Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Näin meitä huijattiin vuonna 2020 – moneenko vipuun sinä menit?

Nainen päätteen ääreessä kasvomaski kasvoilla.
Nainen päätteen ääreessä kasvomaski kasvoilla. Kuva: Yle, Unsplash / engin akyurt koronavirus,Valheenpaljastaja (artikkelisarja)

Misinformaation vuodesta 2020 ei voi puhua suomatta huomiota koronavirukselle ja siitä kiertäneille väärinkäsityksille, salaliittoteorioille ja suoranaisille huijauksille. Tervetuloa jo perinteiseksi muodostuneen Valheenpaljastajan vuosikatsauksen pariin!

Pandemia-aika on luonut erinomaisen kasvualustan misinformaatiolle, joka tarjoaa yksinkertaisia vastauksia ihmisiä vaivaavaan epätietoisuuteen, huoleen ja ahdistukseen.

Faktantarkistajat ovat ymmärrettävistä syistä keskittyneet koko vuoden ajan lähinnä kumoamaan virukseen liittyvää harhaanjohtavaa tietoa. Esimerkiksi AFP-uutistoimisto on tätä kirjoittaessani julkaissut jo lähes 700 koronavirusaiheista faktantarkistusta.

Kuvakaappaus AFP:n faktantarkistussivustolta.
Kuvakaappaus AFP:n faktantarkistussiuvstolta. Kuvakaappaus AFP:n faktantarkistussivustolta. Kuva: Yle / AFP kuvakaappaus,faktantarkistus,Agence France-Presse

Toinen tunnettu faktantarkistussivusto Politifact on jo 12 vuoden ajan valinnut Vuoden valheen. Tänä vuonna valinta kohdistui joukkoon valeita, eli väitteisiin, jotka vähättelevät koronavirustautia tai jopa kieltävät Covid-19:n olemassaolon.

Pandemiavuosi toi kielenkäyttöömme uuden sanan, infodemian. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa suuret informaatiomäärät leviävät epidemian lailla. Tarkkaan ottaen itse sana ei ole uusi, vaan sitä on tiettävästi käytetty jo vuonna 2003. Vasta koronapandemia loi globaalin viestintäympäristön, jossa sanan käyttö tuntui tilanteeseen sopivalta.

Samat väärät parannuskeinot, harhaanjohtavat väitteet ja salaliittoteoriat ovat levinneet ympäri maailman, usein pienin paikallisin muunnoksin.

Korona-aiheinen disinformaatio on todella ollut yhtä maailmanlaajuista kuin viruksen leviäminen. Samat väärät parannuskeinot, harhaanjohtavat väitteet ja salaliittoteoriat ovat levinneet ympäri maailman, usein pienin paikallisin muunnoksin.

Valheenpaljastajan ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja aavistaakseen, että vuoden 2021 suurimmat misinformaatiotaistelut käydään koronarokotteesta. Jo nyt rokotteesta kiertää monenlaisia väitteitä ja tarinoita, joiden tarkoitus on pelotella ihmisiä ja saada heidät epäröimään rokotteen ottamista.

1) Koronavirusfeikkien ykkönen: Plandemic-video.

Pandemiaan ja koronavirustautiin liittyviä harhaanjohtavia ja suorastaan haitallisia väitteitä on liikkunut tänä vuonna niin paljon, että yhtä esimerkkiä on hankala valita. Esimerkiksi jokin lukuisista valheellisista parannuskeinoista olisi aika kuvaava. Toisaalta feikkivalokuvia ja -videoita on liikkunut melkoisesti. Eikä sovi unohtaa väärennettyjä tilastoja, karttoja ja grafiikoita!

Poimitaan kuitenkin esiin maailmanlaajuisesti levinnyt ”dokumenttielokuva”, koska se on työläytensä vuoksi melko harvinainen disinformaation väline. Plandemic-niminen 26-minuuttinen video oli kevään viraalihitti, jonka sisältöä faktantarkistajat joutuivat ruotimaan moneen otteeseen.

