Hyppää pääsisältöön

Sairaalapomoilla piikki auki: käsikirjoitus

Koronan myötä Suomen suurimman sairaanhoitopiirin eli HUSin kilpailuttamattomat hankinnat räjähtivät kasvuun.

Koronana-analyyseja ostettiin Suomen rajoille 100 miljoonalla eurolla ilman kilpailutusta.

Jukka Hurme, toimitusjohtaja, Vita Laboratoriot: Minusta tämä on ihan järjetöntä.

Tätä ratkoo oikeus, mutta HUS jäi kiinni laittomista hankinnoista jo pari vuotta sitten.

Max Jansson, tutkimuspäällikkö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Markkinaoikeus totesi siinä että hankintalakia on rikottu.

Nyt paljastuu että lainvastaisia hankintoja tehdään edelleen.

MOT: Onko ne hankintalain mukaisessa tilanteessa?
Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: Vastaus on että ei.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri eli HUS ostaa hoitotarvikkeita ja palveluja miljardilla eurolla joka vuosi.

Tutkimme Jaakko Mäntymaan kanssa HUSin hankintoja, koska satojen miljoonien kilpailuttamattomat ostot maksavat rahaa. Häviäjiä ovat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kaakkois-Suomen veronmaksajat.

Kilpailu ja kuluttajaviraston Max Jansson tiimeineen tutki vihjeen perusteella HUS:n laittomiksi epäiltyjä hankintoja vuonna 2019.

Max Jansson, tutkimuspäällikkö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kilpailuttaminen on tärkeää sen takia, että sillä parannetaan todennäköisyyksiä antaa hintalaatusuhde parempia tarjouksia, siinä tosiaan voi mennä verovaroja hukkaan, kun maksetaan mahdollisesti ylihintaa heikommasta laadusta.

Epäiltyjä lain vastaisia hankintoja paljastui tutkinnan edetessä koko ajan lisää. Lopulta niitä löytyi yli 70. Vain neljä tuoteryhmään ehdittiin tutkia. Kaikki johtivat tuomioon ja sakkoihin.

Max Jansson: Meillä on tosiaan neljä tai viisi käsiparia, jota näitä tutkii ja kun me aloitetaan tutkinta, niin kello käy eli tosiaan siitä tutkinnan tai selvitystoiminnan aloittamisesta meillä on kuus kuukautta aikaa saada tapaukset markkinaoikeuteen. Joten meidän piti vähän niin kuin priorisoida mitä tutkitaan loppuun asti. Eli tosiaan niitä kaikkia tuoteryhmiä ei vaan keretty tutkimaan loppuun asti.

Syksyn mittaan saamme useita erillisiä pyyntöjä tutkia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laittomiksi epäiltyjä hankintoja.

Kirsi Skön: Mun lähteen pointtina että nää neljä tuoteryhmää mistä HUS sai sakkoja on vaan pisara meressä, että isoa massaa ei ole edes tutkittu.

Plus, että laiton tilanne jatkuu edelleen.

Jaakko Mäntymaa: Mulle on tullut sellaista viestiä, että siellä väännetty myös kilpailutuksen manipuloinnista.
Olisi ostettu isoja hankintoja perhetutun firmalta ja tätä olis lopulta tutkittukin HUSn sisällä.

Markkinaoikeuden tuomion ja 160 000 euron seuraamusmaksun jälkeen HUS lupasi hoitaa hankinnat lainmukaiseen kuntoon.

Nyt lähteemme kertovat, ettei näin ole käynyt.

Meille puhuneet ihmiset kertovat vuosia kestäneestä ongelmien peittelystä ja niistä varoittaneiden työntekijöiden hiljentämisestä.

Hankimme useilla tietopyynnöillä HUS:n sisäisiä tarkastuksia ja muistioita kymmenen vuoden ajalta.

Vastauksia tipahtelee pitkin syksyä.

grafiikkana ruudulla chat-keskustelua:
-Tää on vuodelta 2011
-“hankintoja on tehty suorahankintoina”
-Hitto miten hienoa että saatiin tää!
-Jo vuosikymmen sitten HUSin johtoa varoitettiin.Plop-ääni
-kuin nykyajasta :)

Tutkimuksen tuloksena julkaistaan kaksi ohjelmaa ja verkkojuttuja.

Koronan myötä tilanne näyttää pahentuneen.

