Miksi ei ole lunta, vaikka on talvi? Miksi meressä on niin paljon vihreää levää, ettei siellä voi uida? Ilmastonmuutos ja muut ekokriisit askarruttavat myös lapsia. Kuinka vastata kysymyksiin, jotka ovat vaikeita aikuisellekin? Tässä kuusi vinkkiä, kuinka puhua ympäristöasioista lasten kanssa. Vinkit on poimittu Äiti, kuolevatko jääkarhut? -podcastista.
1. Älä pimitä
Ympäristökasvattajatkin ovat hiukan erimielisiä siitä, missä vaiheessa ja miten luonnon hätätilasta kannattaa kertoa lapsille. Helsingin yliopistossa ympäristötunteita tutkiva Panu Pihkala on avoimuuden kannalla. “Pimittäminen ei ole mikään ratkaisu”, hän sanoo.
“Lapsia ei voi kovin pitkään suojella ympäristötuhoihin liittyvältä tiedolta. He kuulevat ilmastonmuutoksesta ja muista ongelmista mediasta ja toisilta ihmisiltä. On parempi, jos aihetta voi käsitellä turvallisen aikuisen kanssa. Keskusteltaessa lapsilähtöisyys ja perusturvallisuuden säilyttäminen ovat tärkeitä.”
2. Käsittele omat tunteesi
Ympäristöongelmat voivat herättää aikuisessakin vaikeita tunteita kuten ahdistusta, hämmennystä ja pelkoa. Myös riittämättömyyden tunne on yleistä. Panu Pihkalan mielestä omista hankalista tunteista kannattaa olla tietoinen, jotta niitä voi säädellä. “Lapsi aistii tunnelatauksen, jolla aikuinen puhuu asioista. Omaa ahdistusta ei tulisi siirtää lapselle.”
Pienet lapset eivät yleensä koe ahdistusta, mutta hekin voivat tuntea surua, esimerkiksi, jos talvella ei tulekaan lunta. “Surua kokevat niin lapset kuin aikuiset. Se on normaali reaktio menetyksiin. Tärkeintä on pysähtyä kuuntelemaan lasta ja ottaa hänen tunteensa todesta.”
3. Ole asiapentti
Ympäristökysymyksiä voi lastenkin kanssa lähestyä tieteen näkökulmasta. “Otan aika usein lasten kanssa sellaisen asiapentti-roolin ja vähän luennoin jostain yksittäisestä ilmiöstä”, kertoo tietokirjailija ja toimittaja Hanna Nikkanen. Hän on puhunut päiväkoti-ikäisten lastensa kanssa paljon esimerkiksi yhteyttämisestä. “Kasvien toiminta on lapsista tosi kiinnostavaa. He oppivat, että on olemassa hieno systeemi, jossa kasvit tuottavat meille tarpeellisia kaasuja ja me niille. Samalla tulee tieto, että tämä kaikki on myös mahdollista mokata. En halua tehdä uhkakuvasta päällimmäistä asiaa, joka jää lapsen mieleen.”
4. Annostele oikein
Monimutkaiset asiat pitää annostella lapselle ikätason ja vastaanottokyvyn mukaan. “En ikinä tee lapsille sellaista, että alkaisin vyöryttää tietoa”, sanoo Hanna Nikkanen. "Jos lapsen kysymykset uhkaavat laajeta lohduttomuuden maisemiin, joissa olisi liikaa kuolemaa ja peruuttamatonta tuhoa hänen ikätasolleen, keskityn yhteen asiaan ja menemme siinä yksityiskohtiin.”
5. Lue lapselle
Ilmastonmuutosta käsitellään myös lastenkirjoissa. Vinkkilista ympäristöaiheisista lastenkirjoista löytyy esimerkiksi Helmet-kirjaston sivuilta.
Mikko Pelttari ja Jenna Kunnas ovat tehneet ilmastonmuutoksesta lapsille kirjan nimeltä Näkymätön myrsky. Se on seikkailukertomus, jossa päähenkilölapset havahtuvat siihen, että heidän lähiympäristönsä on alkanut muuttua: säät ovat käyneet oudoiksi ja lapsille rakkaassa lammessa lilluu leväklönttejä. Lapset alkavat ottaa selvää, mistä on kyse.
“Näkymättömässä myrskyssä ei puhuta ilmastotieteestä vaan siitä, miltä ilmastonmuutos tuntuu", Pelttari sanoo. "Kirjan voi lukea puhtaasti seikkailukertomuksena, mutta se on tarkoitettu myös avuksi ilmastonmuutoksesta keskustelemiseen.”
6. Opeta, että toivo kumpuaa toiminnasta
“Lapset ovat usein paljon rationaalisempia kuin aikuiset”, sanoo ympäristöasiantuntija ja kahden lapsen isä Leo Stranius. “Siinä missä aikuiset ahdistuvat ongelman edessä, on lapsen reaktio kysyä, kuinka asian voisi ratkaista.” Straniuksen mielestä toiminta luo toivoa. “Lapsilla pitää olla käsitys, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa. Kun alamme tehdä tekoja ympäristön hyväksi, toivo seuraa perässä."
Kuuntele lisää ajatuksia perinnöstä, jonka olemme jättämässä seuraavalle sukupolvelle Niina Mäkeläisen toimittamasta podcastista Äiti, kuolevatko jääkarhut?
Muokkaukset: 5.2.2021 otsikkoa muutettu
