Myrkyllinen kotini: käsikirjoitus

Terttu Aalto, Kouvola: Remonttimiehet, jotka tässä käy, niin ne sanoo, että tämä on ihan mahdoton paikka saada terveeksi...tai rahaa menee, se on se 450 000 - 500 000.

Mikko Sirén, Helsinki: Me muutettiin aika nopeesti tästä pois pian löydösten jälkeen. Ei vain voitu enää asua täällä.

Tämä juttu käsittelee asumisterveyden ongelmia. Mutta ei kuitenkaan paljon puhuttua hometta. Aiheena on syöpävaarallinen myrkky, joka on jäänyt paljon vähemmälle huomiolle - se kuitenkin aiheuttaa sisäilmaongelmia, oikeusriitoja, kalliita remontteja ja jopa talojen purkuja. Myrkky voi piillä jopa yli sadassa tuhannessa pientalossa Suomessa.

Erkki Helimo, rakennusterveysasiantuntija: Kyl niitä kerran kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa tulee vastaan, että yllättävän paljon.

Mikko Sirén: Meistä tuntuu siltä, että ei me tätä asuinkuntoon pystytä laittamaan, koska ei tästä jäis oikein muuta kuin ulkovuoraus jäljelle. Kyllä se luultavasti tullaan purkamaan.

MOT: Myrkyllinen kotini

Terttu Aalto: No täähän oli unelmakoti. Ihan ajattelin, että tästä tuli loppuelämän koti. Aivan ihana, ihana tämä miljöö. Ja sitten kaikki nämä, mitä sisukset ja kaikki. Tämä oli suht koht siistissä kunnossa noin äkkiä kattoen.

Terttu Aalto teki miesystävänsä kanssa talokaupat vuonna 2015 Kouvolassa. Diili vaikutti aluksi hyvältä. Noin 300 tuhatta euroa maksanut talo on kaunis ja hyvällä paikalla.

Terttu Aalto: Tiedettiin kyllä, että no joudutaan tekemään remonttia, tätä ja tätä, salaojia ja pintoja ja näin, mutta ei missään nimessä voitu kuvitella ikinä, että tämä tulee tämmöiseksi”

Unelma kuihtui pian muuton jälkeen. Asuminen uudessa kodissa oli jatkuvaa terveysoireiden kanssa kamppailua. Mm. yskää, päänsärkyä ja pahoinvointia. Remonttien yhteydessä talosta löytyi aina vain uusia ongelmia, kuten kosteusvaurioita. Ja myös sitä myrkkyä, josta alussa kerrottiin. Myrkyn nimi on kreosootti. Tässä kreosootti näkyy tummana kerroksena puun pinnalla, johon sitä on aikanaan sivelty.

Terttu Aalto: Se haju on ihan valtava, kun tästä haistaa, se kreosiitin haju. Sitä samaa kreosiittia. Sitä on sivelty sisäseinät…ja kaikki... joka puolella on tätä samaa. Ja jos haistaa ihan aistinvaraisesti noita reikiä, joita joka huoneessa on, joka paikasta haistaa sen saman kreosiitin.

Kurkataanpa toiseenkin taloon. Se sijaitsee Helsingissä. Täälläkin uudet omistajat kohtasivat terveysongelmia pian muuton jälkeen.

Mikko Sirén: Alko tulla oireita kummallekin, hengitystieoireita.

Salla Sirén, Helsinki: Mutta silloin heti kun asumisterveysasiantuntija kävi kattomassa niin hän just sanoi, että voi olla muutakin se hajuhaitta kuin hometta, että niitä on oottekste kuullut tämmöistä kuin kreosoottia. Ja sit hän käveli ympäriinsä ja ullakolta repäs semmosen palasen ja sanoi, että tää haisee niin kuin Linnanmäen vuoristoradalta, että tästä voit haistaa että mitä se on.”

MOT: Mites paljon sitä kreosoottia sitten on löytynyt tästä talosta?

