Hyppää pääsisältöön

Miksi kuuntelemme musiikkia?

Opimme kuuntelemaan musiikkia kauan ennen kuin opimme puhumaan. Musiikki vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja käyttäytymiseen, vaikka aina tätä ei haluta myöntää.

Joka paikassa soi musiikkia.

Kotona näpytellään näppäimistöä oman suosikkisoittolistan tahtiin. Kaupassa kuuluu kevyt taustamusiikki. Hiljaiseen metsäänkin otetaan mukaan lempparibiisit kuulokkeissa. Autossa avataan radio.

Kuten tunnettua, keikoille emme ole päässeet aikoihin, mutta musiikkia kuulemme halutessamme jatkuvasti. Millaista edes olisi viettää kokonainen vuorokausi ilman musiikkia?

Tai 85 vuorokautta?

Suomen tuorein Big Brother -voittaja Joel Jämsinen tietää. BB-talossa ei saanut kuunnella musiikkia tai edes hyräillä itsekseen ilman alati valvovan Isoveljen lupaa. Ero normaaliin oli dramaattinen: Jämsinen on yksi niistä ihmisistä, joille musiikki toimii alituisena taustameluna. Lisäksi se on hänelle halpaa terapiaa, eikä hän kävele minnekään ilman musiikkia.

Paitsi BB-talossa.

– Musiikittomuuden huomasi siitä, että kun oli hiljaista, niin oli ihan tosi hiljaista. Kuului vain ilmastointilaitteen humina, ja tunnelma oli välillä aika painostava. Jos olisi ollut edes jotain taustamusiikkia, niin fiilis olisi ollut kevyempi ja rennompi, Jämsinen kuvailee musiikin jättämää tyhjiötä.

Big Brother -talossa asuminen olisi poikkeuksellinen kokemus kenelle tahansa, mutta kuinka poikkeuksellisen siitä tekee se, ettei talossa kuule musiikkia juuri lainkaan? Miten musiikki vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme – ja miksi oikeastaan kuuntelemme musiikkia?

Kuvitus: Miska Lehto. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Yhden evoluutiopsykologisen ajatuksen mukaan musiikki syntyi, koska yhteisöllisen musiikillisen tekemisen kautta tuotettu yhteyden kokemus oli merkittävä selviytymisetu varhaisille ihmisyhteisöille.― Suvi Saarikallio

Ei ole ihme, että BB-Joel pohtii fiiliksen keveyttä ja rentoutta, kun puheenaihe on musiikin vaikutus ihmiseen. Juuri tätä taustalla soiva musiikki tekee: se saattaa ihmiset samansävyiseen tunnelmaan tempon, sävymaailman ja tunnevärien kautta, kertoo Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallio.

Syyt sille, miksi musiikkia kuunnellaan, voivat löytyä kaukaa ihmiskunnan historiasta. Sen avulla luodaan koheesiota, tunnetta yhtenäisyydestä, joka on ollut ihmisille aikoinaan elintärkeää.

– Yhden evoluutiopsykologisen ajatuksen mukaan musiikki syntyi, koska yhteisöllisen musiikillisen tekemisen kautta tuotettu yhteyden kokemus oli merkittävä selviytymisetu varhaisille ihmisyhteisöille. Tunnetasoisen koheesion ja yhteenkuuluvuuden tunne edesauttoi heitä olemaan voimakkaampi ryhmänä, Saarikallio sanoo.

Totta: luolamiesten ajoista on tultu paljon eteenpäin, mutta musiikki on edelleen yhteisöllistä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat festarit. Menisimmekö festarialueelle olemaan joko ilman musiikkia tai muita ihmisiä? Todennäköisesti emme, sillä festarielämyksessä on tärkeää kuunnella musiikkia yhdessä, nytkyä samassa tempossa muiden kuuntelijoiden kanssa.

Tämän allekirjoittaa myös BB-Joel. Tarkalleen ottaen Big Brother -talossa ei eletty 85:tä vuorokautta aivan täysin ilman musiikkia, ja yksi Jämsisen BB-taipaleen kohokohdista liittyy harvinaiseen hetkeen, jolloin talossa laulu raikasi.

Raumanmeren juhannus -festarisimulaatio toi Stigin ja Gasellit viihdyttämään reality-talon asukkaita.

