Hyppää pääsisältöön

Musiikki kukoisti ihanneyhteiskunnassa vain hetken – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

Puhdistus Petroskoissa -artikkelisarjan nostokuva.
Puhdistus Petroskoissa -artikkelisarjan nostokuva. kuvitus

Yöllä kahdeksantena heinäkuuta vuonna 1938 Neuvosto-Karjalassa pääkaupungin Petroskoin sinfoniaorkesterin amerikansuomalaisten soittajien oviin koputettiin. NKVD pidätti kaikki sinä yönä kodeissaan olleet amerikansuomalaiset soittajat. Yksikään pidätetyistä ei palannut.

Puhdistus Petroskoissa – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa on neliosainen verkkoartikkelisarja ja kaksiosainen radio-ohjelma, joissa kerrotaan Neuvosto-Karjalan rakentamisen alkuvuosikymmenistä, Petroskoin kukoistavasta musiikkielämästä ja lopulta suomalaissoittajien kohtaloista Stalinin vainoissa 1930-luvun puolivälin jälkeen.

Kahdeksas heinäkuuta 1938 oli kohtalokas erityisesti Petroskoin sinfoniaorkesterin amerikansuomalaisille soittajille.

Orkesteri oli pitänyt illalla konsertin. Keskellä yötä soittajien oviin koputettiin.

NKVD kävi hakemassa kodeistaan kaikki ne amerikansuomalaiset soittajat, jotka sattuivat sillä hetkellä olemaan kaupungissa. Oliko orkesterin toimistossa tehty lista, jonka mukaan NKVD osasi mennä juuri oikeisiin osoitteisiin?

Neuvosto-Karjalaan ihanneyhteiskuntaa rakentamaan

Neuvosto-Karjalaan muutti tuhansia suomalaisia 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa. Joukossa oli punapakolaisia, vakaumuksellisia kommunisteja, loikkareita, muilutettuja ja ennen kaikkea amerikansuomalaisia. Kaikki he lähtivät rakentamaan uutta ihanneyhteiskuntaa Neuvostoliittoon.

Amerikansuomalaiset toivat mukanaan traktorit, kuorma-autot, työkoneet, vaatteet, ruokaa ja – dollareita.

Amerikansuomalaisia merimatkalla Yhdysvalloista Englantiin noin 1920-luvulla.
Iloisia amerikansuomalaisia matkalla Neuvostoliittoon. Atlantin ylityksen jälkeen pysähdyttiin satamaan Englannissa. Amerikansuomalaisia merimatkalla Yhdysvalloista Englantiin noin 1920-luvulla. Kuva: Gloria Huttusen arkisto amerikansuomalaiset

Soittotaitoiset amerikansuomalaiset pakkasivat matkaan myös instrumenttinsa ja nuottinsa. Soittajien joukossa oli sekä tanssimuusikoita että klassisen musiikkikoulutuksen saaneita, sellaisia, joiden taidot riittivät sinfoniaorkesterissa soittamiseen.

Neuvosto-Karjalan pääkaupunkiin Petroskoihin syntyi klubeja, joissa uudenaikaiset tanssiorkesterit soittivat jazzia ja nuoriso tanssi one stepiä, two stepiä, foxtrotia ja charlestonia. Amerikansuomalaiset näyttivät muille suomalaisille, karjalaisille, inkeriläisille ja venäläisille, kuinka näitä villejä muotitansseja tanssittiin.

Amerikansuomalaisten soittotaito oli niin korkealla tasolla, että vuonna 1932 Neuvosto-Karjalan pääministeri, suomalainen Edvard Gylling antoi musiikkimies Karl Rautiolle tehtäväksi perustaa Petroskoihin sinfoniaorkesterin.

Petroskoin radiokomitean orkesteri 1932.
Petroskoin radiokomitean orkesteri ja perustajansa, amerikansuomalainen säveltäjä ja kapellimestari Karl Rautio (eturivissä mikrofonista vasemmalla) radion studiossa vuonna 1932. Petroskoin radiokomitean orkesteri 1932. Kuva: Väinö Rintalan perhearkisto Karl Rautio,Petroskoi

Raution ja taitavan venäläisen kapellimestarin, Leopold Teplitskin johdolla Petroskoin radiokomitean orkesteri piti konsertteja, soitti suorissa radiolähetyksissä ja kiersi eri puolilla Karjalan sosialistista neuvostotasavaltaa esiintyen työläisille. Petroskoissa orkesterin jokaöinen tehtävä oli kokoontua klo 24 radion studioon soittamaan Kansainvälinen.

Tämä kulttuurin kukoistuskausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Vuonna 1935 poliittinen ilmapiiri alkoi muuttua suomalaisille epäsuotuisaksi.

Vuosina 1937 ja 1938 Stalinin vainot kohdistuivat kaikkiin kansallisuuksiin ja Neuvosto-Karjalassa erityisesti suomalaisiin.

Petroskoi noin 1930-luvulla.
Näkymä Petroskoin amerikkalaiseen kaupunkiin 1930-luvun alussa. Petroskoi noin 1930-luvulla. Kuva: Karjalan tasavallan kansallinen arkisto Petroskoi

Kuuntele! Puhdistus Petroskoissa – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

Amerikasta värvättiin suomalaisia erityisesti 1930-luvun vaihteessa rakentamaan ihanneyhteiskuntaa Neuvosto-Karjalaan:

Monet Amerikasta Neuvosto-Karjalaan muuttaneet suomalaiset muusikot kokivat kovan kohtalon Stalinin vainoissa 1937–1938:

Asiantuntija ja haastateltava professori Pekka Suutari, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Toimittajat Tiina-Maija Lehtonen ja Laila Tarpila
Tuottaja Maija Kaipainen
Graafikko Janika Koli
Äänisuunnittelija Juha Hjelm

Lue! Puhdistus Petroskoissa – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

Jakso 1: Äkkiä oli vapaus puhua
Jakso 2: Edvard Gylling antoi Amerikasta saapuneelle musiikkimiehelle Karl Rautiolle tehtävän
Jakso 3: Amerikansuomalaisten muotitanssit villitsivät nälkäisen Petroskoin
Jakso 4: Sinfoniaorkesterin kohtalon yö 1938
Lue myös: Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen

Kiitokset!

Arvokasta apua artikkeleihin ovat antaneet
Ossi Kamppinen, tietokirjailija
Aleksi Mainio, FT, Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -tutkimushankkeen johtaja
Arto Rinne, toimittaja
Joel Valkila, musiikkikirjoittaja, keräilijä ja levy-yhtiön tuotepäällikkö

Vainojen uhrien historiaa kerätään kahdessa eri hankkeessa

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS tallentaa kaksivuotisessa hankeessa Stalinin vainojen uhrien historiaa sekä heidän jälkeläistensä kokemuksia sukua koskettaneista vainoista osaksi suomalaista kulttuuriperintöä. Ohjeet muistojen tallentamiseen löytyvät täältä: Stalinin vainojen muistot -hanke (2021–2022).

Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeelle voi lähettää tietoja ja vihjeitä. Hanke on hyvin kiinnostunut tutustumaan esimerkiksi koti- ja sukuarkistojen papereihin, kuten postikortteihin, kirjeisiin, päiväkirjoihin, valokuviin, asiakirjoihin sekä muistinvaraisiin kertomuksiin ja tarinoihin. Niiden kopioita voi lähettää tutkimushankkeelle sähköpostilla osoitteeseen suomalaiset.venajalla@arkisto.fi

Punainen tähti.
Punainen tähti. kuvitus
  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.