Nykymusiikkiyhtye Uusinta Ensemblen konserttisarja Moderni Klassikko tarjoaa matalan kynnyksen väylän modernin musiikin maailmaan.
Sarjan ensimmäinen, sarjallista musiikkia käsittelevä osa striimattiin suorana Musiikkitalon Paavo-salista 16.1.2021. Juonnetussa konsertissa uusia näkökulmia musiikkiin toi teosten kanssa reaaliaikaisesti kulkeva visualisointi.
Uusinnan taiteellinen johtaja, säveltäjä Perttu Haapanen kertoo, että ajatus visualisoidusta konserttisarjasta syntyi jo pari vuotta sitten. Yhtyeen hallituksessa pohdittiin tuolloin, miksi 1900-luvun musiikkiin valtavasti vaikuttaneita teoksia esitetään niin vähän, sekä miten kynnystä niiden kuunteluun voitaisiin alentaa.
– Mietimme, että mitä jos musiikkia pyrkisi visualisoimaan. Vaikuttaisiko se vastaanottoon?
Konserttisarjan ensimmäiset osat keskittyvät sarjalliseen musiikkiin, joka syntyi toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Koko yhteiskunta kärsi niin taloudellisesta, inhimillisestä kuin kulttuurisestakin kriisistä.
Säveltäjät halusivat irtisanoutua vanhoista arvoista ja ajatuksista, jotka olivat edeltäneet sotaa ja omalta osaltaan myös johtaneet siihen. Musiikki purettiin osiin ja nämä palaset koottiin uudelleen tiukkojen sääntöjen mukaan.
– Haluttiin tehdä kokonaan uudenlaista musiikkia jota kukaan ei ollut vielä kuullut, Haapanen tiivistää.
Kaoottiselta kuulostava musiikki on tarkkaan mietittyä
Musiikkiin automaattisesti reagoivat visualisointiohjelmat ovat jo melko yleisesti käytössä, mutta nyt lähtökohdat olivat tavallista kunnianhimoisemmat.
– Lähdimme suoraan musiikin rakenteista ja säveltäjien ideoista, Haapanen taustoittaa.
Projekti sai rahoitusta ja sitä ryhtyi toteuttamaan eri alojen ammattilaisista koostettu työryhmä. Säveltäjä Jarkko Hartikainen toimi musiikillisena asiantuntijana ja tuotti tarvittavaa dataa visualisointiin, jonka teknisesti toteuttivat ja ohjelmoivat Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioden laitokselta professori Tuomas Mäkilä sekä Marko Loponen ja Teemu Paukku. Visualisoinnin graafista ilmettä ja animaatioita toteuttamaan saatiin graafikko Lauri Järvenpää.
Sarjallisen musiikin visualisoinnin lähtökohdaksi otettiin kellotaulu, jonka kaikki kaksitoista kulmaa edustavat pianon koskettimistosta tuttuja kahtatoista sävelaskelta. Kellotauluihin syttyy tähtiä sävelten soidessa, ja sävelkorkeus näkyy tähden värissä: matalat äänet ovat violetteja ja korkeat sinisiä.
Kellotaulut tuovat näkyväksi rakenteen esimerkiksi Karlheinz Stockhausenin pianokappaleissa. Klavierstücke-sarjan osat kuulostavat arvaamattomilta, jopa sattumanvaraisilta, ja korvien on vaikea pysyä perässä sävelten kilahdellessa koskettimistolle.
Sävelet kuitenkin sytyttävät kellotaulujen tähdet ja alkavat muodostaa niihin geometrisia kuvioita. Kappaleen lopuksi kuviot järjestyvät vierekkäin, ja katsoja huomaa niiden olevan keskenään hyvin samanlaisia. Kaoottiselta kuulostavan musiikin takana piilevä rakenne paljastuu.
Avaruus ja tähtitaivas on valittu tietoisesti osaksi visualisointia. Säveltäjä Stockhausen nimittäin uskoi olevansa kotoisin Siriukselta. Lisäksi avaruusteemassa näkyy sodanjälkeinen tulevaisuudenusko.
– Voimassa oli tavaton optimismi ja edistysusko, että mennään tähtiin ja avaruuteen. Ja sinne mentiinkin, kuuhun jo 60-luvun lopulla, Haapanen toteaa.
Avoimin mielin uuden ilmaisun äärelle
Konserttisarjassa panostetaan musiikkia rakennetasolla avaavaan visualisaatioon sekä kattavasti teoksia ja niiden syntyä taustoittaviin juontoihin ja keskusteluihin. Lopulta nykymusiikissa ovat tärkeintä kuitenkin sen välittämät tunteet ja ajatukset, aivan kuten musiikissa yleensäkin.
Taidetta ei välttämättä tarvitse ymmärtää voidakseen nauttia siitä. Tästä Perttu Haapasellakin on henkilökohtainen kokemus. Eräs Brian Ferneyhough’n teos tuntui säveltäjän sitkeästä yrittämisestä ja opiskelusta huolimatta niin vaikealta, että lopulta hän luovutti. Haapanen kuitenkin palasi teoksen pariin myöhemmin, ilman ennakko-odotuksia sitä kohtaan.
– Yllättäen musiikki puhuttelikin minua, se kokemus oli täysin taivaasta, säveltäjä muistelee.
Itselle uuden musiikin äärellä Haapanen rohkaisee kuulijaa kärsivällisyyteen ja empaattisuuteen. Halu oppia uusia asioita on tärkeää, mutta itselle vieraita ilmaisutapoja kannattaa kokeilla aluksi varoen.
– Kannattaa ottaa pieni annos kerrallaan ja maistella sitä varovasti, antaa vaikutelmien tulla.
Uusinta Ensemblen Moderni Klassikko -konserttisarjan ensimmäinen osa esitettiin Musiikkitalon Paavo-salissa la 16.1.2021. Konserttistriimi on yhä katsottavissa Vimeo-palvelussa.
Konsertista tehty äänite kuullaan Yle Radio 1:ssä 21.1. klo 19, ja se on kuunneltavissa Audio Areenassa 30 päivää lähetyksen jälkeen.
Moderni Klassikko -konsertit jatkuvat 15.5.2021 toisella sarjallisen musiikin konsertilla. Sarja jatkuu myöhemmin tänä vuonna minimalismiin, spektralismiin ja hälyn estetiikkaan keskittyvillä konserteilla.
