Hyppää pääsisältöön

Kun puuseppä opettelee neulomaan, se on kuin monikielinen ihminen opettelisi uuden kielen

Muutama sana uutta kieltä ja niin ollaan jo vauhdissa. Neulomisessa opetellaan luomaan silmukoita pyöröpuikolle ja sitten vain aloitetaan. Voiko uuden kielen ja uuden käsityön opettelemisen välillä olla jotain samaa?

Jos on monikielinen ja osaa jo useampia kieliä, on varmasti helpompi opetella yksi lisää. Voi käyttää samoja ajatuskulkuja ja rakenteita kuin muissa kielissä.

Samoja työkaluja, joita on käyttänyt yhden kielen opettelemiseen voi käyttää seuraavaankin ja mitä enemmän työkaluja käyttää, sitä taitavammaksi tulee.

Uuden käsityön opetteleminen toimii suunnilleen samoin. Sitä voisi kutsua tottumukseksi.

Tottuu harjoittelemaan ja ajattelemaan tietyllä tavalla ja kasvaa sinnikkyys käsityön tekemiseen. Käsityön kautta ocn oppinut käyttämään työkaluja ja oppinut, miten apuvälineet toimivat, ja silloin on helpompi käydä käsiksi uuteen käsityöhön.

Jim neuloo.
Jim neuloo. Kuva: Yle/Susanna Ström-Wilkinson Strömsö,Jim Björni,neulonta

Mitä enemmän opit, sitä enemmän on kysyttävää

Alussa on kuin turisti niin kielen kuin käsityönkin suhteen. Sitä kangertelee eteenpäin, osaa ehkä sanoa muutaman lauseen. Vähitellen alkaa tuntea, että jäykkyys alkaa sulaa, ainakin vähän.

Sama tunne on uuden käsityön kanssa, sitä pääsee alkuun ja alkaa toistaa sitä vähää, mitä osaa.

Kaikki voi näyttää hyvältä, kunnes edessä on uusi monimutkaisempi vaihe – sitä on yhtä hukassa joustimen ensimmäisen nurjan silmukan kanssa kuin filosofisissa keskusteluissa uudella kielellä.

On myös selvää, että mitä enemmän oppii ja perehtyy uuteen käsityöhön, kieleen tai melkein mihin tahansa, sitä enemmän on sellaista, mikä pitäisi tietää.

Koko ajan nousee uusia kysymyksiä, joihin haluaa vastauksen, kysymyksiä, joista ei ollut ennen edes tietoinen.

Yksi kysymys, johon törmäsin aika varhaisessa vaiheessa, oli puikkojen paksuus. Mistä tietää, miten paksut puikot ovat? Toisiin puikkoihin paksuus on merkitty, mutta ei kaikkiin.

Joten kesken vastalöydetyn käsityön, neulonnan, palaan hetkeksi vanhan tutun nikkaroinnin pariin.

Puikkomittari
Puikkomittari Kuva: Yle/Susanna Ström-Wilkinson Strömsö,Jim Björni,neulonta

Nikkaroi puikkomitta, niin tiedät minkä paksuisia puikot ovat

Valitse puulaatu tai vaneri. Massiivipuinen rima on aina hieno, ja useimmat puulaadut käyvät tähän tarkoitukseen. 4 mm:n koivuvaneria on hyvin saatavilla useimmissa puutavaraliikkeissä.

Voit myös käyttää mänty- tai kuusivaneria, mutta koivu on tasaisempaa ja kovempaa.

Aloita sahaamalla 25 cm pitkä puurima. Riman paksuudella ei ole niin väliä, mutta 4-10 mm voi olla hyvä mitta. Puikkomitan leveydeksi sopii 4-6 cm, silloin siihen mahtuvat senttimetrit, reiät ja numerot.

Lyö asteikko taltalla

Merkkaa mitta-asteikko. Merkkaa myös reikien paikat, 15 mm on hyvä etäisyys niiden välillä.