Mikko Sirén: Onhan sitä.. sitä on vähän joka puolella, että ollaan availtu näitä ulkoseiniä ja väliseiniä siel on tervapaperia jossa on kreosoottia. Sitten on mm. lattioiden alla, eli välipohjissa.”

Salla Sirén: Ja kellarin seinissä.

Mikko Sirén: No me muutettiin aika nopeesti pois tästä löydösten jälkeen. Se oli ihan vaan sen takia, että ei enää voitu asua täällä, että tuli niin kuin puolen tunnin sisällä tänne sisään tulemisesta niin pahoja oireita.”

Salla Sirén: Hengitystieoireita, ja päänsärkyä.

Kahden tarinan yhteinen nimittäjä on kreosootti - sanalla kreosootti on viitattu tiettyihin kivihiilestä valmistettuihin aineisiiin, joita on käytetty mm. puunsuojana. Kreosootin haju on tuttu mainitusta Linnanmäen vuoristoradasta ja esimerkiksi puisista ratapölkyistä. Vanhoissa taloissa kreosooteiksi kutsuttuja aineita on käytetty puuosissa ja myös kellareiden vesieristeenä. Niitä tavataan myös huovissa ja tervapapereissa.

Mikko Sirén: Täällä tätä tervapaperia on kaikkien sisäseinienkin eristeissä

Kreosooteiksi kutsuttujen aineiden alkuperästä liikkuu monensuuntaisia tietoja. Lähteestä riippuen vanhoihin taloihin niitä on päätynyt milloin kaupasta, milloin kyllästämöltä, milloin muualta. Ongelma on joka tapauksessa se, että kreosootti on terveydelle haitallista.

Kimmo Ilonen, ympäristöterveysneuvos, Valvira: Terveydensuojelulaissa ja sen nojalla annetussa asumisterveysasetuksessa, on tämä haju määritelty tällaiseksi toimenpiderajaksi, joka lähtökohtaisesti katsotaan terveyshaittaa aiheuttavaksi olosuhteeksi.

Valvira ohjeistaa viranomaisia asumisterveysasioissa. Kreosootin katku voi ärsyttää silmiä ja aiheuttaa pahoinvointia. Suurempi huoli koskee kuitenkin sitä, että kreosootti voi sisältää runsaasti syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Elimistöön päästessään ne voivat vaarantaa terveyden.

Kimmo Ilonen: Nämä on haitallisia aineita, ja syöpävaarallisiksi luokiteltuja aineita. Ja se terveysvaara…jos puhutaan terveydensuojelulain mukaisesta terveyshaitasta, niin se pitää tietysti aina todeta tapauskohtaisesti, eli tutkia se vaikutus mikä sillä tekijällä tai olosuhteella on siellä asunnossa, sisäilmassa”

Palaamme terveyskysymyksiin myöhemmin. Sitä ennen kurkataan kolmanteen taloon. Se sijaitsee Varsinais-Suomessa. Täällä kreosootti paljastui talokaupan jälkeen, kun remontissa avattiin lattiaa. Paikalle kutsuttiin Erkki Helimo tutkimaan löydöksiä.

Erkki Helimo, rakennusterveysasiantuntija: Yhtenä on tässä betonin päällä tämä musta sivelty eriste. Vinolaudoituksen sisäpuolella oleva paksumpi pahvi, vai kattohuopa, kumpi se nyt onkin, siinä on sitä. Sitten on tervapaperia, mikä täällä on sisäpinnassa, missä sitä samaten on.

Talon ostajan mukaan kreosootin poisto voisi maksaa lisätöineen yli satatuhatta euroa. Eikö talon ostaja saa tällaisessa tilanteessa myyjältä korvauksia piilovirhepykälien nojalla? Kreosoottiongelma ei ollut tiedossa talokauppaa tehtäessä. Tämän talon ongelmista on käräjöity aina korkeinta oikeutta myöten. Korkein oikeus katsoi, ettei talon sisäilmassa ollut osoitettu kreosootista aiheutuvaa terveyshaittaa ennen rakenteiden purkamista. Kaupan purkua tai muita hyvityksiä piilovirheestä ei herunut.