Jukka Hurmeen perheyhtiö Vita-laboratorio analysoi yksityisten lääkäriasemien ja väliin myös maakuntien sairaanhoitopiirien koronanäytteitä.

Noin tunnin välein woltin lähetti tuo sisään keltaisen kassin.

Jukka Hurme, toimitusjohtaja, Vita Laboratoriot:
Keltainenhan signaloi labraympäristössä tartuntavaarallisuutta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratorio HUSLAB osti 100 miljoonan euron arvosta näitä samoja korona-analyyseja Vitan kilpailijalta Synlabilta alkusyksyllä.

Vita vei kansainväliseltä laboratoriojätiltä tehdyn hankinnan markkinaoikeuteen.
Myös Vita tarjosi analyysejaan HUSlle.

Jukka Hurme, toimitusjohtaja, Vita Laboratoriot:: Kun oltiin keväässä jo pidemmältiin HUSin yhteydessä toimitusjohtajaan ja diagnostiikkajohtajaan kirjallisesti, meilillä, jossa tarjottiin palveluita ja saimme vastauksen, nopean ystävällisen vastauksen että HUSissa tilanne on sillä hetkellä oikein hyvä.

Pian tämän jälkeen HUS kuitenkin teki Synlabilta ilman kilpailutusta ensimmäisen, noin 10 miljoonan arvoisen hankinnan.

Laki sallii suorahankinnan jos siihen on peruste. Hankinnasta pitäisi kuitenkin julkaista ilmoitus, jotta kilpailijat voivat halutessaan testata perusteen markkinaoikeudessa.

Jukka Hurme, toimitusjohtaja, Vita Laboratoriot:: tästä ei HUS tehnyt ns suorahankinnan lakisääteistä jälki-ilmoitusta.

Loppukesällä Suomi havahtui siihen, että koronavirus oli palaamassa rajojen yli.
grafiikka: 7.8. Skopjen kone Turkuun
Käännekohta oli elokuinen perjantai. Silloin Skopjesta Turkuun tulleesta koneesta löytyi 24 koronatartuntaa.

grafiikka: 10.8. ministeri Kiurun tiedotustilaisuus
Ministeri Krista Kiuru lupasi laittaa kovat piippuun.

grafiikka: 19.8. koronatestausstrategia
väestötestaus: 20 000 testiä päivässä
Jo viikon päästä hallitus päivitti koronatestausstrategiansa. Testaa ja jäljitä -linjan toteuttamiseksi kapasiteetti nostettiin 20 000 testiin per päivä.

grafiikka:
11.9.
rajatestaus: 10 000 testiä päivässä
Väestötestaus:20 000 testiä päivässä

Vajaa kuukausi myöhemmin valtioneuvosto nosti vaatimusta: rajatestausta varten varataan erillinen kymmenen tuhatta analyysia per päivä.

grafiikka: 14.9. HUS hallituksen kokous
Synlab-sopimus

Tässä vaiheessa HUS:lla oli jo valmiiksi neuvoteltu sopimus Vitan kilpailijan eli Synlab-nimisen kansainvälisen laboratorioketjun kanssa.

grafiikka: 17.9. Valtion 200 miljoonan rahoitus HUS:lle rajatestaukseen
Näin valtion piikki avautui: HUSlle taattiin maksimissaan 200 miljoonaa euroa rajatestauksen hoitamiseen. Tästä Synlabin osuus oli puolet eli 100 miljoonaa euroa.

Jukka Hurme, toimitusjohtaja, Vita Laboratoriot: Ei voinut välttyä vaikutelmasta että hanketta oli valmisteltu aika lailla hiljaisuudessa. Meidän käsityksen mukaan poikkeuksellinen menettely, myöskin poikkeuksellinen kun ottaa huomioon tän korona-ajan. Olisi ehditty meidän käsityksen mukaan järjestää kilpailutus, HUS järjesti kilpailutuksen covid-näytteenotosta, et kyllä niitä pystyy järjestämään. .

Rajatestausten lisääminen HUS:n saamalla valtion rahoituksella ihmetytti myös Suomen suurimmassa julkisen puolen laboratoriossa.

Fimlabin ylilääkäri on Tapio Seiskari ja päätoimipaikka on Tampereella.

Tapio Seiskari, ylilääkäri, Fimlab: Nähdäkseni se on hyvin poikkeuksellinen menettely.