Lyö senttimetriasteikko taltalla. Jotta asteikkoa on helpompi lukea, lyö pitempi viiva 5, 10, 15 cm ja niin edelleen kohdalle.

Puikkomittari
Puikkomittari Kuva: Yle/Juha Leskelä Strömsö,Jim Björni,neulonta

Poraa reikiä riviin

Ennen kuin alat porata reikiä, on hyvä lyödä ”aloitusreikä” naskalilla. Tämä reikä toimii ohjaimena niin, ettei terä luista sivuun.

Suora reikärivi on hienompi, mutta kiemurteleva toimii yhtä hyvin.

Kun poraa puupalaan, terä saa pyöriä nopeasti. Metalliin poratessa terän pitää pyöriä hitaasti, ettei se kuumene liikaa, mutta kummassakaan tapauksessa ei saa painaa liian kovaa. Poran pitää antaa tehdä työ itse.

Poranterä.
Puuporassa on ohjauspiikki. Poranterä. Kuva: Yle/Strömsö Strömsö,Jim Björni,poranterä

Poranterässä, joka on tarkoitettu puun poraamiseen, on yleensä kärjessä ohjauspiikki. Puuterät on usein tehty pehmeämmästä teräksestä kuin metallin poraamiseen tarkoitetut terät.

Molemmat terät soveltuvat puun poraamiseen, mutta puuterät eivät sovellu metallin poraamiseen.

Poranterä.
Metalliporan terästä puuttuu piikki. Poranterä. Kuva: Yle/Strömsö Strömsö (saari),Jim Björni,poranterä

Jotta puupalan alapinnalta ei irtoa puusäleitä, pitää alla olla toinen puupala ja niiden on oltava tiiviisti yhdessä. Ruuvipuristin on hyvä työväline, jolla puupalat saa pidettyä yhdessä.

Poranterät vastaavat eri puikkojen paksuuksia, ja aloitin 2 mm terällä. Sen jälkeen käytin 2,5 mm:n terää ja jatkoin 6,5 mm:n terään asti puolen millimetrin välein. 6,5 mm:n jälkeen jatkoin tasamillimetrein 7, 8, 9 ja 10.

Poraa hiukan suurempi reikä puikkomitan päähän nahkanauhaa varten, josta mitan voi ripustaa.

Metallikirjaimia.
Metallikirjaimia. Kuva: Yle/Juha Leskelä Strömsö,Jim Björni,neulonta,kirjaimet

Polta ja lyö numerot

Reikien koot voit polttaa, kirjoittaa vedenkestävällä tussilla tai lyödä metallitangoilla, joiden päässä on numerot. Kirjain- ja numeromeistejä voi ostaa rautakaupoista.

Kovaan puulaatuun numerot pitää lyödä voimalla ja pehmeämpään vähän varovaisemmin.

Puikkomittari
Puikkomittari Kuva: Yle/Susanna Ström-Wilkinson Strömsö,Jim Björni,neulonta

Uusi käsityö on kuin matka

Sosiaalisesta näkökulmasta käsityö ja kieli eroavat toisistaan, koska käsityö on tekemistä yksin, käsillä ja keskittyen, kun taas kieli on vuorovaikutusta muiden kanssa.

Niin ainakin voisi luulla, mutta lyhyellä vaelluksellani neulonnan villaiseen maailmaan olen jo törmännyt moniin uusiin ihmisiin, ja meillä on ollut paljon uusia puheenaiheita, vaikka se onkin minun puoleltani ollut ”turistiturinaa".

Olen oppinut uuden käsityön perusteet ja tuntuu melkein kuin olisin aloittanut uuden matkan.

Matkalaukku.
Vannoituneella neulojalla on aina matkalaukullinen lankaa mukana minne tahansa hän meneekin. Matkalaukku. Kuva: Yle/Juha Leskelä Strömsö,Jim Björni,neulonta

Strömsö

Strömsö Instagramissa

Ruudussa