Hyppää pääsisältöön

Lohjalaisen koulun rehtori: "Hurjan menon taltuttaminen vaati peiliin katsomista ja sinnikästä työtä"

Kuvassa on lohjalaisen Järnefeltin koulun rehtori Johanna Nurmesniemi-Heino.
Järnefeltin koulun rehtori Johanna Nurmesniemi-Heino Kuvassa on lohjalaisen Järnefeltin koulun rehtori Johanna Nurmesniemi-Heino. Kuva: Kuvaverkko Rehtori,Yle Oppiminen,Lohja,Järnefeltin koulu

Lohjalaisessa Järnefeltin yläkoulussa oli muutama vuosi sitten totinen paikka. Koulurakennusta tärveltiin, oppilaat kiusasivat toisiaan ja koulu oli ikävä paikka myös henkilökunnalle. Tilannetta on saatu parannettua sinnikkäällä työllä ja ulkopuolisella tuella.

Rehtori Johanna Nurmesniemi-Heino:
"Muutama vuosi sitten meidän koulussa oli varsin hurja meno. Meillä oli muun muassa jatkuvia konfliktitilanteita, joiden selvittämiseen meni paljon aikaa. Jos vähän kärjistän, niin meidän koulu oli ikävä työpaikka aikuisille ja lasten mielestä huono koulu.

Jouduin itse katsomaan monta kertaa peiliin: teenkö minä kaikkeni, että meidän koulussa olisi hyvä olla? Onko opettajilla ja henkilöstöllä tarvittavat työvälineet? Miten meidän koulussamme voisi opiskella, ettei tarvitsisi kutsua poliiseja?

Mitkä ovat asioita, joihin voimme itse vaikuttaa ja mihin tarvitsemme ulkopuolista apua? Lähdettiin nimeämään tilanteita, joihin toivottiin muutosta.

Yksi asia, johon piti saada apua, oli konfliktitilanteiden selvittely. Opettajat olivat hoitaneet asioita kukin omalla tavallaan, eikä mitään yhteisiä tapoja niiden hoitamiseen oltu kirjattu ylös. Opettajilla ei myöskään ollut oikein osaamista eikä työvälineitä selvittää toistuvia ja hankalia konfliktitilanteita.

Ihan ensimmäiseksi sovimme, ettei kukaan lähde selvittämään haastavia konfliktitilanteita yksin, vaan tapahtuneesta kerrotaan aina kollegalle, kuraattorille tai rehtorille ja mietitään, ketkä lähtevät viemään asiaa eteenpäin.

Päätimme, että kaikista väkivaltatilanteista tehdään lastensuojeluilmoitus.

Haimme ja saimme rahoitusta Me-säätiöltä, jonka avulla pystyimme ottamaan opettajien avuksi henkilöstöä kaupungin nuorisotyöstä henkilöstöä. Lisäksi hankalien ja pitkittyneiden kiusaamistilanteiden selvittelyyn saatiin apua Aseman Lapset ry:n K-0-hankkeesta.

Olemme tehneet arjen rakenteisiin muutoksia, jotta koulupäivät sujuisivat paremmin. Yksi menetelmä, jota käytimme ja käytämme edelleen säännöllisesti on ryhmäytys. Se voi olla pienimuotoista viikon alussa tapahtuvaa oppilaiden kuulumisten kuuntelemista, jonkun aiheen pohdintaa teematunneilla tai sitten joku porukka saatetaan irrottaa normaalista koulutyöstä jopa viikoksi ja viedä heidät pois kouluyhteisöstä harjoittelemaan ryhmätyötaitoja. Miten toisille puhutaan ja miten toiset kohdataan kunnioittavasti?

Järnefeltin koulu i Lojo.
Järnefeltin koulu i Lojo. Kuva: Lojo stad Länsi-Uusimaa,Lohja,Skola

Ryhmäytyksen rinnalle tulivat dialogiset vanhempainillat, joissa pureudutaan erityisesti johonkin käsiteltävään ongelmaan tai teemaan. Nuoret olivat hölmöyksissään jakaneet manipuloituja kuvia opettajista sosiaaliseen mediaan ja tätä esimerkiksi selvitettiin ulkopuolisten sovittelijoiden kanssa dialogisissa vanhempainilloissa. Yritämme tehdä osallistumisen perheille mahdollisimman helpoksi ja järjestämme tarvittaessa lastenhoidon vanhempainiltojen yhteyteen.

Jokaisen nuoren kanssa pyritään löytämään myös turvallinen aikuinen, jonka luo he voivat tarvittaessa mennä.

Päätimme, että kaikista väkivaltatilanteista tehdään lastensuojeluilmoitus. Myös rikosilmoitus tehdään tarvittaessa matalalla kynnyksellä. Sen seurauksena meidän lastensuojelu- ja rikosilmoitusten määrät kasvoivat aluksi räjähdysmäisesti.

Koskaan et voi sivusta katsoen tietää, mikä lopulta on läppää ja mikä jäävuoren huippu pitkään jatkuneesta kiusaamisessa.

Alun jälkeen ilmoitusten määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Nuoret näkivät ja sana kantautui, että täällä puututaan matalalla kynnyksellä tapahtumiin. Nuoret yrittävät joskus selittää minulle, että töniminen ja nyrkkien heiluttelu on vain läppää, mutta tuossa asiassa minä olen tylsä tyyppi ja kieltäydyn ymmärtämästä tuollaista läpän heittoa.

Ymmärrän hyvin opetushenkilöstön pelon, että kotien luottamus kouluun on koetuksella, jos pitää tehdä lastensuojelu- tai rikosilmoitus, mutta nekin kannattaa tehdä hyvin avoimesti. Koskaan et voi sivusta katsoen tietää, mikä lopulta on läppää ja mikä jäävuoren huippu pitkään jatkuneesta kiusaamisessa.

Aluksi ulkopuolisten tuloa kouluun vastustettiin voimakkaasti. Jotkut kokivat, että ulkopuolelta tullaan sanelemaan, miten asiat pitäisi tehdä. Minulle myös sanottiin suoraan, ettei tällainen koulun kehittämistyö kuulu opettajan työnkuvaan. Siihen ei voinut muuta kuin todeta, että koulun kehittämistyö kuuluu kaikille koulun aikuisille. Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei kehittämistyön mielekkyyttä enää kyseenalaisteta.

Olen tosi onnellinen, että olemme jaksaneet tehdä töitä koulun ja näiden nuorten eteen. Väitän, että oppilaat viihtyvät nykyään varsin hyvin meidän koulussa. Minulla on mahtava henkilökunta ja meillä on keskenään mukavaa. Se näkyy muun muassa naurun määrässä opettajanhuoneessa."

Lue lisää:

"Luin Wilmasta, että lapseni on hakattu" – miten pitkittynyt kouluväkivallan kierre saatiin katkaistua?

Mitä tehdä, jos lasta pahoinpidellään koulussa toistuvasti, eikä kierrettä saada poikki? Lohjalla on saatu hyviä kokemuksia mallista, jolla pyritään puuttumaan vaikeisiin kiusaamis- ja pahoinpitelytapauksiin.