Hyppää pääsisältöön

Suomalaisina esiintyvät verkkokaupat pommittavat somekäyttäjiä – huijatuksi tullut asiakas kertoo, mikä sai hänet luottamaan mainokseen

Kuvituskuva. Feikki myyntisivusto
Kuvituskuva. Feikki myyntisivusto Kuva: Mikko Lehtola / Yle WWW-sivut,feikki

Somessa mainostetaan aktiivisesti suomenkielisiä verkkokauppoja, joiden pyörittäjiä on todella vaikea jäljittää. Poliisi on vastaanottanut useita rikosilmoituksia epäillyistä verkkokauppahuijauksista.

Yksi epäilyttävän verkkokaupan ansaan langenneista on nelikymppinen Riina, joka tilasi verkkokaupasta housut. Seurasimme tarinaa aina noloon loppuun saakka.

Kokeneena verkko-ostajana itseään pitävää Riinaa harmittaa töppäily niin paljon, ettei hän halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään.

"Talvihousut! Ihana ja lämmin!"

Yksi ja sama sponsoroitu sisältö tuli vastaan monta kertaa, kun Riina hengaili Facebookissa tammikuun 2. päivänä. Kylmään Suomen talveen tarjottiin harmaita talvileggingsejä, joissa on pörröinen fleecevuori.

Riina ei saa teini-ikäistä tytärtään pukeutumaan toppahousuihin, ei sitten millään. Ehkäpä tällaiset lämpöleggingsit kelpaisivat, hän ajatteli, ja avasi mainoksen saadakseen lisää tietoa housuista.

Leggings-mainoksen perässä oli kymmenittäin innostuneita kommentteja ja tägäyksiä. Riina kurkisti muutaman kommentoijan profiiliin nähdäkseen, ovatko he oikeita ihmisiä vai botteja. Kaikki näytti olevan ihan fine.

Seuraavaksi Riina tutki varsinaista verkkokauppaa. Sen etusivu näytti tyylikkäältä. Liminka-Suomi -nimestä tuli luottavainen ja lämpimän kotoinen olo.

"Minun nimeni on Venla"

Sivustolla olevan Meidän tarinamme -otsikon alta Riina löysi kuvan sievästä nuoresta naisesta harmaassa villakangastakissa. "Minun nimeni on Venla, olen yksi Liminka Storen omistajista."

Tekstissä Venla kertoo pitäneensä Helsingissä kauppaa seitsemän vuotta, mutta keskittyvänsä nykyisin verkkomyyntiin.

"Onpa kiva, että tämmöinen Venla uskaltaa yrittää", Riina ajatteli. Hän halusi tukea nuorta yrittäjänaista vaikeana korona-aikana.

Riinalle ei tullut mieleenkään, että Venlaa ei ehkä ole olemassa. Parilla helpolla konstilla hän olisi kuitenkin saanut asian selville.

Ensiksikin, oikea Venla olisi varmasti pitänyt huolen siitä, että hänen verkkokaupastaan löytyvät helposti pakolliset tiedot, kuten kunnolliset yhteystiedot.

Toiseksi, käänteinen kuvahaku olisi paljastanut, että "Venlan" kuva löytyy useista ilmaisista kuvapankeista, ja että se on otettu Torontossa Kanadassa.

Näin teet käänteisen kuvahaun Googlella

Kuvakaappaus verkkokaupasta liminka-suomi.fi. Kaupan väitetyn perustajan kuvaa haetaan käänteiselläö kuvahaulla tietokoneen Chrome-selaimella.
Käänteinen kuvahaku paljastaa, onko kuvassa todella väitetty henkilö – tässä "Venla, yksi Liminka Storen omistajista". Kuva tietokoneen Chrome-selaimesta. Kuvakaappaus verkkokaupasta liminka-suomi.fi. Kaupan väitetyn perustajan kuvaa haetaan käänteiselläö kuvahaulla tietokoneen Chrome-selaimella. Digitreenit,verkkokauppa,kuvahaku

Aloita laittamalla Google oletushakukoneeksi (ellei se jo ole). Etene sitten Googlen tukisivujen ohjeilla:

1. Android

Katso Googlen ohjeiden kohta Verkkosivulta otetulla kuvalla hakeminen.

