Tiina-Maija Lehtonen
Yle
Laila Tarpila
Yle
Yöllä kahdeksantena heinäkuuta vuonna 1938 Neuvosto-Karjalassa pääkaupungin Petroskoin sinfoniaorkesterin amerikansuomalaisten soittajien oviin koputettiin. NKVD pidätti kaikki sinä yönä kodeissaan olleet amerikansuomalaiset soittajat. Yksikään pidätetyistä ei palannut.
Puhdistus Petroskoissa – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa on neliosainen verkkoartikkelisarja ja kaksiosainen radio-ohjelma, joissa kerrotaan Neuvosto-Karjalan rakentamisen alkuvuosikymmenistä, Petroskoin kukoistavasta musiikkielämästä ja lopulta suomalaissoittajien kohtaloista Stalinin vainoissa 1930-luvun puolivälin jälkeen.
Kahdeksas heinäkuuta 1938 oli kohtalokas erityisesti Petroskoin sinfoniaorkesterin amerikansuomalaisille soittajille.
Orkesteri oli pitänyt illalla konsertin. Keskellä yötä soittajien oviin koputettiin.
NKVD kävi hakemassa kodeistaan kaikki ne amerikansuomalaiset soittajat, jotka sattuivat sillä hetkellä olemaan kaupungissa. Oliko orkesterin toimistossa tehty lista, jonka mukaan NKVD osasi mennä juuri oikeisiin osoitteisiin?
Neuvosto-Karjalaan ihanneyhteiskuntaa rakentamaan
Neuvosto-Karjalaan muutti tuhansia suomalaisia 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa. Joukossa oli punapakolaisia, vakaumuksellisia kommunisteja, loikkareita, muilutettuja ja ennen kaikkea amerikansuomalaisia. Kaikki he lähtivät rakentamaan uutta ihanneyhteiskuntaa Neuvostoliittoon.
Amerikansuomalaiset toivat mukanaan traktorit, kuorma-autot, työkoneet, vaatteet, ruokaa ja – dollareita.
Soittotaitoiset amerikansuomalaiset pakkasivat matkaan myös instrumenttinsa ja nuottinsa. Soittajien joukossa oli sekä tanssimuusikoita että klassisen musiikkikoulutuksen saaneita, sellaisia, joiden taidot riittivät sinfoniaorkesterissa soittamiseen.
Neuvosto-Karjalan pääkaupunkiin Petroskoihin syntyi klubeja, joissa uudenaikaiset tanssiorkesterit soittivat jazzia ja nuoriso tanssi one stepiä, two stepiä, foxtrotia ja charlestonia. Amerikansuomalaiset näyttivät muille suomalaisille, karjalaisille, inkeriläisille ja venäläisille, kuinka näitä villejä muotitansseja tanssittiin.
Amerikansuomalaisten soittotaito oli niin korkealla tasolla, että vuonna 1932 Neuvosto-Karjalan pääministeri, suomalainen Edvard Gylling antoi musiikkimies Karl Rautiolle tehtäväksi perustaa Petroskoihin sinfoniaorkesterin.
Raution ja taitavan venäläisen kapellimestarin, Leopold Teplitskin johdolla Petroskoin radiokomitean orkesteri piti konsertteja, soitti suorissa radiolähetyksissä ja kiersi eri puolilla Karjalan sosialistista neuvostotasavaltaa esiintyen työläisille. Petroskoissa orkesterin jokaöinen tehtävä oli kokoontua klo 24 radion studioon soittamaan Kansainvälinen.
Tämä kulttuurin kukoistuskausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Vuonna 1935 poliittinen ilmapiiri alkoi muuttua suomalaisille epäsuotuisaksi.
Vuosina 1937 ja 1938 Stalinin vainot kohdistuivat kaikkiin kansallisuuksiin ja Neuvosto-Karjalassa erityisesti suomalaisiin.
Kuuntele! Puhdistus Petroskoissa – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa
Amerikasta värvättiin suomalaisia erityisesti 1930-luvun vaihteessa rakentamaan ihanneyhteiskuntaa Neuvosto-Karjalaan:
Monet Amerikasta Neuvosto-Karjalaan muuttaneet suomalaiset muusikot kokivat kovan kohtalon Stalinin vainoissa 1937–1938:
Asiantuntija ja haastateltava professori Pekka Suutari, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Toimittajat Tiina-Maija Lehtonen ja Laila Tarpila
Tuottaja Maija Kaipainen
Graafikko Janika Koli
Äänisuunnittelija Juha Hjelm
Lue! Puhdistus Petroskoissa – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa
Jakso 1: Äkkiä oli vapaus puhua
Jakso 2: Edvard Gylling antoi Amerikasta saapuneelle musiikkimiehelle Karl Rautiolle tehtävän
Jakso 3: Amerikansuomalaisten muotitanssit villitsivät nälkäisen Petroskoin
Jakso 4: Sinfoniaorkesterin kohtalon yö 1938
Kiitokset!
Arvokasta apua artikkeleihin ovat antaneet
Ossi Kamppinen, tietokirjailija
Aleksi Mainio, FT, Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -tutkimushankkeen johtaja
Arto Rinne, toimittaja
Joel Valkila, musiikkikirjoittaja, keräilijä ja levy-yhtiön tuotepäällikkö
Vainojen uhrien historiaa kerätään kahdessa eri hankkeessa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS tallentaa kaksivuotisessa hankeessa Stalinin vainojen uhrien historiaa sekä heidän jälkeläistensä kokemuksia sukua koskettaneista vainoista osaksi suomalaista kulttuuriperintöä. Ohjeet muistojen tallentamiseen löytyvät täältä: Stalinin vainojen muistot -hanke (2021–2022).
Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeelle voi lähettää tietoja ja vihjeitä. Hanke on hyvin kiinnostunut tutustumaan esimerkiksi koti- ja sukuarkistojen papereihin, kuten postikortteihin, kirjeisiin, päiväkirjoihin, valokuviin, asiakirjoihin sekä muistinvaraisiin kertomuksiin ja tarinoihin. Niiden kopioita voi lähettää tutkimushankkeelle sähköpostilla osoitteeseen suomalaiset.venajalla@arkisto.fi
