Viisaita naisia on ollut läpi koko historian. Naisia, jotka ovat omana elinaikanaan kirjoittaneet, ajatelleet tai tehneet jotakin merkittävää. Mutta toisin kuin oman aikansa viisaista miehistä, viisaista naisista ei juurikaan tiedetä. Miksi näin on?
Tiedämme, että Voltaire oli valistusajan kirjailija ja filosofi, mutta emme tiedä, mitä hänen pitkäaikainen partnerinsa Émilie du Châtelet teki. Hänestä puhutaan usein vain Voltairen rakastettuna, vaikka Émilie du Châtelet oli merkittävä matemaatikko, fyysikko ja filosofi. Hän käänsi Newtonin Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet ranskaksi ja siitä tuli aina näihin päiviin käytössä oleva standarditeos.
Tai miksi puhumme itsestäänselvästi runoilija Rainer Maria Rilkestä ja filosofi Friedrich Nietzschestä? Heihin molempiin merkittävästi vaikuttaneesta Lou Andreas-Salomésta sen sijaan tiedämme yleensä, että hän oli Nietzschen ja Rilken muusa.
On totta, että Lou Andreas-Salomé sai miesten sydämet sykkimään, mutta hän oli paljon enemmän kuin muusa. Lou Andreas-Salomé oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla tunnettu kirjailija ja psykoanalyytikko. Eikä ole liioiteltua sanoa, että hänen käymänsä ajatustenvaihto Rilken ja Nietzschen kanssa vaikutti myös heidän kirjalliseen tuotantoonsa.
Hyvät, pahat ajattelijat -sarjassa esitellään tunnettuja, vähemmän tunnettuja ja tuntemattomia naisia. Joukossa on myös naisia, joista löytyy särmää, ja jotka herättävät ristiriitaisia tunteita. Saksalainen Ulrike Meinhof, joka muistetaan ensisijaisesti RAF-terroristina, lukeutuu epäilemättä sarjan ristiriitaisiin naisiin. Mutta Meinhof ei ollut ainoastaan terroristi, hän oli myös ansioitunut toimittaja, naisasianainen ja sosiaalisia uudistuksia ajanut aktivisti.
Voidaan myös kysyä, että miksi älykkäiden naisten pitäisi olla hyveellisiä ja puhtaita? Onko taustalla edelleen äitimyytti, kuva virheettömästä ja uhrautuvasta naisesta? Älykkyys ja viisaus sulautuvat ihanteellisessa tapauksessa yhteen hyvyyden ja rehellisyyden kanssa, mutta näin ei välttämättä ole.
Hyvät, pahat ajattelijat -sarja on aikamatka eurooppalaisten ajattelijoiden historiaan.Ja tämä aikamatka näyttää myös, kuinka vaikeaa pääsy tiedon pariin on monelle naiselle ollut. Vielä 1800-luvulla opinhaluiset naiset joutuivat suuntaamaan Sveitsin Zürichiin opiskelemaan. Zürich oli manner-Euroopan ainoa naisille avoin yliopisto noihin aikoihin.
Tämän 10-osaisen sarjan tunnetuimpiin naisiin kuuluvat Hannah Arendt, Simone de Beauvoir ja Rosa Luxemburg, mutta joukossa on myös vähemmän tunnettuja naisia, kuten myöhäiskeskiajalla elänyt Christine de Pizan, joka elätti itsensä kirjailijana jo 1300-luvun lopulla.
Teksti: Maarit Lukkarinen
Hyvät, pahat ajattelijat kuullaan Yle Radio 1:ssä lauantaisin klo 11.