Sopimus on nimittäin könttähintainen. Kansainvälinen laboratoriojätti Synlab saa kymmenen kuukauden aikana 100 miljoonaa vuokrana riippumatta siitä tarvitaanko testejä vai ei.

Tapio Seiskari, ylilääkäri, Fimlab: Nimenomaan tämä kiinteä hinta on on se mikä ainakin minua hieman ihmetyttää sikäli että sehän maksaa sen 100 miljoonaa vaikka vaikka sinne ei yhtäkään näytettä menisi.

Jo lokakuussa kävi ilmeiseksi, että rajoille korvamerkittyä kapasiteettia jää yli. Niinpä ministeriö välitti maan muille laboratorioille HUS:n tarjouksen lähettää heille myös kotimaan näytteitä tutkittavaksi.

Tapio Seiskari, ylilääkäri, Fimlab: niin se varmaankin on tällä hetkellä osoittautunut aika lailla ylimitoitetuksi se se kapasiteetti ja nyt sille varmaankin haetaan sitten sitten muita kohteita.
MOT: Mitä te siihen vastasitte?
Tapio Seiskari, ylilääkäri, Fimlab: Itse näen tässä hyvin paljon ongelmia,

Fimlab oli nimittäin juuri hankkinut verovaroilla kotimaisten näytteiden tutkimiseen uusia laitteita koronatestaukseen. Nyt näytti, että HUSin saama valtion raha uhkasi tehdä ne turhiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön rajatestausohjeet nostivat kulmakarvoja myös Vantaalla.

Joulukuun 10 päivän aamuna lentokentän rajatestauspisteessä on hiljaista.

HUSLABin testaajat odottavat, että Tukholman aamukoneesta alkaa tulla matkustajia. HUSn saama antelias valtion rahoitus myönnettiin juuri rajatestaukseen.

Vantaan - ja samalla myös lentokentän korona-torjunnasta vastaa tartuntatautilääkäri Kirsi Valtonen. Hän vahvistaa, että rajoilla ollaan aika kaukana päivittäisestä 10 000 testistä.

Kirsi Valtonen, tartuntatautilääkäri, Vantaan kaupunki: Ollaan. Käytännössä silloin kun tätä sopimusta tehtiin niin meille asetettiin tavoite, että pitäis tehdä 2000-3000 testiä päivässä, mutta matkustajia on siis 1500 kansainvälistä matkustajaa. Jos me oltais silloin tai oikeastaan nykyisinkin saavutettais se tavoite, niin meidän pitäisi testata myös kaikki kotimaan matkustajat.
MOT: Kuka sen tavoitteen asetti?
Kirsi Valtonen, tartuntatautilääkäri, Vantaan kaupunki:Tämä tuli jostain ministeriön taholta tämä tavoite.

Valtonen sanoo suoraan, että ministeriölle rajatestauksia lobbasi juuri HUS, joka sittemmin sai päätöksestä myös taloudellista hyötyä.

Kirsi Valtonen, tartuntatautilääkäri, Vantaan kaupunki: Sanotaan, että lentokentän testauksen puolesta on puhunut ihmiset, jotka mun mielestä on jäävejä puhumaan siitä, jotka on myynyt sen poliitikoille.

Jukka Hurme sanoo, että HUS on nyt siirtänyt omat kotimaan testinsä Synlabiin, mutta jo maksettua kapasiteettia jää silti yli.

MOT: kuinka paljon he tekee?

Jukka Hurme: selkeästi kokonaisuudessaa alle sen, mitä tämä kiinteähintainen sopimus missä maksetaan 10 tuhannesta per päivä, tehtiin niitä tai ei. Minusta koko homma on ollut järjetön, mutta he varmasti näkevät asian toisin jotka ovat sopimuksen tehneet.

Kilpailuttamisen vaikutus hintaan on todistettu asia. Kirsi-Maria Halonen tutkii julkisia hankintoja Lapin yliopistossa.

Kirsi-Maria Halonen, dosentti, Lapin yliopisto: Meillä on tutkimustietoakin siitä olemassa, niin mitä enemmän tarjoajia on kilpailutuksessa, niin hinnat laskevat keskimäärin. Jos kilpailutusta ei järjestetä lainkaan, niin on selvää, että todennäköisesti se hinta on korkeampi kuin mikä se olisi ollut, jos se hankinta olisi kilpailutettu.
Jaakko Mäntymaa: Voidaanko sanoa, että kuinka paljon korkeampi?
Kirsi-Maria Halonen: No ei oikeastaan. Nyt just tossa viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan yhden tarjoajan lisääminen esimerkiksi tämmöisessä kilpailutustilanteessa, niin laskee hintaa noin laskennallisesti viidellä prosentilla.