Kimmo Ilonen: No jos esimerkiksi remontoidessa löytyy kreosoottivalmisteita, niin kyllä se kannattaa poistaa.

MOT: Miksi?

Kimmo Ilonen: Niin paljon kuin järkevästi kuin saadaan. Koska tiedetään, että se on haitallinen aine. Ja se kannattaa jopa varmuuden vuoksi poistaa, jos ei vaikka se ei haisisikaan. Tiedetään, että ne on syöpävaarallisia aineita.

Tilanne on ristiriitainen. Viranomainen suosittaa syöpävaarallisia ainesosia sisältävän kreosoottivalmisteen poistamista varmuuden varalta. Mutta Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen mukaan talon ostajalle poistourakasta ei ole luvassa korvauksia piilovirhepykälien nojalla. Remontissa löytyneen kreosootin jättäminen niille sijoilleen olisi kuitenkin riski. On mahdollista, että rakenteiden avaaminen, pintojen ropelointi ja talon muutostyöt saavat aikaan hajuhaittoja, jotka jatkuvat vielä remontin jälkeenkin. Helsinkiläisen kreosoottitalon omistajat epäilevät, että talo ei tule kuntoon oikein minkäänlaisilla korjauksilla.

Mikko Sirén: Niin, meistä tuntuu siltä, että ei me tätä pystytä asuinkuntoon laittamaan, koska ei tästä jäisi oikein muuta kuin ulkovuoraus jäljelle, että tota kyl se luultavasti tullaan purkamaan. Ei tätä oikein voi kenellekään asuinkäyttöön suositella. Ja itse ei uskalleta alkaa niin kuin niin isoon remonttiin, kun lopputulos on kuitenkin epävarma.

Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö setvii työnsä puolesta talokauppojen jälkipyykkejä - myös tapauksia, joissa ongelma on kreosootti.

Hannele Rämö, toiminnanjohtaja, Asumisterveysliitto: Kyllä monella on mennyt rakennus ihan purettavaksi ihan syytä syystä, että siellä on ollut nämä kreosoottia sisältävät tuotteet kaikissa seinissä. Suomen suurimmat pitoisuudet löydetty Porvoosta. Siellä ne yritti sitä kapseloida ohjeiden mukaan ja korjata ja ei ne ihmiset pystyneet siellä sitten enää asumaan ollenkaan.

Kreosootti voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi, jos yksi jätekilo sisältää vähintään 50 milligrammaa bentso(a)pyreeniä, joka on kreosootin olennaisimpia syöpävaarallisia komponentteja. Pientalojen näytteistä on mitattu jopa 19 000 milligramman pitoisuus.

Grafiikka

Kreosootti, bentso(a)pyreenin pitoisuus

• Vaarallinen jäte 50 mg / kg
• Mittaustulos 19 000 mg / kg

Kreosoottivalmisteita on käytetty vanhoissa rakennuksissa - tiettävästi lähinnä taloissa, jotka on rakennettu ennen 60-luvun loppua. Menneinä aikoina kreosoottivalmisteiden terveysriskejä ei ymmärretty tai niistä ei välitetty. Kreosoottitalojen kokonaismäärää ei oikein kukaan osaa arvioida tarkasti.

Hannele Rämö: Meille tulee vuositasolla 80–100 asiakkailta siinä merkityksessä, että he epäilee heillä olevan kreosoottia, koska heillä on ollut hajua tai sitten ovat alkaneet tehdä remonttia ja sitten on tullut hajua.”

Erkki Helimo: Joo mä yritin arvioida sitä, että kyl niitä kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa tulee vastaan, että yllättävän paljon.

MOT: Osaatko arvioida, että kuinka paljon Suomessa voisi olla yhteensä tällaisia pientaloja, joista löydetään jotain kreosoottivalmistetta?

