Hyppää pääsisältöön

Latinalaista Amerikkaa pyyhkii feminististen protestien aalto – “Me ansaitsemme paremman elämän”

Roxana Crisólogo Correa
Runoilija Roxana Crisólogo Correa iloitsee synnyinmaansa Perun ja muiden Latinalaisen Amerikan maiden feministisistä protesteista. Hän on mukana järjestämässä solidaarisuusmielenilmauksia myös Suomessa. Roxana Crisólogo Correa Kuva: Red de Mujeres Roxana Crisólogo,mielenosoitukset,Latinalainen Amerikka

Abortin laillistamista ja syrjinnän loppumista vaativat mielenosoitukset ovat mullistaneet viime vuosina Latinalaisen Amerikan maita. Suomessa asuva perulaisrunoilija kuvailee tapahtumia feministiseksi vallankumoukseksi.

Argentiinalaiset mielenosoittajat juhlivat viime yönä kaduilla, kun lakialoite abortin laillistamisesta hyväksyttiin senaatissa. Chilessä taas juhlittiin lokakuussa, kun mielenosoittajien vaatimus perustuslain uudistuksesta meniläpi. Tasa-arvon puolesta mieltä on osoitettu myös Perussa.

– Se, mitä Latinalaisessa Amerikassa tapahtuu, on mielestäni feministinen vallankumous, sanoo runoilija Roxana Crisólogo Correa Yle Puheen Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen -ohjelmassa.

Mielenosoitukset alkoivat Chilessä jo vuonna 2018. Niiden sytykkeenä oli naisten protestiliike, joka sai alkunsa, kun chileläinen opiskelija ja feministiaktivisti Sofia Brito syytti opettajaansa seksuaalisesta häirinnästä.

– Oli iso juttu, että nainen puhui julkisesti ahdistelusta. Sen jälkeen ihmiset alkoivat puhua myös taloudesta, työlaista, ihmisoikeuksista.

Kohun seurauksena opiskelijat valtasivat yliopistoja ja kymmenet tuhannet mielenosoittajat lähtivät kadulle vaatimaan muun muassa uutta perustuslakia, joka vähentäisi sosiaalista eriarvoisuutta. Uuden perustuslain sisällöstä äänestetään vuonna 2022.

Ei #metoo vaan #niunamenos

Argentiinassa on taisteltu vuosia abortin laillistamisen puolesta, ja viimeksi lakialoite torjuttiin vuonna 2018. Alahuone hyväksyi aloitteen aiemmin tässä kuussa, ja viime yönä se hyväksyttiin myös senaatissa. Abortista tulee laillinen 14. raskausviikkoon asti.

Argentiinasta tuli näin ensimmäinen suuri Latinalaisen Amerikan maa, jossa abortti on laillinen. Abortti on sallittu tällä hetkellä vain Kuubassa ja Uruguayssa sekä joissakin osissa Meksikoa. Muissa maissa, kuten El Salvadorissa, nainen voi joutua vankilaan jopa keskenmenosta.

Argentiinasta tuli ensimmäinen suuri Latinalaisen Amerikan maa, joka laillisti abortin.

Roxana Crisólogo Correa arvelee, että abortin laillistaminen voi merkitä sitä, että moni naapurimaa seuraa perässä.

– Chilessä on jo otettu askelia siihen suuntaan. Myös Perussa, mutta siellä muutos on hitaampaa, sanoo Roxana Crisólogo Correa.

Monissa mielenosoituksissa on myös vaadittu puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Vuonna 2019 Perussa tapettiin ennätyksellisesti yli kahdeksansataa naista. Pandemia on vain pahentanut tilannetta monissa maissa.

Latinalaisessa Amerikassa on lukuisia erilaisia feministisiä liikkeitä. Argentiinassa muun muassa #niunamenos-liike (“ei yhtäkään naista vähemmän”) on vaatinut puuttumaan naisten kohtaamaan väkivaltaan. Sen sijaan seksualiseen häirintään puuttunut #metoo-liike ei ole maanosassa saanut sijaa.

– Se on länsimainen liike, eikä sovi meidän olosuhteisiimme. Me emme puhu vain seksuaalisesta häirinnästä vaan rakenteellisesta syrjinnästä.

