Kaksiosainen historiadokumentti kertoo Amerikan vanhimman terroristijärjestön historian, joka on samalla pelottavan ajankohtainen.
Teemalla tiistaina 12. ja 19.1.2021. Areenassa ma 11.1. alkaen kahden vuoden ajan.
Huom! Ohjelma sisältää järkyttävää kuvamateriaalia, eikä sitä suositella alle 16-vuotiaille.
"Tulin katsomaan, mistä on kyse, ja olen tavannut täällä oikein hienoja ihmisiä." Näin lausui muuan USA:n eteläisen osavaltion paikallinen sheriffi Ku Klux Klanin kokouksessa 1960-luvulla. Sanoissa on jotain tuttua viime vuosilta.
Kaksiosainen dokumentti KKK – amerikkalainen tarina kertoo salaseurasta ja terroristijärjestöstä, jonka tarina on kestänyt yli puolitoista vuosisataa. Välillä KKK on kukoistanut, välillä se on tukahdutettu. Parhaimmillaan tai pahimmillaan sillä on ollut miljoonia jäseniä, mutta aluksi se oli vain pienen, turhautuneen sotaveteraaniporukan keksimä naurettava kerho.
USA:n sisällissota päättyi vuonna 1865 etelävaltojen tappioon. Orjavaltioiden valkoisille häviö oli katkera. Jo samana vuonna joukko sisällissodan nähneitä miehiä perusti Tennesseessä salaisen seuran, joka omaksui salaperäisen, ehkä kreikan kieltä mukailevan nimen.
Aluksi juttu muistutti keskenkasvuista vitsiä. Nuoret miehet halusivat pitää hauskaa keskenään, juopotella ja kertoilla sotajuttuja. Mutta väkivalta ja kostohaaveet olivat alusta asti mukana. Kauhua herättääkseen seuran jäsenet alkoivat pukeutua kaapuihin ja huppuihin, jotka samalla kätkivät heidän henkilöytensä, ja he noudattivat itse keksimiään, muka-keskiaikaisia menoja ja muotoja.
Yhdysvaltain sisällissodan hävinneissä valtioissa oli yhdeksän miljoonaa asukasta. Heistä neljä miljoonaa oli mustia, nyt yhtäkkiä lain silmissä vapaita kansalaisia. Heihin varhaisen Ku Klux Klanin jäsenet kohdistivat vihansa, ympäröivän yhteisön enemmän ja vähemmän hiljaisella hyväksynnällä ja avustuksella.
Dokumentissa nähdään, miten Ku Klux Klan kasvoi nopeasti pelottavaksi terroristijärjestöksi, joka hyökkäsi mustien kansalaisoikeuksia vastaan näiden saadessa ensi kerran osallistua presidentinvaaliin vuonna 1868. Yli tuhat ihmistä murhattiin, ja kymmenissä tuhopoltoissa paloi kirkkoja ja tuomioistuimia.
Pian tämän jälkeen USA:n liittovaltio tukahdutti KKK:n kovin ottein. Mutta järjestö oli jo tehnyt tehtävänsä. Mustat oli syrjäytetty etelävaltojen julkisesta elämästä. Oli alkanut uusi lähes sadan vuoden valkoisen ylivallan kausi.
Rotuerottelun vakiinnuttua nuorten miesten karnevalistista riehumista ei enää kaivattu, mutta vaikka KKK menetti silloin asemansa, sen tarina ei suinkaan loppunut.
Ku Klux Klanin tarina on aina noudattanut tätä peruskuviota: kun valkoinen ylivalta on katsonut tarvitsevansa sitä, se on noussut uuteen elämään. Toisinaan KKK:ta on halveksuttu kyseenalaisena roskaväkenä, ja jonain toisena aikana se on ollut olevinaan miljoonapäinen, kunniallisten kansalaisten ryhti- ja raittiusliike.
Varsinainen päämäärä on ollut aina sama, eikä väkivalta ole koskaan ollut siitä kaukana.
Kun dokumentti kuvaa KKK:n alkuvaiheita nuorten miesten puolihumalaisena rymyseurana, se peilaa samalla USA:n viimeisten vuosien tapahtumia. Amerikan historian läpi kulkee syvä virtaus. Valkohuppuiset rotusodan ritarit lyövät kättä henkisten jälkeläistensä kanssa.
(Ku Klux Klan – une histoire américaine, Ranska 2020. Tuotanto Arte)