Erkki Helimo: Nyt mennään siihen mittakaavakysymykseen, mutta jossain muodossa ja jossain pitoisuudessa näitä haitallisia PAH-yhdisteitä voisi olla jopa kolmannes tämmöisistä hiukankin vanhemmista 50-luvun ja siitä vanhemmista taloista. Tää on vaan oma mututuntuma.

Saamani arviot kreosoottia sisältävien pientalojen määrästä vaihtelevat muutamista tuhansista yli sataan tuhanteen. Selvitin kreosoottivalmisteiden yleisyyttä julkisten rakennusten perusteella. Saamistani Helsingin ja Tampereen kaupunkien haitta-aineselvityksistä viimeisen kymmenen vuoden ajalta löytyi yhteensä useita kymmeniä kreosoottiin viittaavia havaintoja

MOT: Olisiko mahdollista saada selville kreosootin olemassaolo jo ennen talokauppaa tai sen talokaupan yhteydessä?

Hannele Rämö: Olisihan se mahdollista, jos rakenteita avataan juuri niiltä osin, kun tiedetään näitä kreosoottivalmisteita rakennuksessa käytetyn.

Katseet kääntyvät talokauppojen yhteydessä tehtäviin kuntotarkastuksiin. Pengoin tarkemmin kuutta tapausta, joissa talosta oli paljastunut paha kreosoottiongelma talokaupan jälkeen. Viidessä tapauksessa on käräjöity. Taloista viisi oli kuntotarkastettu ennen kauppaa - kuntotarkastukset eivät siis näytä suojanneen talojen ostajia pahoilta kreosoottiongelmilta.

Grafiikka
talosymbolit ja tieto: käräjillä, kuntotarkastettu

Hannele Rämö: Siitä on puhuttu ihan kymmeniä vuosia, että ne kuntotarkastukset täytyisivät olla huomattavasti selkeämpiä ja nämä ongelmat pitäisi niissä tulla esille, ei vain mikrobien osalta, vaan myös sitten näitten muiden haitta-aineiden osalta.

Mitä kreosootista ajattelevat kuntotarkastajat? AKK-kuntotarkastajia sertifioivan Fisen pätevyyslautakunnan edustaja estyi haastattelusta eikä alan suurin firma Raksystemskään tullut kameran eteen kiireisiinsä vedoten. Tavoitimme kuitenkin kuntotarkastaja Pekka Vaittisen.

Pekka Vaittinen, AKK-kuntotarkastaja, Suomen Talokatsastus Oy: No ensinnäkin mietitään rakennuksen valmistumisvuotta ja jos on kyseessä vaikka 50-luvun talo missä olettamuksena voi kreosoottia löytyä, niin silloin ainoa tapa on tehdä pienimuotoisia rakenneavauksia. Esimerkiksi maavastaisiin seinärakenteisiin kellaritiloissa ja lähteä sitä kautta kartoittamaan se kreosootin olemassaolon mahdollisuus.

Joskus pelkkä haju paljastaa kreosootin. Haju tosin saattaa ilmetä vain tiettyinä vuodenaikoina. Niinpä rakenteita avaavat jatkotutkimukset tuovat mahdollisesta kreosootista lisätietoa. Kuntotarkastaja voi ainakin suosittaa sellaisia tarvittaessa.

MOT: Oletko itse omissa tarkastuksissa törmännyt kreosoottiin?

Pekka Vaittinen: Melko useasti.

Kuntotarkastaja Vaittinen on siis nostanut kissan pöydällä useasti. Asuntokauppojen jälkipyykkejä pesevä Hannele Rämö kuitenkin katsoo kokemustensa pohjalta, että tarpeellisten rakenneavausten ehdottaminen kreosoottiepäilyn kohdalla tuppaa jäämään väliin.

Hannele Rämö: No kyllähän kuntotarkastaja kuntotarkastusta tehdessään voi tämän esittää, mutta en ole nähnyt vielä ensimmäistäkään kuntotarkastusta, että näin olisi tehty. Sama on kaikki nämä muut epämääräiset hajut, mitä siellä saattaa olla, niin ei ne tule kuntotarkastuksissa esille. Olen nähnyt tänä vuonna yhden kuntotarkastusraportin, jossa kuntotarkastaja oli kirjannut sinne, että hajun lähde tulee selvittää. Ei nämä asiat tule siellä niin kuin millään tavalla esille. Suurin syy siihen on, että kuntotarkastukset eivät kuulu minkään lain piiriin.