Kukaan ei tiedä , kuinka usein hankintalakia rikotaan. Se, että hankinta on tehty kilpailuttamatta eli suorahankintana, ei välttämättä tule kenenkään tietoon.

Kirsi-Maria Halonen: Se syy johtuu lähinnä siitä, että meillä ei ole olemassa ilmoitusvelvollisuutta näistä suorahankinnoista, eli se on vapaaehtoista. Toki meillä on sitten jälki-ilmoitusvelvollisuus olemassa sopimuksen tekemisen jälkeen, mutta myöskin voi olla niin, että se jälki-ilmoituskin jätetään tekemättä.

Juuri näin kävi HUS:n ensimmäisen kilpailuttamattoman Synlab-oston kohdalla. Selviää kuitenkin, että lain rikkomisesta ei seuraa mitään.

MOT: Minkälainen lain rike syntyy siitä, että ei kerro siitä kenellekään, jolloin kukaan ei voi valittaa?
Max Jansson, tutkimuspäällikkö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Tosiaan siitä jälki-ilmoituksesta, vaikka niitä pitäisi tehdä, niin siitä ei seuraa mitään sanktiota.

Saimme ohjelmaa tehdessämme tietoja useilta HUS:ia tuntevilta ihmisiltä.

Haastattelunauhoitteita kertyi ainakin 15 tuntia tuntia.

efekti ääninauhalta: Vastasko tää suunnilleen siihen mitä halusit tietää.

Meille puhuneiden henkilöiden suojaamiseksi he eivät ei esiinny ohjelmassa omilla kasvoillaan eivätkä äänillään.

Puheet esittää lukija. Moni talon sisällä on pöyristynyt siitä, miten hitaasti laittomuuksia on purettu.

Anonyymi lähde: Halutaan painaa villaisella nää, tää on niin törkeää.
Anonyymi lähde: Koronahan on ihan räjäyttänyt tän. Tää on ihan jäätävää, mitä tämä maksaa veronmaksajan rahoissa - Ja sairaanhoitajat ei saa sitä 500 euroo.

HUS:n sisällä hankinnoista vastaa HUS Logistiikka. Emme pääse varastolle kuvaamaan emmekä saa haastattelua.

HUS Logistiikan toimitusjohtaja esittelee hankintoja kuitenkin HUS:n valtuuston etäkokouksessa joulun alla.
Saamamme vinkit vahvistuvat.

HUS on tehnyt korona-vuonna ennätysmäärän suorahankintoja - kilpailuttamatta.

Jyrki Putkonen, 17.1.2020, toimitusjohtaja, HUS Logistiikka: Erittäin merkittävä määrä, vuosiarvoltaan yli 250 miljoonaa euroa.

Kilpailuttamattomat ostot vastaavat neljännestä HUSn vuosihankinnoista. Silti HUS Logistiikan toimitusjohtaja korostaa miten ripeästi HUS on purkanut laitonta tilannetta.

Jyrki Putkonen, 17.1.2020, toimitusjohtaja, HUS Logistiikka: Sitä ollaan saatu tiputettua aika nopeestikin. Ja hankintasäästöt, mikä on tietysti se rahallinen mittari niin siellä on satu reilu 12 miljoonaa laskennallista säästöä.

Esityksen lopuksi toimitusjohtaja saa kiitokset.

Valtuutettu: Mä haluaisin kiittää tästä hyvästä esityksestä ja terhakkaasta tarttumisesta näihin hankintaongelmiin. Ja tän esityksen mukaan hienosti ootte siinä edennyt. Kiitos.

Tosiasiassa HUSissa on meneillään hyvin erikoinen tilanne. Valtuusto ei ole vieläkään vieläkään myöntänyt HUS Logistiikan johdolle ja hallitukselle vastuuvapautta vuodesta 2019.

