Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Näin tunnistat videohuijauksen

Kännykkä ja kädet.
Kännykkä ja kädet. Kuva: Yle / Raili Löyttyniemi Valheenpaljastaja (artikkelisarja),YouTube,Kännykkä

Valtaosa verkossa liikkuvasta harhaanjohtavasta sisällöstä on visuaalista: valokuvia, videoita, meemikuvia, feikkiprofiileja ja niin edelleen. Tästä jutusta saat Valheenpaljastajan neuvot feikkivideoiden paljastamiseen.

Valokuvien jäljittämiseen ja varmentamiseen on olemassa paljon käteviä teknisiä työkaluja, kuten käänteinen kuvahaku. Videoiden etsimiseen näitä on huomattavasti vaikeampi kehittää, joten yhtä näppäriä työkaluja ei ole toistaiseksi tarjolla. Valokuvatyökaluja voi kuitenkin hyödyntää myös silloin, kun yrittää tarkistaa, mistä video on peräisin.

Teknisen jäljittämisen lisäksi valokuvien tarkistamiseen voi käyttää kuvamateriaalista löytyviä vihjeitä. Tästä jutusta saat vinkit myös siihen.

Tyypillisimmin ihmiset lankeavat valokuva- ja videohuijauksiin silloin, kun jotakin uutta ja yllättävää tapahtuu ja he näkevät kuvamateriaalia, jonka väitetään liittyvän tilanteeseen. Aina, kun jossakin tapahtuu huomiota herättävä onnettomuus, luonnonkatastrofi, terroriteko tai muu uutisarvoinen tapahtuma, siitä alkaa kiertää dramaattista kuvaa. Usein nämä kuvat ja videot ovat sinänsä aitoja, eli niitä ei ole manipuloitu, mutta ne ovat oikeasti jostakin aivan toisesta tilanteesta.

Esimerkiksi marraskuussa 2020 moni yhdysvaltalainen arvosteli Joe Bidenia siitä, että tämä oli pitänyt syntymäpäiväjuhlat sisätiloissa ilman kasvomaskeja. Videota juhlista jaettiin laajalti Twitterissä. Biden on esiintynyt koko presidentinvaalikampanjansa ajan julkisesti maski kasvoillaan, joten häntä syytettiin tekopyhyydestä. Todellisuudessa syntymäpäivävideo oli vuodelta 2019, ajalta ennen koronaviruspandemiaa.

Etsi videota käänteisellä kuvahaulla

Paras työkalu videoille tehtävään käänteiseen kuvahakuun on nimeltään InVid. Se on saatavilla selaimen lisäosana Chromelle ja Firefoxille. Työkalu on ilmainen.

InVidin avulla voi tutkia videoita, jotka on julkaistu esimerkiksi Youtubessa, Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa.

InVid voi irrottaa videosta yksittäisiä ruutuja, joille voit tehdä käänteisen kuvahaun lukuisilla eri hakukoneilla. On mahdollista, että löydät kuvahakujen avulla alkuperäisen videon tai muita versioita samasta videosta.

Haku toimii parhaiten hyvälaatuisille, korkean resoluution videoille. Mitä enemmän tiedostoa on pakattu, sitä heikompilaatuisia kuvia saat InVidin avulla irti. Heikkolaatuisilla kuvilla ei myöskään löydy kovin hyviä hakutuloksia.

Valtaosa deepfake-videoista on nykyään pornografiaa.

Otetaan esimerkki siitä, minkä tyyppisiä videoita InVidin avulla voi tarkistaa:

Tämän videon väitettiin esittävän hallituksen koronarajoituksia vastustavaa mielenosoitusta Lontoossa. Videota jaettiin Facebookissa tuhansia kertoja. Uutistoimisto AFP tarkisti videon alkuperän erottamalla videosta ruutuja, joita faktantarkistajat sitten etsivät Googlen käänteisellä kuvahaulla. Hakutulokset paljastivat, että videolla näkyi Lontoon sijasta Valko-Venäjän pääkaupunki Minsk. Kyseessä oli mielenosoitus presidentti Aljaksandr Lukashenkan hallintoa vastaan.

Katso tarkkaan, mitä kuvassa näkyy

Jos kuvahaku ei anna tuloksia, ei kannata lannistua. Yleensä paras tapa selvittää videon alkuperää on yksinkertaisesti katsoa hyvin tarkkaan, mitä kuvassa näkyy. Mieti, mitkä asiat videolla ovat tavalla tai toisella etsittäviä tai varmennettavia asioita.