Kreosootti nostaa esiin kuntotarkastusten laajemmat ongelmat: tarkastukset eivät aina estä muistakaan vakavista ongelmista kuten homeesta kärsivien talojen myyntiä. MOT kävi läpi sata tuoreinta rakennuksen kuntoon liittyvää talokauppakiistaa Kuluttajariitalautakunnassa. 60 prosenttia riitakohteista oli kuntotarkastettu ennen kauppoja.

Grafiikka

Riitakohteista 60 % kuntotarkastettu

Rakennusten terveellisyyteen liittyvät asiat osuvat ympäristöministeriön tontille.

MOT: Jos riitakohteista 60 prosenttia on kuntotarkastettuja niin miltä tää sun korvissa kuulostaa tällainen tulos?

Kirsi Martinkauppi, hallitusneuvos, ympäristöministeriö: No se kuulostaa joko siltä, että henkilö ei ole ymmärtänyt lukemaansa kuntoraporttia. Tai siitä kuntoraportista ei ole käynyt ilmi jotakin, mikä siellä on käynyt ilmi siinä vaiheessa, kun rakenteita on alettu purkaa.

MOT: Onko näiden kuntotarkastuksen laadussa ylipäätään tällä hetkellä mielestäsi parantamisen varaa yleisesti ottaen?

Kirsi Martinkauppi: Riippuu ihan siitä, että mikä se odotusarvo siihen on.

MOT: No vaikka sen perusteella mitä itse katsot sellaiseksi riittäväksi tasoksi.

Kirsi Martinkauppi: No mitä minulla on oma kokemus, niin oma kokemus siitä kuntotarkastuksessa, joihin oon törmännyt, on ollut ihan hyvä, mutta kysymys on siitä, mitä sovitaan, ja mitä sieltä odotan löytäväsi.

MOT: Miten tämä kuntotarkastustoiminta noin yleisesti ottaen pelaa tänä päivänä mielestäsi?

Hannele Rämö: No minun mielestä se ei pelaa oikein mitenkään, koska olen seurannut sitä muutaman kymmenen vuoden, se ei ole tuonut sitä turvaa sen enempää ostajalle kuin myyjällekään.

Pekka Vaittinen: No omalta osaltani voin sanoa, että melko monessa kohteessa niitä asioita isojakin asioita on löytynyt. Se on tietysti kaupat saattaneet peruuntua. Mutta kyllä se yleensä se kohde sit myydään vähän huonompi kuntoisena ja aina niille ostaja löytyy.

Jo vuosikymmeniä ihmetystä on aiheuttanut se, että kuntotarkastusten tekemisestä ei ole lakia. Ei, vaikka kuntotarkastajalla on iso vastuu talokaupan turvaajana.

MOT: Tällä hetkellä kuntotarkastuksia kuitenkin saa tehdä kuka vaan periaatteessa miten vaan. Onko se hyvä tilanne laadun kannalta, jos ajatellaan asuntokauppojen onnistumista?

Kirsi Martinkauppi: No se tarkoittaa sitä, että silloin se taho, joka sen kuntotarkastuksen tilaa, niin täytyy tietää mitä on tilaamassa ja keneltä on tilaamassa. Eli siinä on sillä tilaajalla velvollisuus huolehtia, että ketä sinne ottaa.
Eli syytä itseäsi, jos huono kuntotarkastaja pilaa talokauppasi, viestittää ministeriö. Nykyisessä hallitusohjelmassa mainitaan, että kuntotarkastukset tuodaan lainsäädännön piiriin. Kreosootin etsinnässä yksi uusi apukeino on tässä. Senaatti-kiinteistöjä palveleva Fiinu on mahdollisesti maailman ensimmäinen koira, joka osaa paikallistaa kreosootissa esiintyviä PAH-yhdisteitä.

