Rita Trötschkes
Yle
Piilaaksoa seuraava toimittaja Senja Larsen sanoo elämänsä kantavana teemana olleen hyvin isot hypyt, jolloin hän on hetken aikaa ilmassa, kun elämä muuttaa suuntaa. Lopulta hän päätyy ”tassuilleen”. Hänestä työpaikalla kannattaa olla aktiivinen ja tarttua myös kurjiin ja ikäviin töihin, koska näin pääsee myös kivoihin ja vastuullisiin töihin. Jos innostuja olisi ammatti, sopisi Senja Larsen omasta mielestään sellaiseen työhön todella hyvin.
Kuusi kuvaa toimittaja Senja Larsenin elämästä
Senja Larsen sanoo ihastuneensa maailmanympäripurjehtija Robin Knox-Johnstonin mielipiteeseen täydellisestä miehistön jäsenestä, sillä hänestä tämän neuvo pätee kaikkeen työelämässä.
– Vinkki menee näin: pitää olla innokas, huumorintajuinen ja tarttua ensimmäisenä paskahommiin eli ei kannata liikaa miettiä, sopiiko joku työ omaan tehtävänkuvaan.
Kuuluisa ja kaunis Golden gate on San Franciscon ja Piilaakson symboli
Senja Larsen sanoo olevansa erittäin onnellinen asemastaan nykyisessä työssään San Franciscossa.
– Tuntuu, etten ole koskaan oikein töissä enkä koskaan oikein vapaalla, koska työ on antoisaa. Olen saanut koluta ahkerasti Kaliforniaa ja San Franciscon kaupunkia.
– Mieheni Mårten Mickos sanoo, että tunnen sieltä jokaisen kadunkulman ja vesipostin.
Lähtöselvitysvirkailijasta lentoemännäksi ja tiedottajasta viestintäpäälliköksi
Senja Larsen on tarttunut elämässään monenlaisiin haasteisiin. Finnairilla hän viihtyi peräti 23 vuoden ajan, kunnes hän lupasi itselleen, että vaihtaa työpaikkaa, kun 50-vuotispäivä lähestyy.
– Tuntuu siltä, että tein Finnairilla joka vuosi jotakin aivan uutta ja kiinnostavaa työtä, nauraa Senja.
Finnair oli hänestä maailman kivoin, kansainvälisin ja mielenkiintoisin yritys olla työssä.
– Olin esimerkiksi viestinnässä töissä silloin, kun sähköpostia ruvettiin rakentamaan sekä myös silloin, kun intranetit otettiin käyttöön. Larsenilla oli iso rooli viestintätapojen muutostyössä.
– Minut pyydettiin töihin Finnairin konserniviestintään, missä tein ensin sisäistä lehteä ja sitten ulkoista viestintää. Lopulta hoidin sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä valvoin koko yhtiön kriisiviestintää että pr-toimistojen työtä 30 maassa.
Hän rakensi Finnairiin myös kriisiviestintäohjeistuksen ja -organisaation.
Arvostettu tekijä vaihtaa työpaikkaa
Finnairin jälkeen Larsen teki töitä Suomen suurimman viestintätoimiston palveluksessa johtavana konsulttina.
Tämän jälkeen hän siirtyi viestintäjohtajaksi Suomen keskuskauppakamariin, kunnes hänet pyydettiin Kauppalehden kirjeenvaihtajaksi San Franciscoon. Siellä hän on viihtynyt kuuden vuoden ajan.
Tänä päivänä Senja Larsen seuraa Piilaaksoa vapaana toimittajana ja kirjoittaa digitalouteen, teknologiaan sekä yritysmaailman uusiin innovaatioihin ja ilmiöihin liittyvistä asioista.
– Uusi on aina niin ihanaa ja insipiroivaa, mutta mikään teknologinen kehitys ei ole ainostaan myönteistä. Asioilla on myös kääntöpuolensa yhteiskunnallisesti.