2. iPhone ja iPad

Googlen ohjeet neuvovat, miten haet hakutuloksen kuvalla tai puhelimeen tallennetulla kuvalla. Et siis voi hakea verkkosivulta löytyvällä kuvalla.

3. Tietokone

Katso Googlen ohjeiden kohta URL-osoitteella hakeminen.

Käytätkö Mac-konetta? Valinta Kopioi kuvan osoite aukeaa komennolla cmd + klikkaus. Muilla tietokoneilla se aukeaa hiiren kakkospainikkeella (useimmilla oikeanpuoleinen).

Onko selaimesi englanninkielinen? Komento Kopioi kuvan osoite on englanniksi Copy Image Location.

Kun näet kuvan hakutulosten alussa, klikkaa sitä. Vasta silloin näet, missä muualla samaa kuvaa on käytetty.

Jos käytät Googlen omistamaa Chrome-selainta, hakureitti on suorempi. Katso ohjeiden kohta Verkkosivustolta löytyneellä kuvalla hakeminen.

Kaksi lisävinkkiä

1. Voit tehdä käänteisen kuvahaun myös muilla hakukoneilla kuin Googlella. Löydät ohjeita Valheenpaljastajan jutusta.

2. Etkö pääse kuvaan ollenkaan käsiksi klikkaamalla tai näpäyttämällä sitä? Suhtaudu silloin kuvaan ja sivustoon suurella epäilyllä.

Kuvakaappaus verkkokaupasta viqado.com. Asiakaspalvelijan valokuva ei reagoi klikkaukseen tai näpäytykseen millään tavalla.
Verkkokauppa viqado.comin henkilökunnan kuviin ei pääse käsiksi klikkaamalla tai näpäyttämällä. Älä luota tällaisiin sivustoihin. Kuvakaappaus verkkokaupasta viqado.com. Asiakaspalvelijan valokuva ei reagoi klikkaukseen tai näpäytykseen millään tavalla. Digitreenit,verkkokauppa,kuvahaku

Verkkokauppa, jonka kanssa Riina tuona talvipäivänä asioi, käyttää taitavasti hyödykseen psykologiaa, selittää verkkokaupan ja digitaalisen markkinoinnin asiantuntija Eetu Huosianmaa Talentreestä. Persoonallinen kauppias, joka esiintyy omilla kasvoillaan, tahkoaa rahaa.

Sama pätee valitettavasti myös tarpeeksi uskottavaan feikkipersoonaan, jollainen esimerkiksi "Venla" on.

"Säästä €30"

Riinan himoitsemat talvileggingsit olivat alessa. Alkuperäiseksi hinnaksi kerrottiin 59,95 euroa, mutta nyt hinta olisi vain 29,95 euroa.

Kaupassa oli suppea tuotevalikoima. Kymmenen tuotetta, käsineistä pizzaleikkureihin. Tätä Riina kummasteli hetken, mutta arveli sen johtuvan siitä, että Venla vasta aloittelee verkkomarkkinoilla.

Turkoosissa painikkeessa luki lisää ostoskoriin. Painikkeen alla oli rivi hyväksyttyjen maksuvaihtoehtojen logoja, kuten Mastercard, Visa ja Stripe.

Kaikki näytti hyvältä, joten klik!

– Alehinta on klassinen psykologinen keino houkutella asiakas ostamaan, ja maksuvälineiden kuvat herättävät luottamusta, Eetu Huosianmaa valottaa.

Leggings-mainoksen perässä oli kymmenittäin innostuneita kommentteja ja tägäyksiä.

Riina syötti debit-korttinsa numeron asiallisen näköiseen lomakkeeseen. Häntä ei vaadittu tunnistautumaan pankkitunnuksilla, osoite, sähköposti ja kortin numero riittivät.

Tilausvahvistus kilahti sähköpostiin lähes samantien. Myös se näytti täysin asianmukaiselta.

Seuraavana päivänä Riina sai sähköpostiinsa seurantakoodin, jonka avulla voi tutkia, missä lähetys matkaa. Koodi ei alkanut heti toimia, mutta Riina arveli, että sen aktivoituminen vie päivän tai pari.

Kun seurantakoodi ei kolmantenakaan päivänä toiminut, Riinaa alkoi epäilyttää. Hän kurkisti verkkokaupan Facebook-sivulle.

