Hyppää pääsisältöön

Ville Rusanen saa luontokokemukset soimaan

Baritoni Ville Rusanen voitti Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 2004 ja on sen jälkeen tehnyt kansainvälistä oopperauraa. Oman profiililevyn tekemiseen Rusaselle kuitenkin avautui mahdollisuus vasta kun korona tyhjensi kalenterit häneltä ja pianisti Pami Karvoselta. Teemaksi tuli suomalainen luonto, joka on monin tavoin lähellä molempien sydäntä - ja se myös kuuluu.

Polkuja / Ville Rusanen & Pami Karvonen
Polkuja / Ville Rusanen & Pami Karvonen Uudet levyt

Ohjelmiston Rusanen ja Karvonen rakensivat Kilpisen, Madetojan ja Melartinin luontoaiheisista, pääasiassa tutuista liedeistä, ja mukana on myös Aulis Sallisen Kalliopohja, joka valmistui itsenäisyyden satavuotisjuhliin. Leinon, Koskenniemen, L. Onervan ja Larin-Kyöstin teksteissä luontosuhde poikkeaa nykyajasta, mutta mikäs ongelma se olisi? Kansallisromanttisesti sävellettyinä runot soivat väkevästi ja saavat Rusaselta ja Karvoselta uskottavan, omakohtaisen ja välillä kiihkeänkin tulkinnan. Levy synnyttää kokemuksen siitä, että luonnossa kulkijan sielunliikahdukset ovat osin samat kuin ennen - villiä iloa, hiljaista ihmettelyä ja aavistuksia ylimaallisesta.

Rusasen perusterve baritoni soi etenkin hiljaisissa ja pitkälinjaisissa lauluissa kirkkaana ja kantavana. Kunnon pauhussa sinänsä miellyttävä vibrato paikoin rikkoo äänen pintaa, mutta se ei menoa haittaa - pikku särö lisää revittelyn tehoa. Kaikkiaan Rusasen tulkinnat ovat enemmän perinteikkäitä kuin yllättäviä, mikä tässä ohjelmistossa ei ole haitaksi, ja tekstit hän lausuu loisteliaan selvästi.

Pami Karvonen tasoittelee linjoja ja värittää tunnelmia esimerkillisen lied-pianistin tapaan, mutta hänen osuutensa kärsii äänityksestä, joka on ohut ja ponneton ja kaiuttaa diskanttia epämiellyttävän terävästi. Lisäksi levylle on kauneuspilkuksi jäänyt editointivirhe tai pari, esimerkiksi Vihurin lauluun.

Joka tapauksessa on syytä kiittää koronapandemiaa siitä, että Ville Rusasen laulutaidetta on nyt saatu dokumentoitua, vieläpä hänen sydäntään lähellä olevalla ohjelmistolla. Kansallisbaritoni Jorma Hynnisellä riittää taitavia, omaäänisiä seuraajia.

"Polkuja - Lauluja suomalaisesta luonnosta", säv. Yrjö Kilpinen, Leevi Madetoja, Erkki Melartin ja Aulis Sallinen. - Ville Rusanen, baritoni, ja Pami Karvonen, piano.

Kuuntele Uudet levyt 21.1.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • Alakotilan takuuraikkautta mandoliinilla

    Levyarvostelu

    Taidemusiikin ja nykykansanmusiikin rajamaa versoo yhä runsaammin mielenkiintoista musiikkia, ja ahkerin puutarhuri siellä on säveltäjä, sovittaja, kosketinsoittaja ja pedagogi Timo Alakotila. Vuonna 2014 hän sävelsi konserton pitkäaikaiselle yhtyekaverilleen, mandoliininsoittaja Petri Hakalalle, ja nyt kun teos on saatu levytettyä, siitä saattaa tulla suomalaisten kamariorkesterien keskuudessa yhtä suosittu kuin Alakotilan Concerto grossosta.

  • Kitaristi Janne Malinen kuljettaa punaista lankaa halki vuosisatojen

    Levyarvostelu

    Uuteen levyyn asti olen pitänyt Janne Malista luovana mutta tolkullisena kitaristina. Nyt hän kuitenkin yhdistää kolme teosta, joilla ei ole mitään yhteistä: Piazzollan kaksoiskonserton kitaralle ja bandoneonille, Weissin luuttukonserton klavikordisäestyksellä sekä niiden välissä Tommi Kärkkäisen konserton sähköisesti käsitellylle silent-kitaralle. Levyn kuunneltuani pidän Janne Malista entistä luovempana mutta edelleen tolkullisena. Rohkeudesta ja ilmaisun pakosta syntyvä punainen lanka tikkaa kokonaisuuden yhteen.

  • Toimiiko kuoro saamelaisuuden tulkkina?

    Levyarvostelu

    Laajan Saamenmaan musiikista ja kulttuurista riittäisi syvää innoitusta myös valtakulttuurin taidemusiikille, etenkin nyt kun kulttuurien kohtaamisesta on siivottu räikeimmät virheet. Pohjoinen huippukuoro Erik Westbergs Vokalensemble on omistanut uuden levynsä saamelaisvaikutteiselle musiikille. Joikun ja kamarikuoroilmaisun yhdistäminen ei ole helppoa, mutta tulos kuulostaa yllättävän luontevalta, innoittuneelta ja saamelaislähtöiseltä.

  • Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri toteuttaa Wiljami Niittykosken vision

    Levyarvostelu

    Kaustisen Salonkylässä asunut, vuonna 1985 kuollut Wiljami Niittykoski oli keskeinen hahmo siinä kehityksessä, jonka tuloksena kaustislainen viulunsoitto on nyt maailmanperintökohde. Salonkylän Sibelius oli kasvanut pelimanniperinteeseen mutta myös alueelle suodattuneeseen taidemusiikkiin, ja sävelsi sielunsa tunnot kappaleiksi, joita Kaustisella yhä soitetaan. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on nyt tehnyt tämän kansanomaisen sävelaarteiston pohjalta levyn, joka toteuttaa Niittykosken genrerajatonta musiikkinäkemystä tyylikkäästi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua