Nirmal Singh on turhautunut, ja ehkä pettynytkin. 32-vuotias, Intiasta kotoisin oleva nuori mies on asettunut Suomeen, käy töissä ja on löytänyt ympärilleen laajan sosiaalisen verkoston. Silti häntä ei ole virallisesti olemassa.
Nirmal Singh on elänyt nyt reilun 14 vuoden ajan erikoista kafkamaista dystopiaa, jossa viranomaiset pompottelevat häntä paikasta toiseen. Pankkitiliä hän ei Suomessa ole saanut, mutta verokortti hänelle annettiin. Verojen maksamisesta tosin tuli hänelle vain ongelmia.
– Nirmal on tehnyt 2009 vuodesta yhtenäisesti töitä ja pysynyt parilla työnantajalla ja maksanut koko ajan veronsa, mikä on huikeeta, mutta laitontahan se on ollut. Ja tällä hetkellä näyttää siltä, että hänen oleskeluluvan esteenä on juuri se laiton työskentely. Se on se rikos, jonka hän on ikäänkuin tehnyt, kertoo Sanna Valtonen Turvapaikanhakijoiden Tuki ry:stä
Passittomana Suomessa elävä mies ei voi saada oleskelulupaa, koska hänen henkilöllisyyttään ei voida varmistaa. Kotimaahankaan ei voi palata samasta syystä.
Salakuljettaja käski repimään passin
Kun Nirmal saapui Suomeen 18-vuotiaana nuorena miehenä syyskuussa 2006, ajatteli hän olevansa vain läpikulkumatkalla kohti Italiaa. Salakuljettajien suunnitelman mukaan Nirmal oli matkannut Moskovan kautta Helsinki-Vantaalle, josta matkan oli tarkoitus jatkua Etelä-Eurooppaan.
Schengen-alueelle saapunutta Nirmalia ohjeistettiin repimään passinsa, koska se auttaisi häntä saamaan paremmin turvapaikan Euroopasta. Nirmal teki kuten käskettiin, mikä osoittautui vakavaksi virheeksi.
– Saavuin Suomeen kolmen ystäväni kanssa ja salakuljettaja majoitti meidät Rastilan leirintäalueelle. Hän kuitenkin jätti meidät sinne oman onnemme nojaan. Yksi toisensa jälkeen ystävistäni lähti maasta, mutta minä jäin Suomeen.
Nyt reilu neljätoista vuotta myöhemmin, Nirmal elää edelleen Suomessa ilman passia ja ilman virallista oleskelulupaa. Hän haki heti Suomeen saavuttuaan turvapaikkaa, mutta hakemus hylättiin. Parempaa elämää hakenut nuori mies ei luovuttanut, vaan hankki itselleen työpaikan siivoojana ja haki oleskelulupaa työnteon perusteella. Tämäkin hakemus hylättiin. Tästä lähti kierre, joka on kestänyt näihin päiviin saakka.
“Minua ei löydy järjestelmistä”
Nirmal on kotoisin pienestä kylästä Intian maaseudulta, jossa kaikkia lapsia ei merkitä väestörekisterijärjestelmään. Kun aikaisempi passi revittiin salakuljettajan neuvosta rajalla, ei uutta saanutkaan tilalle mistään. Passittomuus on ajanut Nirmalin pattitilanteeseen.
– Kun lähdin Intiasta, sain hankittua passin maan tavan mukaan. Poliisit tulivat perheen kotiin tarkastamaan taustani, ja perusteellisten tutkimuksien ja kuulustelujen jälkeen sain passin myöhemmin postissa. Minua ei merkitty kuitenkaan mihinkään järjestelmiin, koska minua ei löydy Intian väestörekisterijärjestelmästä. Olen käynyt viime vuosien aikana Intian suurlähetystössä useasti, mutta ilman tulosta. Minua ei löydy järjestelmästä.
– Yritin hankkia uuden passin Intiasta vuosia sitten, mutta se paljastui väärennökseksi. Viranomaisten mukaan olen yrittänyt harhauttaa heitä, vaikka tarkoitukseni oli ainoastaan saada viimeinkin oleskelulupa. Minut tuomittiin oikeudessa sakkoihin.