Siellä hän tajusi, että homma haisee. Sivulla käytiin keskustelua, mutta suuri osa kommenteista oli poistettu.

Käynti verkkopankissa paljasti, että tililtä oli lähtenyt 29,95 euroa, eli ihan oikea summa, mutta kummalliseen osoitteeseen – happytoesbrazil.com.

Riina hätääntyi, mutta onneksi hänen pankillaan on 24/7 toimiva sulkupalvelu. Koska elettiin loppiaispyhien aikaa, hän päätti varmuuden vuoksi kuolettaa korttinsa.

"Yanwen pickup scan"

Riina palasi tutkimaan verkkokauppaa, tällä kertaa huolellisemmin. Hän huomasi kirjoitusvirheitä ja kömpelöä suomen kieltä. Hän testasi Instagramin linkin. Se ei vienyt mihinkään. Hän yritti lähettää palautetta ottaa yhteyttä -painikkeen kautta, mutta painike ei toiminut.

Tuotevalikoimakin alkoi näyttää keinotekoiselta, kuin jostakin postimyyntiluettelosta satunnaisesti poimitulta.

Tammikuun 11. päivänä Riina koki ikävän yllätyksen, kun hänelle saapui viesti lähettäjältä 17track.net. Viestissä luki “Yanwen Pickup scan”.

17track.net on lähetysten seurantasivusto, jolla on käyttäjiä yrityksen itsensä mukaan 220 maassa. Yanwen puolestaan on kiinalainen logistiikka-alan yritys.

Jotakin on siis ehkä tulossa, Kiinasta, ei Limingasta.

Talvileggins-tilauksen eteneminen aikajanalla
Talvileggins-tilauksen eteneminen aikajanalla Yle Oppiminen,verkkokauppahuijaukset

Korona kiihdytti kansainvälistä verkkokauppaa, ja suomalaiset tilaavat ahkerasti tavaraa Kiinasta. Kansainvälisen postijärjestö IPC:n tuoreessa verkkokauppatutkimuksessa todetaan, että 49 prosenttia suomalaisista on tehnyt ostoksia kiinalaisissa verkkokaupoissa.

Kiina on suomalaisille verkkokauppojen ykkönen, erityisesti halpojen hintojen vuoksi. Se, että asiakkaan tuote tulee Kiinasta, ei ole huijaus, jos ei ole muuta väitetty.

Riina kokee tulleensa huijatuksi, sillä hän ei eettisistä syistä halua tilata Kiinasta.

– Minun tunteisiini vedottiin tarinalla suomalaisesta Venlasta. Halusin tukea häntä!

Persoonallinen kauppias, joka esiintyy omilla kasvoillaan, tahkoaa rahaa.

Yllätyksen Riinalle – ja monille hänen kohtalotovereilleen – aiheutti yhä suositumpi liiketoimintamalli, dropshipping eli suoratoimitus. Tässä mallissa verkkokauppa voi myydä ilman omaa varastoa, suoraan tehtaalta, esimerkiksi Kiinasta.

Verkkokauppa-alustat toimivat yhä enemmän näin, koska suoratoimitusmalli ei sido lainkaan myyjän omaa pääomaa. Hänen ei tarvitse omalla riskillä ostaa tuotteita varastoon, sillä kaupat toimittajan kanssa tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiakas on tehnyt tilauksen. Tavarantoimittaja, esimerkiksi kiinalainen tehdas, lähettää tuotteen suoraan asiakkaalle.

Tämä malli on yleinen, eikä siinä ole mitään laitonta, mutta asiakkaan kannalta suoratoimitus on hankala muun muassa siksi, ettei hän voi välttämättä tilatessaan tietää, mistä päin maailmaa mahdollinen tilaus saapuu.

Jos paketti tulee EU:n ulkopuolelta, asiakas joutuu itse hoitamaan tullauksen ja arvonlisäverot.

Suomalaiset kiinnostavat huijareita

Riina on varma, että moni muukin on haksahtanut talvileggingseihin. Hän tietää kolmen kaverinsa tilanneen samat housut, ja vielä useamman aikoneen tilata.

– Vauhtisokeus iski, Riina pohtii nyt, muutamaa viikkoa myöhemmin.