Syy on se, että sairaanhoitopiiri yrittää edelleen selvittää vuoden 2019 hankintojen laillisuutta.

grafiikkateksteillä chat-keskustelu:
-Mä hahmottelen kolmatta tietopyyntöä, mitä pyydetään?
-pehmopaperit, uniapnea-maskit, haavanhoitotuoteet
-inkontinenssituotteet?
-Jep!

Pyysimme lopulta HUSilta yhteensä yhdentoista tuoteryhmän asiakirjat. Tarkoitus on selvittää, onko tuotteet ostettu lain mukaisesti.

Joulun alla saamme asiakirjat neljästä ensin pyydetystä tuoteryhmästä. Joukossa HUS:n murheenkryyni, josta olimme kuulleet jo aiemmin.

anonyymi lähde: Sehän on ihan vitsi siellä. Miten vaikeeta voi olla kilpailuttaa vessapaperit.

Oikeudessa juuri pehmopaperihankinta toi HUSlle sakot, silti lain vastainen tilanne jatkuu.
MOT: niin tiesitkö että niitä ei ole vieläkään kilpailutettu?
Max Jansson, tutkimuspäällikkö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto: En ollut tästä tietoinen.

HUS Logistiikan varastoille ei päässyt kuvaamaan, joten etsimme loppuja esimerkkituotteita apteekista. Samojen valmistajien haavataitoksia ja haavateippejä käytetään myös sairaaloissa.

Myyjä, Pasilan apteekki: Tässä on esimerkiksi 100 kappaleen paketti, nämä ei maksa paljon mitään.

HUS ostaa erilaisia haavanhoitotuotteita miljoonilla euroilla vuodessa.

Kirsi Skön: Saatiin asiakirjat, tässä sanotaan , että kesällä on tehty muutosilmoitus siitä, että ne on niinkun jatkanut sopimusta.
Jaakko Mäntymaa: Tiedetäänkö mitä se tarkottaa?
Kirsi Skön: Ei tiedetä onko se laillinen vai ei. Mutta satavarmasti tiedetään että tässä on 4,6 miljoonan kilpailuttamaton hankinta.

Kolmas esimerkkituotteemme ovat hygienia- ja inkontinenssituotteet.
Kirsi Skön: 10 miljoonalla ostetaan näitä per vuosi.
Ja tää näyttää aika vahvasti myös laittomalta hintajatkolta, mutta toki varmistetaan.
Jaakko Mäntymaa: Eli toistaseks harmaalla alueella, ei tiedetä.

HUSin hankinnan työntekijöitä ei millään löydy haastateltaviksi.

Pääsemme kuitenkin kuvaamaan Lahteen. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on nykyään HUS Logistiikan asiakas. Unihoitaja esittelee uniapneapotilaiden maskeja.

Riia Kulmala, sairaanhoitaja, PHHYKY
Tää on varusteurheilua. On naisten mallia, on miesten mallia, sitten on nenämaskimalleja - ja sitten tää on uusinta uutta.

Epäilemme, että maskeja on ostettu useita vuosia hankintalain vastaisesti. Ensimmäinen kilpailutus tehtiin vasta nyt, eikä sopimus ole ehtinyt edes voimaan. Kilpailutus laskee hinnan melkein puoleen.

Lapin yliopiston hankintajuridiikan dosentti Kirsi-Maria Halonen auttaa tulkinnassa.

Venynyt haavanhoitokilpailutus ei lopulta vaikuta kovin epäilyttävältä. Sitä on hidastanut korona ja myös muutossopimus löytyy.

Muista tuoteryhmistä meille ei toimitettu voimassa olevaa sopimusta.

Se paljastuu tärkeäksi.

Kirsi-Maria Halonen, dosentti, Lapin yliopisto: Mä en halua nyt ottaa kantaa mihinkään yksittäisiin hankintoihin tässä tilanteessa, mutta jos tilanne on sellainen, että tehdään arvoltaan merkittäviä tilauksia ilman voimassa olevaa sopimusta, niin kyllä se indikoi hyvin vahvasti lainvastaisen suorahankinnan osalta.
MOT: Eli tavallaan näissä tapauksissa voi olla kyse siitä?
Kirsi-Maria Halonen: Voi olla.
MOT: Mitä se vaatisi, että voisi sanoa ihan varmasti sen?
Kirsi-Maria Halonen, dosentti, Lapin yliopisto: Tämä on sellainen asia, jonka sitten ihan varmasti tutkii viime kädessä viranomaiset ja tuomioistuin.

Olemme menossa haastattelemaan HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuomista.