MOT: Mikä se on sitten se hyöty sitten aikaisempiin tutkimusmenetelmiin verrattuna?

Ville Heikkinen, asiantuntija, Senaatti-kiinteistöt: No nimenomaan ehkä se paikantaminen, että mistä se selkeiten sieltä pääsee tulemaan. Ja se että meidän tarvitse lähteä aukaisemaan rikkomaan niitä rakenteita. Täällä oli eristesively, todennäköisesti pikisively. 12 000 ppm:ää todettu siinä, pakattu folioon…

Palaamme vielä jutun lähtöruutuun, pientalon kreosoottiongelmaan.

Erkki Helimo: Siinä sama juttu. Se on tuossa pinnassa, se on se kreosoottipitoinen, tuolla näkyy toisessa pinnassa paremmin.

Voiko kreosoottia pitää talokaupassa korvauksiin oikeuttavana piilovikana? Kuten kerroin aiemmin, korkein oikeus katsoi varsinaissuomalaisen talon kohdalla, että rakenteiden uumenissa oleva kreosootti ei ollut korvattava piilovirhe. Oikeuden päätöksen taustalla on Valviran lausunto, joka koskee kuitenkin vain yhtä kreosootiksi kutsuttua kiviilipohjaista ainetta eli kivihiilipikeä. Muita kreosootiksi kutsuttuja kivihiilipohjaisia aineita ovat kivihiiliterva ja kreosoottiöljy - on myös katsottu, että oikeaoppisesti näistä aineista vain kreosoottiöljyä saisi sanoa varsinaiseksi kreosootiksi.

Grafiikka

Kreosootiksi kutsuttuja kivihiilivalmisteita:

• kivihiilipiki
• kivihiiliterva
• kreosoottiöljy

Kaikkia kolmea ainetta voi kutenkin löytyä vanhasta talosta ja ne voivat haista ratapölkylle ja kaikki ne sisältävät syöpävaaralisia PAH-yhdisteitä, mutta aineiden omaisuudet myös poikkeavat toisistaan jossain määrin. Korkeimman oikeuden päätöksen kohteena olevan talon nähnyt Hannele Rämö katsoo, että oikeuden ratkaisu syntyi väärän aineen perusteella.

Hannele Rämö: Nämä kohteet ja näytteet, mitä oli, eivät ne mitään pikeä olleet.

MOT: Millä perusteella olet varma, että siinä on kyseessä kreosoottiöljy eikä sitten…?

Hannele Rämö: Koska se oli, se massa oli pehmeää. Ei se ollut mitään kovaa.

Selostettua ennakkopäätöstä on käytetty lyömäaseena muissa kreosoottilöydöksistä alkaneissa taloriidoissa - tällöin ei välttämättä ole tiedostettu, että riidan kohteessa voi olla kyse muustakin kivihiilivalmisteesta kuin kivihiilipiestä, jonka ominaisuuksiin ennakkopäätös pohjautuu. Juridisten sotkujen ohella kreosootin ympärillä on paljon muitakin epäselvyyksiä.

Erkki Helimo: Mietitään sitä, että riittääkö siihen sitten joku kapselointi vai saako se jäädä sinne rakenteeseen. Niin tää on sellainen ikuisuusasia tavallaan, mihin tarvittais taas sitä ohjeistusta sieltä ylhäältä, että milloin saa tiivistämällä korjata ja milloin täytyy tehdä kunnon korjaus.

Kaikkien vanhojen talojen omistajien ei kannata panikoida. Työterveyslaitoksen asiantuntuntijan mukaan rakenteiden sisällä vuosikymmeniä levänneen kreosootin syöpäriski on lähtökohtaisesti olematon. Olennaisimpia syöpävaarallisia komponentteja ei yleensä pitäisi juurikaan kulkeutua sisäilmaan jos rakenteisiin ei kosketa. Toisaalta kreosoottivalmiste voi olla pitoisuuksiltaan laimeaa ja sen käyttöala pieni.