Hän on oikeassa: moni muu on haksahtanut samaan. Vuodenvaihteen jälkeen poliisille on tehty kymmenen rikosilmoitusta, jotka liittyvät Liminka-Suomi -verkkokauppaan.

Asiakkaat epäilevät tulleensa huijatuiksi.

Verkkokaupan ja digitaalisen markkinoinnin asiantuntija Eetu Huosianmaa tunnistaa ilmiön: Verkkokauppoja nousee nyt kuin sieniä sateella, ja osa niistä on selviä huijauksia.

Kun tuhannet pienet huijaukset lasketaan yhteen, muodostuu suuria summia ja laajojakin rikossarjoja saattaa paljastua.

Monet kaupoista elävät kuukauden tai pari, jona aikana kauppaa markkinoidaan aggressiivisesti somessa. Kun sopiva määrä tilauksia on sisällä, kauppa kuopataan ja perustetaan uusi.

Kaikki verkkokaupat eivät tietenkään petkuta, mutta rehellistä yritystä ja huijaria on vaikea erottaa. Tästä on haittaa pienille kunniallisille nettiputiikeille, sillä asiakkaat mieltävät isot firmat turvallisemmiksi.

Asiakkaalta vaaditaan verkkomarkkinoilla valpasta mieltä ja lähes salapoliisin otteita.

– Huijauksia tullaan näkemään entistä enemmän, ja erityisesti suomalaisiin kohdistettuna, sanoo ylitarkastaja Christian Jämsén keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksesta. Suomen kaltainen vauras maa, jonka kansalaiset asioivat paljon verkossa, on kiinnostava kohde. Täällä on varallisuutta, mistä ottaa.

Yli puolet suomalaisista tekee nettiostoksia vähintään kerran kuussa. Tämän ovat huomanneet verkkokaupat, jotka ovat viime kuukausina mainostaneet voimalla eri somekanavissa.

Verkkokauppahuijaukset ovat poliisin kannalta hankalia useasta syystä. Monet huijauksiksi katsottavat tapaukset ovat harmaalla alueella, eikä kyseessä aina välttämättä ole rikos. Yksittäisen asiakkaan kokemat rahalliset tappiot ovat yleensä niin pieniä, ettei niistä kehdata tehdä rikosilmoitusta. Yksittäisiä lieviä petoksia tutkitaan harvoin aktiivisesti, jos lähtötiedot ovat niukat tai jos jäljet johtavat ulkomaille.

Mutta kun tuhannet pienet huijaukset lasketaan yhteen, muodostuu suuria summia ja laajojakin rikossarjoja saattaa paljastua. Siksi poliisi rohkaiseekin kuluttajia ilmoittamaan epäilemistään petoksista, vaikka ne olisivat rahallisesti pieniä. Christian Jämsén muistuttaa myös, että kuluttajan ei itse tarvitse pähkäillä, onko kyseessä rikos vai ei. On poliisin tehtävä tutkia ja arvioida.

– Siinä, että tulee huijatuksi, ei ole mitään hävettävää. Ennemmin tai myöhemmin jokaista meistä yritetään huijata, se on valitettavan arkipäivästä.

Testasimme: valekaupan perustaminen on helppoa!

Testasimme yhtä verkkokauppa-alustapalvelua nähdäksemme, millaisia taitoja vaaditaan yksinkertaisen verkkokaupan perustamiseen. Rakensimme parissa tunnissa valmiin wix.com:in sapluunan ympärille pohjat “valekaupallemme”, Kempele Suomi. Emme julkaisseet luomaamme kauppaa.

Se oli hämmentävän helppoa.

Millaisen verkkosivuston haluat luoda?
Millaisen verkkosivuston haluat luoda? Yle Oppiminen,verkkokauppahuijaukset

Näkymä verkkokaupasta
Näkymä verkkokaupasta Yle Oppiminen,verkkokauppahuijaukset

Satuilimme "Minnalle ja Maijalle" tarinan, ja valitsimme ilmaisesta kuvapankista heille profiilikuvan. Tuotekuvat olivat valmiiksi tarjolla sapluunassa, samoin kaupan visuaalinen ilme.