Linkkiä elokuvaan jaettiin myös suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa ahkerasti, ja sen päällimmäinen viesti – valheellinen väite, että koronavirus olisi tehty laboratoriossa – on jäänyt elämään.

Plandemic sisältää useita muitakin laajalti kumottuja salaliittoteorioita.

Plandemic julkaistiin toukokuun alussa ja se sai nopeasti kymmeniä miljoonia katsojia, kunnes Youtube ja monet sosiaalisen median yhtiöt poistivat videon palveluistaan. Ohjaaja Mikki Willis teki Plandemicille myös jatko-osan, mutta se ei ollut ykkösosan veroinen yleisömenestys.

Plandemic näytti ensikatsomalta vakuuttavalta, koska se oli teknisesti ammattimaista tuotantoa. Tämä lienee sen menestyksen salaisuus. Toiseen osaan sekä yleisö että somealustat osasivat varautua paremmin.

2) Viraalit eläintarinat – eli "me olemme virus".

Kun me ihmiset vetäydyimme koteihimme ja lopetimme luonnon roskaamisen ja saastuttamisen, eläimet kuulemma kömpivät heti piiloistaan. Yhtäkkiä joutsenet palasivat uiskentelemaan Venetsian kanaaleihin, ja mikä ihmeellisintä, delfiinit saapuivat sinne myös! Eristyksissä ihmispolot selasivat kännyköitään ja jakoivat kauniita kuvia eläimistä, jotka olivat ottaneet tilan taas haltuunsa. "Luonto paranee", ihmiset tviittasivat. "Me itse olemme virus!"

Mutta koska liian hyvät jutut eivät yleensä pidä paikkaansa, kävi ilmi, että joutsenet ovat aivan tavallinen näky Venetsian Buranon kanaaleissa. Delfiinit sen sijaan eivät ole, eivätkä maaliskuussa viraalisti levinneet delfiinikuvat Venetsiasta olleetkaan, vaan satojen kilometrien päästä Sardiniasta.

Monelle tulee nyt mieleen hyvän mielen juttu elefanteista, jotka rohkaistuivat tutkimaan kiinalaista kylää, joivat kymmeniä litroja riisiviinaa ja sammuivat pellolle. Eikö sekään pitänyt paikkaansa? No, viraali kuva makoilevista norsuista ei liittynyt mitenkään pandemian aiheuttamaan ihmisten poissaoloon, koska kuva oli peräisin kesältä 2019. Elefanttien juopottelua ei ole pystytty vahvistamaan.

3) USA:n presidentin ennenkuulumattomat vaalivilppiväitteet.

Yhdysvaltain väistyvä presidentti Donald Trump on kieltäytynyt hyväksymästä tappiotaan ja on esittänyt lukuisia perusteettomia väitteitä vaalivilpistä. Tilanne on johtanut siihen, että Twitter on alkanut lisätä Trumpin valheellisiin tviitteihin varoituksia.

Monet harhaanjohtavat ja valheelliset videot ja kuvat, joiden väitetään esittävän vilppiä, ovat levinneet miljoonayleisöille verkossa. Niitä ovat jakaneet muun muassa presidentin poika Eric Trump ja asianajaja Rudy Giuliani.

Kokeneen salaliittoteoriatutkijan Joseph Uscinskin tuoreen tutkimuksen mukaan vaalivilppiuskomuksissa ei sinänsä ole mitään uutta. Sekä republikaanien että demokraattien äänestäjät ovat olleet jo monissa aiemmissa vaaleissa taipuvaisia uskomaan vaalivilppiin, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että heidän oma ehdokkaansa häviää. Vuonna 2020 yksi asia tutkimuksessa oli muuttunut: tällä kertaa perusteettomia vaalivilppiväitteitä lietsoivat poliittiset johtajat. Presidenttitason väitteet vaalivilpistä ovat ennenkuulumattomia ja nakertavat äänestäjien luottamusta demokraattiseen järjestelmään.

4) Nuo pöljät brexitöörit Ranskanmaalla.