Ainutlaatuinen tapaus
Nirmalin tilanne on Suomen mittakaavassa harvinaisuus. Satoja turvapaikanhakijoita viime vuosien aikana auttanut Sanna Valtonen Turvapaikanhakijoiden Tuki ry:stä ei ole kohdannut samanlaista tapausta. Nirmalia ei auta edes muukalaispassi, joka voidaan myöntää ihmiselle, joka ei voi saada kotimaastaan uutta passia. Syynä on sakot laittomasta työnteosta sekä tuomio väärennetystä passista.
– Nirmal on yrittänyt saada oleskelulupaa kaikilla tavoilla. Hän on nuori mies, joka on tottunut elättämään itse itsensä. Hän on halunnut asettua tänne ja on jo turvapaikanhakijana työllistynyt. Sitä kautta hän on saanut keinotekoisen tunnuksen ja sen varassa hän yhä tekee töitä, Valtonen kertoo.
– Työntekijän oleskelulupaa hän ei kuitenkaan saa, koska hänellä ei ole passia. Passia hän taas ei voi saada, koska häntä ei löydy väestörekisterijärjestelmästä. Hän on pienestä kylästä ja edustaa sellaista etnistä ja uskonnollista ryhmää, jotka ovat aika sorrettuja, eikä heistä suinkaan kaikkia merkitä virallisiin järjestelmiin. Meiltä puuttuu sitä maantietoa ja ymmärrystä juuri hänen alueensa asioista, Valtonen summaa.
Verorahat ovat kelvanneet valtiolle
Nirmal on maksanut palkastaan veroja näiden vuosien aikana noin 25 000 euroa. Verorahat ovat kelvanneet valtiolle, mutta hän itse on jäänyt limboon. Tilanne on äärimmäisen turhauttava myös hänen ystävälleen Prithi Sandhulle, jonka luona Nirmal on asunut kymmenen vuotta.
– Emme ole saaneet mistään apua. Mikään virallinen taho ei ole auttanut millään tavalla ja olen joutunut tekemään kaiken yksin. Tuntuu, että jokainen viranomainen on pistänyt vastuun toiselle. Jos ollaan menty poliisin luo, poliisit ovat sanoneet, että menkää Maahanmuuttovirastoon. Maahanmuuttovirasto ohjaa taas eteenpäin, Prithi Sandhu kertoo.
– Kukaan ei anna vastauksia, eikä kenellekään ole mitään millä tukea. Se on ollut todella turhauttavaa. Mielestäni viranomaisten toiminta on ollut tässä tapauksessa todellinen fiasko, Sandhu toteaa.
Miksi työnteko on väärin?
Tähän mennessä Nirmal on hakenut kaksi kertaa turvapaikkaa ja neljästi oleskelulupaa. Viimeisin hakemus tehtiin tammikuun alussa. Käsittely kestää vajaan vuoden. Jotain valoa tilanteeseen tuo se, että nyt Nirmalilla on työnteko-oikeus.
– Tämä on viimeinen mahdollisuuteni saada oleskelulupa. Aiemmat hakemukseni on hylätty sen perusteella, etten ole yrittänyt myötävaikuttaa palautukseen. Myös se, että olen työskennellyt laittomasti on ollut este oleskeluluvan saamiselle. Olen tehnyt töitä, jotta näytän viranomaisille haluavani todellakin jäädä Suomeen. Miksi se on ollut väärin? En ole saanut valtiolta vuosiin mitään avustuksia, vaan olen pärjännyt omillani. Eikö tämä vaihtoehto ole parempi kuin se, että olisin alkanut tekemään rikoksia?
Vuosia kestänyt epätietoisuudessa eläminen on ollut henkisesti rankkaa. Joskus Nirmalista on tuntunut, ettei häntä ole edes olemassa. Onneksi Prithi perheineen on ollut isona tukena ja valanut uskoa parempaan. Nirmal luottaa viimeisimmän hakemuksen tuovan lopulta oleskeluluvan.
– Minulla on toivoa, että asiat ratkeavat. En vain tiedä, koska pystyn asettumaan Suomeen kunnolla. Olen selvinnyt nyt 14 vuotta ja voin odottaa vielä hetken aikaa. Uskon, että asiat järjestyvät. Uskon, että tulen saamaan lopulta oleskeluluvan.
Teksti: Ann-Mari Leinonen