Latinalaisen Amerikan feministisen aallon yksi innoittajista on argentiinalais-brasilainen akateemikko ja feministinen antropologi Rita Segato, joka puhuu sodasta patriarkaattia vastaan. Segaton mukaan tasa-arvoon päästään intersektionaalisen feminismin keinoin, puhumalla sukupuolen lisäksi myös muista ihmisoikeuksista, kuten alkuperäiskansojen asemasta.

– Me tarvitsemme vallankumouksen, sillä valtiot täytyy rakentaa uudelleen. Niiden juuret ovat patriarkaatista, ja syrjintä ja epätasa-arvo tulevat patriarkaatista, Crisólogo Correa sanoo.

Iloinen, tanssiva nainen ja muita stereotyyppejä

Roxana Crisólogo Correa on asunut Suomessa yli 10 vuotta. Verrattuna hänen synnyinmaahansa Peruun, Suomi on tasa-arvon suhteen “oma planeettansa”.

– Täällä voidaan puhua avoimesti asioista. Mutta vaikka jotkut sanovat, että Suomi on feministinen maa ja tasa-arvoinen kaikille, en ole samaa mieltä. Varsinkin maahanmuuttajien on vaikeaa saada työtä ja sopeutua.

Hän on myös saanut osansa ennakkoluuloista.

Vaikka jotkut sanovat, että Suomi on feministinen maa ja tasa-arvoinen kaikille, en ole samaa mieltä.― Roxana Crisólogo Correa

– Miehet pitävät meitä latinalaisamerikkalaisia aina iloisina ja hyväntuulisina naisina, jotka tykkäävät tanssia. Moni ystävistäni on kohdannut myös ahdistelua.

Crisólogo Correa on yksi Red de Mujeres Finlandia -järjestön aktiiveista. Latinalaisen Amerikan eri maista kotoisin olevat naiset ovat järjestäneet tapahtumia Helsingissä muun muassa naistenpäivänä sekä kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan päivänä.

Crisólogo Correaa liikuttavat muissakin eri maissa, kuten Valko-Venäjällä ja Puolassa, meneillään olevat mielenosoitukset, joissa isoimmassa roolissa ovat naiset.

– Naiset eivät enää jaksa olla kotona ja odottaa. Me menemme kadulla ja vaadimme oikeuksiamme. Me ansaitsemme paremman elämän.

Teksti: Jonna Tapanainen

  • Hiihdon MM-kisat Yle Puheessa suorana ja tunteella 23.2. – 7.3.

    Hiihdon MM-kisat 2021 Yle Puheessa

    Vuoden 2021 pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut järjestetään 23.2. – 7.3. Oberstdorfissa Saksassa. Kisoja voi jännittää suorana TV2:n ja Yle Puheen välityksellä. Yle Puheessa selostukset suorana ja tunteella. Selostajina Jarmo Lehtinen ja Simo Leinonen.

  • Perttu Häkkinen halusi ymmärtää suomalaisuutta - kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa

    Miksi äärioikeisto nousee? Miksi ihmiset uskovat yhä vain salaliittoteorioihin tai Rudolf Steinerin antroposofisiin opetuksiin? Millaista on hyvä propaganda, millainen on hyveellinen ihminen? Perttu Häkkinen -ohjelmassa muun muassa näitä ja monia muita yhä ajankohtaisia ilmiöitä ja uskomuksia pohdittiin jo vuosia sitten. Perttu Häkkisen kuratoidut uusinnat Yle Puheessa 16.2.2021 alkaen tiistaisin klo 13.02.

  • Latinalaista Amerikkaa pyyhkii feminististen protestien aalto – “Me ansaitsemme paremman elämän”

    Etelä-Amerikassa vaaditaan syrjinnän lopettamista.

    Abortin laillistamista ja syrjinnän loppumista vaativat mielenosoitukset ovat mullistaneet viime vuosina Latinalaisen Amerikan maita. Suomessa asuva perulaisrunoilija kuvailee tapahtumia feministiseksi vallankumoukseksi. Argentiinalaiset mielenosoittajat juhlivat viime yönä kaduilla, kun lakialoite abortin laillistamisesta hyväksyttiin senaatissa.