Pekka Vaittinen: Mä voisin melkein verrata sitä asbestiin, että me tiedetään että asbestia vanhoissakin rakennuksissa on mutta niin kauan kun sitä ei hiota, sahata, porata niin sitä asbestipölyä ei tule huoneilmaan, niin kreosootissa on vähän sama tilanne, jos sieltä ei kulkeudu mitään kaasumaisia yhdisteaineita tähän huonetilaan, me ei sitä aistita esim. aistinvaraisesti tai millään mittausmenetelmälläkään pystytä sitä kreosootin olemassa oloa todeta tai toteamaan, niin en mä silloin lähtis puhumaan vakavasta haitasta.

Kreosootin haju voi kuitenkin kiusata asukkaita silloinkin, kun olennaista syöpävaaraa ei ole. Joissakin oikeustapauksissa kreosootista on tuomittu korvauksia. Pirkanmaalla käräjäoikeus määräsi talon myyjän korvauksiin kreosootin aiheuttaman sisäilmahaitan perusteella. Kouvolalainen Terttu Aalto sai oikeudessa korvauksia kreosootin poistamiseksi rakennuksen hirsistä, koska oli vaara, että välttämätön hirsien korjaus voi aiheuttaa kreosoottiperäisen sisäilmaongelman vielä remontin jälkeenkin.

MOT: Olisitteko ostaneet taloa, jos olisitte tienneet tästä kreosootista?

Terttu Aalto: No ei, ei. En usko, että Suomenmaasta olisi löytynyt ketään, joka olisi ostanut. Tässä on kiinteistövälittäjä käynyt. Kukaan ei halua ottaa myyntiin tätä. Remonttimiehet, jotka tässä käy, niin ne sanoo, että tää on ihan mahdoton paikka saada terveeksi tai rahaa menee, se on se 450 000 – 500 000. Onko tää sittenkään satavarmasti terve? Sekin on iso kysymysmerkki.

Käräjäoikeus oli määrännyt aiemmin Aallon 300 000 euron talokaupan purettavaksi. Hovioikeuden päätös oli ostajille huonompi. Hovi määräsi talon myyjän maksamaan 89 000 euron hinnanalennuksen ja korvauksia mm. oikeuskuluista. Kreosoottiongelman lisäksi taloa vaivaavat mm. lahovauriot.

Terttu Aalto: No, mitä tuli korvauksia, niin pääsääntöisesti me ollaan miinuspuolella, nytkin kaiken aikaan. Lasketaan, että me ei olla saatu mitään niitä, mitä on irtaimiston menetys, mitä kaikkea remonttia tähän on tehty.

Talon myi Terttu Aallolle metsäjätti UPM. Riidan alkuvaiheessa yhtiö sanoo tarjonneensa 20 tuhannen euron kertahyvitystä. UPM:n mukaan se ei tiennyt kreosootin käytöstä myymässään talossa eikä yhtiön käsityksen mukaan kreosoottia ole hirsien sisäpinnoilla. Ostajille ennen kauppaa annettuun kuntotarkastusraporttiin sisältyy kosteushavaintoja alimmasta kerroksesta. Aallon talokaupasta ja kreosoottiongelmista voit lukea lisää verkkosivuiltamme.

MOT: Mitä tälle talolle tapahtuu tulevaisuudessa?

Terttu Aalto: No se onkin suuri kysymysmerkki, mutta mä olen omalta kohdaltani niin väsynyt tähän, että mä olisin vaikka valmis tarjoamaan tätä UPM:lle lahjoituksena, koska tässä ei ole, ei ole mitään järkeä kenelläkään tähän taloon lähteä, koska tää on niin valtavat remontit ja tästä ei ikinä tiedä, että saako tästä tervettä.

Kivihiilipohjaisia kreosoottivalmisteita ei saa enää käyttää asuintaloissa. Haastattelun jälkeen Terttu Aallon tulevaisuuden suunnitelmat ovat tarkentuneet. Hän on pistänyt vireille ongelmatalonsa purkamisen.