Kesäkuussa Twitteriin ilmestyi koukuttava jatkokertomus. RS Archer -niminen Ranskassa asuva henkilö alkoi kertoa vuolasta tarinaa brittiläisestä naapuripariskunnastaan, jolle Brexitin merkitys alkoi hiljalleen valjeta. Archer alkoi maalata kuvaa hölmöstä pariskunnasta ja heidän “idioottipojastaan”, jotka ovat äänestäneet Brexitin puolesta mutta eivät ole ymmärtäneet, mitä tämä tarkoittaisi heidän oikeuksilleen EU:n rajojen sisäpuolella.

Tarina on hupaisa, mutta selvästi fiktiota. RS Archer on pseudonyymi ja tilin tuolloisen profiilikuvan parrakas mies löytyy kuvapankeista ja lukuisilta verkkosivuilta. Herran biossa mainittua David Saunders -kirjasarjaa ei ole olemassakaan. Lisäksi RS Archerin tili on perustettu vasta huhtikuussa, mutta profiili on silti yrittänyt jo punoa useita viraaleja tarinoita.

RS Archerin tili katosi joksikin aikaa Twitteristä, mutta on sittemmin palannut. Viraali tviittiketju on edelleen tallella. Se on kerännyt 137 000 tykkäystä ja 54 000 jakoa.

5) Viraali runo on vuodelta 2020, ei espanjantaudin tai kolera-epidemian ajalta.

Lopuksi pieni kevennys, eli pandemiavuoden misinformaatiota harmittomimmasta päästä.

Sosiaalisessa mediassa kiersi erityisesti huhtikuun aikana huomattavan harvinainen lajityyppi, nimittäin viraali runo. Se alkaa näin:
Ja ihmiset pysyivät kotona.
He lukivat kirjoja.
He kuuntelivat.
He lepäsivät.
He kuntoilivat.
He toteuttivat itseään taiteen keinoin.
He leikkivät
Ja oppivat uusia elämäntapoja.

Englanninkielinen runo levisi alun perin Facebookissa, Instagramissa, Youtubessa ja Twitterissä jo maaliskuun loppupuolella. Suomeksi sitä jaettiin erityisesti Facebookissa huhtikuun aikana. Suomennosvaiheessa runon säkeytys on muuttunut. Alkukielisessä runossa oli pitkiä kappaleita, kun taas suomenkielisessä on paljon rivijakoja. Runon suomentajasta ei ole tietoa.

Somejakojen saateteksteissä kerrottiin, että runo olisi julkaistu vuonna 1869 “kolera-epidemian aikana” ja että se olisi julkaistu uudelleen vuonna 1919 espanjantaudin aikoina.

Runoa ei ole kirjoitettu 1800-luvulla koleraepidemian aikana. Se ei liity mitenkään myöskään espanjantautiin. Ympäri maailman levinneen viraalin runon on kirjoittanut yhdysvaltalainen Catherine "Kitty" O’Meara koronaviruspandemian aikana keväällä 2020.

Runon sisällössä on lukuisia vihjeitä, joiden perusteella sen voisi sijoittaa 2000-luvulle. Sen kieli on nykypäivän kieltä, ja siinä puhutaan esimerkiksi kuntoilemisesta.

Ei ole tiedossa, missä vaiheessa aiemmat pandemiat liitettiin runon taustatarinaksi. Sitäkään ei tiedetä, tekikö joku niin tahallaan vai oliko kyseessä erehdys. 2020-luvun Catherine O’Meara on mitä ilmeisimmin jossain vaiheessa sekoitettu 1800-luvulla eläneeseen irlantilaiskirjailijaan Kathleen O’Mearaan. 1800-luvun O’Mearan Wikipedia-sivun lisättiin toviksi huomautus, ettei häntä pidä sekoittaa 2000-luvun O’Mearaan.

Ja Ihmiset pysyivät kotona -runon kirjoittanut O’Meara on elossa. Hän on eläkkeellä oleva opettaja, joka asuu Yhdysvalloissa Wisconsinin osavaltiossa.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Tämän jutun kommentteja julkaistaan seuraavan kerran 4.1.2021.

Valheenpaljastaja

Keskustelu sulkeutuu 21.1.2021.
Keskustele

Media- ja digitaidot