  • Millainen sää videolla näkyy? Voit verrata näkemääsi todelliseen säädataan siltä päivältä, jota videon väitetään esittävän. Mene Wolfram Alpha -hakupalveluun ja kirjoita hakukenttään kaupungin nimi, päivämäärä ja sana weather (sää).
  • Näkyykö jossakin tekstiä? Tunnistatko kielen? Tekstiä voi olla vaikkapa katukylteissä, liikkeiden nimissä ja mainoksissa, julisteissa ja graffiteissa.
  • Myös autojen rekisterikilvet voivat auttaa päättelemään maan, jossa video on kuvattu.
  • Jos löytämäsi teksti on sinulle vierasta kieltä, voit kirjoittaa sen käännösohjelma Google Translateen. Jos et pysty kirjoittamaan esimerkiksi kiinalaisia merkkejä tai kyrillisiä kirjaimia, voit ottaa tekstistä kuvakaappauksen ja laittaa sen niin kutsuttuun OCR-hakuun (optical character recognition). OCR muuntaa kuvassa näkyvät kirjaimet tekstiksi, jonka voit kopioida Google Translateen.
  • Millaista arkkitehtuuri on? Näkyykö tunnistettavia maamerkkejä, joita voisi paikantaa tiettyyn kaupunkiin? Videoiden paikantamista kartalle kutsutaan geolokaatioksi. Tässä voi käyttää apuna erilaisia karttapalveluita, kuten Google Mapsia, satelliittipalveluita ja jopa auringonvalon suuntaa ja varjoja.

Etsi merkkejä editoinnista

Viime aikoina on puhuttu paljon niin kutsutuista deepfake-videoista, jotka ovat niin aidon näköisiä, että niitä on hyvin vaikea erottaa feikeiksi paljaalla silmällä. Deepfake-videokeskustelussa käytetään yleensä esimerkkejä, joissa esimerkiksi poliittiset johtajat laitetaan sanomaan asioita, joita he eivät oikeasti ole sanoneet. Teknologian käyttö disinformaatiossa ei kuitenkaan ole vielä yleistynyt, vaan valtaosa deepfake-videoista on nykyään pornografiaa.

Toistaiseksi hienostuneen deepfake-teknologian käyttö poliittisissa videohuijauksissa ei näytä olevan tarpeen, koska myös karkeasti editoidut videot menevät moneen täydestä. Tällaisissa editoiduissa videoissa voi olla kyse esimerkiksi videon lyhentämisestä siten, että pätkä näyttää vain osan tilanteesta. Kokonaisen videon löytäminen voi auttaa ymmärtämään tapahtumia paremmin. Video voi myös olla yhdistelmä kahdesta eri videosta, kuten viime vuonna Suomessa levinnyt Maria Ohisalo -video osoitti.

  • Etsi leikkauskohtia, oudolta vaikuttavia hyppäyksiä sisällössä. Kuuntele myös videolla kuuluvaa ääntä ja vertaa kuvassa näkyviin tapahtumiin. Katkeaako ääni oudosti jossakin kohdassa? Voiko ääni olla peräisin eri tilanteesta kuin kuva?
  • Etsi videon sisältöä kuvaavilla hakusanoilla muita videoita esimerkiksi Youtubesta ja Vimeosta. Mieti, millä otsikolla videota olisi voitu jakaa ja kirjoita avainsanat hakukenttään. Voit löytää muita versioita samasta tilanteesta.
  • Voit myös kaivaa esille videon joka ikisen ruudun ja tutkia niistä, näkyykö videossa yllättäviä hyppäyksiä. Tämä käy helposti. Tarvitsee vain kopioida videon linkki Watch frame by frame -palveluun.

Kun näet epäilyttävän videon, kysy nämä kysymykset:

  • Onko videota mahdollisesti editoitu? Löytyykö siitä muita, kenties pidempiä versioita verkosta?
  • Onko videolla näkyvä tilanne irrotettu kontekstista? Löytyykö tilanteesta muita videoita eri näkökulmista?
  • Mikä voit saada selville videon alkuperästä: kuka sen on alun perin julkaissut, missä ja milloin? Mitä julkaisijasta voi saada selville? Millaisia videoita hän on aiemmin julkaissut? Löydätkö muita tilejä eri palveluista samalla käyttäjänimellä? Linkittääkö hän someprofiileihinsa? Tutki muita tilejä, jotta voit selvittää onko henkilö mahdollisesti disinformaation levittäjä.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Keskusteluun tulleita kommentteja julkaistaan arkisin virka-aikaan.

Valheenpaljastaja

Kommentit
  • Oletko Valheenpaljastaja? - Testaa mediataitojasi Yle Oppimisen testissä

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea.

    Verkossa leviää totuuden lisäksi myös paljon harhaanjohtavaa informaatiota ja suoria valheita. Netissä surffaajan on oltava koko ajan hereillä, ettei jaa feikkiä ihan ajattelemattomuuttaan. Tiedon äärellä on hyvä pysähtyä. Yle Oppimisen Valheenpaljastaja-testissä pääset testaamaan mediataitojasi.

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 8.–9. luokille ja lukioille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Valheenpaljastaja: Näin tunnistat videohuijauksen

    Valheenpaljastajan vinkit feikkivideoiden tarkistamiseen.

    Valtaosa verkossa liikkuvasta harhaanjohtavasta sisällöstä on visuaalista: valokuvia, videoita, meemikuvia, feikkiprofiileja ja niin edelleen. Tästä jutusta saat Valheenpaljastajan neuvot feikkivideoiden paljastamiseen.

Media- ja digitaidot