Verkkokaupan saisi tahkoamaan halvimmillaan parilla kympillä kuussa. Kuluttajien onkin entistä tärkeämpää opetella vaaran merkit.

Epäonnistuneet verkko-ostokset ovat niin yleisiä, että niiden ympärille on rakentunut someyhteisöjä, kuten Facebookin WTF Wish ja Tilasin & Sain (Wish/Ebay/Ali).

Kiina-nyssäköistä irtoaa mustaa huumoria, joka osaltaan lievittää huijatuksi tulemisen tuskaa.

Olemme tottuneet siihen, että verkkokauppabisneksessä liikkuu monenlaisia yrittäjiä. Aina ei voi olla varma siitä, saatko sitä, mitä tilasit tai siitä, kenelle rahasi päätyvät.

Kauniin verkkokauppakuoren alla saattaa ääritapauksessa piilotella jopa rikollisliiga tai terroristijärjestö. Erityisen synkkä esimerkki on facemaskcenter.com, jonka ISIS perusti rahoittaakseen toimintaansa. Kasvomaskikauppahuijaus oli vähällä mennä läpi Yhdysvaltain viranomaisille.

Vinkkejä verkkokaupan luotettavuuden arviointiin:

  • Mitä verkkokauppa kertoo itsestään? Rehellisen toimijan ei ole tarpeen salata sijaintiaan saati tarjota ainoana yhteydenottotapana verkkolomaketta.
  • Onko sivusto täynnä kirjoitusvirheitä? Jos sivusto on suomenkielinen, tarkista sen yleinen kieliasu.
  • Onko kaikki alessa? Poikkeuksellisen edullinen hinta esimerkiksi luksustuotteesta on usein viite siitä, että tuote on väärennös. Tarkasta ennalta tuotteen jälleenmyyjäverkosto.
  • Löytyykö netistä käyttäjien kokemuksia? Aikaisempien kuluttajakokemuksien tarkastaminen hakukoneilla on kannattavaa. Moni jakaa tietoa kokemistaan huijauksista ja muista huonoista käyttäjäkokemuksista netissä. Englanninkielisiä viitesanoja huijaukselle ovat esimerkiksi ”fraud” ja ”scam”, tuoteväärennökselle ”counterfeit” ja ”pirate”.
  • Millä maksetaan? Maksutapana luottokortti on suositeltavin. Jos käytät verkkokauppahankintoihin debit- tai electron-korttiasi, selvitä ennalta, onko niissä luottokortin maksunpalautuksen kaltaista suojaa ongelmatilanteissa.

Lue lisää:

Digitreenit: Tunnistatko luotettavan nettikaupan? Testaa 9 kysymyksellä!

Oletko juuri syöttämässä korttitietojasi verkkokauppaan? Testaa ensin tietosi turvallisesta verkko-ostamisesta!

Päivitämme artikkelia tarinan edetessä.

Tilanne 25.1. Toivo housujen saapumisesta elää, sillä Riina on saanut kiinalaiselta logistiikkayritykseltä muutamia viestejä. "Venla" ei ole vastannut yhteenkään sähköpostiin. Kauppa on edelleen toiminnassa.
Tilanne 4.2. Housut saapuivat! "Riina" kertoo: "Housut ovat pienikokoiselle teinillekin niin tiukat, ettei niitä saa ylös asti. Niistä repsottaa lankoja. Sellaista viiden euron kojukamaa." Housut on tehty Kiinassa, mistä ne ovat myös lähteneet matkaan. Paketissa mainitaan kuitenkin lähettäjämaaksi Saksa ja lähettäjäksi saksalainen firma. "Yritäpä pysyä perässä", "Riina kuittaa. Housut ovat käyttökelvottomat, mutta palauttaminen tuskin kannattaisi, sillä verkkokaupan ehdoissa kerrotaan, että ostajan on maksettava palautukseen liittyvät kuljetusmaksut.

Lähdemateriaali:
Kansainvälinen verkkokauppatutkimus
Kiina verkkokaupan edelläkävijänä
Ongelmia Kiinasta tilatun tuotteen kanssa? Euroopan kuluttajakeskus neuvoo.
Kuluttajan oikeudet EU:ssa
Miten mainostaja vaikuttaa ostajaan psykologisin keinoin? Calltoaction.fi