Larsenin mukaan Piilaakson innokkuus ja tekemisen meininki ovat tarttuvia.
– Kukaan ei ole siellä ’naama näkkileivällä’, vaan myönteisyyden määrä on loputonta!
Lapsuuden ja nuoruuden vaihtuvat asuinpaikat
Vaikka Senja Larsen ehti lapsuudessaan asua monessa paikassa, hän sanoo iloisesti nauraen, että muutokset olivat kokemuksia.
– Äitini on kuvaillut minua sanoilla ”rohkea, innokas ja iloinen”, mikä on osuvasti sanottu.
Larsen eli 10-vuotiaaksi asti tavallisen suomalaislapsen elämää, mutta sitten vanhemmat erosivat, ja hän lähti isän matkaan Yhdysvaltoihin, missä isä toimi kansainvälisenä tutkijana yliopistosairaalassa.
Perhevelvollisuuksista vapautunut isä ei oikein jaksanut huolehtia tyttärestään maailmalla, mutta Senja sopeutui uusiin paikkoihin, ihmisiin ja kulttuureihin nopeasti.
– Minun on aina ollut helppo tutustua uusiin ihmisiin ja paikkoihin, sanoo Senja. – Isäni eli vauhdikasta sinkkuelämää Amerikassa ja päädyin isäni ystäväperheen jäseneksi.
Vuosi amerikkalaisperheessä oli Senjalle kaikin puolin mieleinen. – Perheen vanhemmat ja viisi lasta opettivat minulle englantia, mikä oli tosi mukavaa.
Vuoden jälkeen isä ja tytär palasivat Suomeen, kunnes isä päätti kahden vuoden päästä ottaa Senjan mukaansa Englantiin.
– Siellä kävi vähän samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa, sillä isä lähtikin Espanjaan ja jätti minut Lontooseen.
– Olin 13-vuotiaana koko kesän yksin ruotsalaisessa Svenskhem-hostellissa, mutta se oli fantastisen hauskaa! Elin Margareta-pizzoilla, nauraa Senjaa.
Syksyllä Senja aloitti yhteiskuntavastuuta korostaneessa englantilaisessa sisäoppilaitoksessa Frensham Heightsissa, missä hän opiskeli viiden vuoden ajan.
– Sisäoppilaitoksen seinällä oli koulun järjestyssäännöt, joita me oppilaat tietysti rikoimme!
– Sisäoppilaitoksessa oli vain 360 oppilasta. Suurin osa oppilaista oli diplomaattien lapsia.
Härvelihullu Senja rakastaa vempaimia
Kun Piilaaksossa ruvettiin tekemään 3D-mallinnuksia, otatti Senja itsestään pienoismallit.
– Menin sellaiseen kamerakioskiin, jossa valtava kamera pyöri ympärilläni ja otti minusta kuvia.
Nykyään Senjan on innoissaan hankkimastaan dronesta, jonka lennättämistä hän harrastaa retkisoutuveneestään käsin. Hän ottaa dronella upeita maisemakuvia.
– Vinkkini sinkkinaisille on hankkia drone, joka takuuvarmasti kerää miehiä ympärille.
Somea käyttävät muistavat Senja Larsenin parhaiten siitä, kun hän perusti Facebookiin sivuston ”Senja opettaa sinulle ruotsia”.
– Laitoin joka päivä Facebookin sivustolle pienen pätkän ruotsia.
Ylioppilaskirjoitusten alla Senjan ryhmä kutsui Suomen tunnetuimpia ruotsinkielisiä keskustelemaan abien kanssa ja preppaamaan heitä kokeisiin.
”Riemuruotsia fröken Senjan kanssa” palkittiin vuoden kieliteolla vuonna 2011. Se keräsi 1,5 miljoonaa käyntiä kuukaudessa samaan aikaan, kun pakkoruotsista väännettiin mielipidettä.
– Meillä oli aivan mahtava ”kanslia” eli tekijäporukka, jonka kanssa oli hauskaa tehdä yhteistyötä!