Jaakko: Näähän ei oo mitenkään hirveen yksinkertasia asioita.
Kirsi: Ehkä näin karkeesti, että meillä oli 20 miljoonan edestä hankintoja, ja niistä epäillään että 15 miljoonaa vuonna 2020 oli jollain tavalla hankintalain vastaisia.
Jaakko: Kyllä.
KIRSi: seuraava etappiha tietysti on se, että tässähän on vielä seitsemän tuoteryhmää jotka me päästään vielä tarkastaan.
Jaakko: Niin. Tai toivottavasti päästään, jos joskus saadaan tiedot. Eihän se haittaa kysyä.

Perillä selviää, että juuri pyydettyjen seitsemän tuoteryhmän asiakirjat eivät ehdi mukaan ohjelmaan. Kysymme silti asiasta.
MOT: pyydettiin että voisit tsekata sieltä HUS-logistiikasta, että onko ne siellä hankintalain mukaisessa tilanteessa niin minkälaisen vastauksen sait?
Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: No vastaus on että ei.

Yllättäen Tuominen myöntää että laiton tilanne jatkuu.

Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: Kyllä ne liian hitaasti ovat edenneet, mutta oli syy hyväksyttävä tai ei, mutta viime vuosi koronan vuoksi johti tilanteeseen, jossa meidän hankintahan on ollut ihan ihan erilaisessa liemessä kuin mitä kukaan pystyi odottamaankaan.

Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: Ensisijainen tavoitteeni on, että tää homma korjataan, että näin ei saa olla, ei meillä saa olla laitonta tilannetta, mutta tähän kohtaan tuli tällainen takertelu.

Jo tutkimiemme hankintojen viivästyksiä korona ei kuitenkaan selitä.

MOT: Neljä tuoteryhmää ja niistä kolme oli sellaisia, että se olisi pitänyt aloittaa se kilpailutus jo ennen kuin koronasta tiedettiin yhtään mitään, niin mikä siihen on syy?
Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: No mä en pysty noin yksityiskohtaiseen kysymykseen vastaamaan

MOT: Tiesitkö että edes sakkotuotetta ei ole saatu kilpailutettua ajoissa?
Juha Tuominen: Tiedän.
MOT: Onko onko syytä antaa?

Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: No jos tässä on kyse niistä pehmopaperikilpailutuksista niin kyllähän se tietysti aika hämmästyttävältä tuntuu. Mutta perustelujakin on. Pehmopaperit keväällä kenties tekin saatoitte sitten lehdistä huomata, että siihen tuli kysyntäpiikki ja tää kysyntäpiikki johti maailman markkinahintojen häiriintymiseen. Ja ainakin mun saama selitys on ollut yksinkertaisesti se, että jos täällä olisi kilpailutus viety loppuun tilanteessa, jossa markkinahäiriö oli noin suuri, me olis menetetty selvää rahaa.

Jaakko Mäntymaa: Olihan siinä huomattavasti ennen sitä kysyntäpiikkiäkin aikaa hoitaa se asia kuntoon.

Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: Siis mä olen täysin samaa mieltä siitä, että toihan on täysin kestämätöntä, että tämmöinen tilanne voi olla, ei tällaista saa olla. Ja tää on niitä asioita, mistä mä olen täällä ollut tosi harmissani. Heti kun tänne tulin, eihän toi kivaa ollut, että täältä rupee löytymään tällaisia, kun talikolla pöyhäisee, mutta nyt näin on ja nää korjataan kuntoon.

HUS Logistiikka laski itse, että viime vuonna kilpailutus toi seitsemän prosentin eli 12 miljoonan euron vuotuisen säästön.

MOT: Eiks tää silloin tarkoita sitä, että tässä aletaan nyt olla lähestyä sitä, että kuinka paljon tappiota on saatu aikaan, kuinka paljon säästöö on jäänyt saamatta?
Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: Toi on tietenkin ihan tärkee kysymys.
Koko HUS:n hallitus on edelleen ilman vastuuvapautta vuodesta 2019.
MOT: Voiko tästä tulla korvausvelvoitteita joillekin?
Juha Tuominen: No ainakin teoriassa voi tulla tietysti.

Juha Tuominen tuli HUSin kun ongelmat hankintalain kanssa olivat jo tiedossa.

Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: Tällaistahan ei saisi olla ja tää on väärin ja tää on virhe ja tää on pitkän huonon toimintatavan tai kulttuurin tulos.

Palataan vielä sadan miljoonan euron koronahankintaan.

Rajatestit ovat täyttäneet vain 1-5 prosenttia kiinteällä hinnalla hankitusta kapasiteetista.

Koko rajaa varten vuokratun 10 000 analyysin käyttöaste on silti vaihdellut syksyn 30 prosentista joulukuun yli 80 prosenttiin.

Näin, koska loppuvuonna käyttöä lisättiin siirtämällä Synlabiin kaikki kotimaan korona-analyysit HUSn puolelta.

Pyysimme haastattelua ministeri Krista Kiurulta, koska rajatestaus rahoitettiin valtion 200 mijoonan lisäbudjetilla ja lainalla.

Kameran eteen tulee kuitenkin STMn Pasi Pohjola. Paljastuu, että lukuun 10 000/päivä päädyttiin, koska HUSlla oli mahdollisuus ostaa sen verran Synlabilta.

Pasi Pohjola, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö: Linjaus sinänsä lähti sitä että hus esitti tällaisen mahdollisuuden toteuttaa tän suuruinen kapasiteetti.

MOT: Eli siis HUS oli aktiivinen, eli määrittävänä tekijänä oli se HUSn sopimus.
Pasi Pohjola, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö: No HUSlta tuli esitys jonka perusteella katsottiin että jos heillä on mahdollisuus tähän kokonaisuuteen niin se on ihan hyvä ja varsinkin kun he pystyy tarjoamaan kapasiteettia myös muille kuin omalle alueeellen.

Jos satamatestaus lähtee kunnolla käyntiin, voi rajatestauksia varten rahoitetun kapasiteetin käyttöaste ehkä parantua. Se riippuu paljon terveydenhuoltohenkilöstön riittävyydestä.

MOT: Eikö teidän olisi kannattanut rahoittaa sellainen sopimus jossa maksetaan vain kappalemääräisesti niistä testistä, eikä tällästä könttähintaa`?

Pasi Pohjola, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö: Tässä tietysti HUS on se, joka tekee sopimuksen, se on tietysti heidän asiansa.

MOT: Minkä takia päätitte, että ette kysy sitä muilta, koska SynLabin kilpailija Vitalab sanoo, että he olis pystynyt toimittamaan säädetyssä ajassa tuhansia?
Juha Tuominen, toimitusjohtaja, HUS: No meillä on ollut tieto, meillä on ollut kumppanuudet ja osaaminen ja arvioinnit koko Suomen tilanteesta ja tää on ollut perusteltu päätös ja totta kai tätä saa arvioida, kuuluuko arvioida, mutta me uskotaan että tää on oikein tehty ja ollaan valmiit kaikkeen siihen läpikäyntiin mitä tarvitaan.

Myös Synlabilta tulee ytimekäs kommentti. Yhtiön mukaan se oli ainoa toimija, joka pystyi syksyn tilanteessa toimittamaan riittävän ja luotettavan kapasiteetin.

HUS siis neuvotteli sopimuksen 10 000 päivätestistä.
Sen perusteella ministeriö päätti että rajoja varten tarvitaan 10 000 päivätestiä.
Sen jälkeen HUS perusteli suorahankintaa ministeriön päätöksellä.

Markkinaoikeus arvioi aikanaan kuvion lainmukaisuuden.

Jukka Hurme: kyllähän se on massiivinen markkinahäiriön riski on suuri. Pumpataan julkisia varoja 100 miljoonan satsaus. Minulle se on käsittämätön.

Ohjelman seuraavassa osassa kerromme miten kymmenen vuoden laittomien hankintojen kulttuuri pääsi HUSssa syntymään, sillä hankinnan ongelmat ovat olleet laajalti tiedossa.
anonyymi lähde: Ei tämä ole mikään korona-ajan ongelma.
Mä en ainakaan tekisi valitusta - koska HUS on meille iso asiakas ja emmä halua ainakaan torpedoida meidän asiakassuhdetta.

Kerromme myös miten HUSissa on myös tutkittu, onko suurhankintoja tehty tutunkaupoina tai siivitetty kestityksellä. Selvitys paljasti esimerkiksi matkoja, joiden maksajista ei saatu selkoa. Silti tutkintojen kohteena olleet henkilöt saivat täysin puhtaat paperit.