– Kaikki olivat niin fiiliksissä ja porukka tanssahteli siinä mukavassa nousuhumalassa. Olli-Pekka, joka on viimeisen päälle heviukko, oli aivan tiloissa Gasellien räppiporukasta ja heilutteli tukkaansa. Sen katsomisesta tuli itsellekin oli tosi helppo ja hyvä olo. Koen festareiden yhdistäneen meidän koko porukkaa ehdottomasti, Jämsinen muistelee.

BB-talon festarisimulaation – tai ihan oikeiden festareiden – voimakkaat vaikutukset tunteisiin ovat tieteelliseltä kantilta katsottuna aivan loogisia. Festaritilanteessa musiikki saa Saarikallion mukaan kehomme samaan sykkeeseen. Tämä vahvistaa tunnetta siitä, että me kaikki ja minä kehona olen osana tätä kaikkea.

Musiikki voi siis rakentaa yhteyksiä toisiin ihmisiin, koska kaikki tuntevat saman musiikin omassa kehossaan.

– Musiikki on perustavanlaatuisesti kehollista, koska ymmärrämme äänimassan musiikiksi kehomme kautta. Jo puolivuotiaille vauvoille on tehty tutkimuksia, joissa heidän kehojensa on huomattu liikkuvan rytmisesti musiikin tahtiin, Saarikallio kertoo.

Voisiko musiikin vahva yhteys kehollisuuteen selittää myös musiikin yhteyttä tunteisiimme? Saarikallion mielestä kyllä, sillä hänen mukaansa musiikki on tunnetietämisen esiaste kehollisena kokemuksena.

– Musiikki on tunnekieltä, jota ymmärrämme perustavanlaatuisella “vauvakielen” tasolla.

Hänen mukaansa pienet vauvat hyödyntävät ensimmäisistä hetkistä lähtien tunnekommunikaatiossa tempoa, äänen värejä ja äänenkorkeutta. Vauvaa rauhoitetaan puhumalla matalammalta ja rauhallisella tempolla, kun taas iloisuutta osoitetaan korkeammalla äänenvoimakkuudella ja nopeammalla tempolla.

Tavallaan opimme siis kuuntelemaan musiikkia kauan ennen kuin opimme puhumaan.

Kuvitus: Miska Lehto. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Ei ole siis ihme, että musiikki tarjoaa helpon tavan säädellä omia tunteita tietoisesti tai tiedostamatta. Moni saattaa samaistua havaintoon siitä, ettei “juuri tähän fiilikseen sopivaa” musiikkia tarvitse aina kovin tietoisesti edes metsästää. Sitä löytyy kuin intuition ohjaamana.

Tämä voi selittää sitä, miksi musiikin kuunteleminen ei suinkaan aina vaadi ympärilleen tuhatpäistä festariyleisöä. Musiikki palvelee myös yksilötasolla.

Jämsisellekin musiikki on tapa käsitellä tunteita.

– Tykkään kotona kuunnella paljon musiikkia yksin, eikä mulla ole siltikään koskaan yksinäinen olo. BB-talossa kuitenkin yksin ollessa oli niin hiljaista, että oli pakko lähteä etsimään juttuseuraa. Siellä pitikin keksiä uusia keinoja omien fiilisten kanavoimiseen, kun musiikinkaltainen halpa terapia vietiin pois.

Uusien keinojen etsiminen tunnesäätelyyn musiikittomassa ympäristössä kuten BB-talossa vaikuttaa Saarikallion mielestä loogiselta, sillä musiikin avulla voidaan myös hallita tilaa. Esimerkiksi julkiseen kulkuneuvoon voi kuulokkeissa soivan musiikin avulla tuoda oman maailmansa ja tehdä sen avulla itselleen mukavan kuplan.

Tilan hallintaa musiikilla tehdään myös tietoisesti yrityksissä. Esimerkiksi erään tutkimuksen mukaan klassinen musiikki saa ihmiset ostamaan kalliimpia ravintola-annoksia.

Toisessa tutkimuksessa ihmisten huomattiin olevan taipuvaisempia ostamaan saksalaista viiniä, kun liikkeessä soi saksankielinen musiikki. Sama tapahtui myös ranskankielisen musiikin ja viinien kohdalla.

Musiikin vaikutusta ei usein tiedosteta. Kun edellä mainitun tutkimukseen kuuluvassa ovensuukyselyssä kysyttiin musiikin vaikutuksesta ostospäätökseen, moni kielsi musiikin vaikuttaneen heidän valintoihinsa.

Voi tuntua ikävältä myöntää, että juuri minua voitaisiin manipuloida niin yksinkertaisella keinolla kuin soittamalla jonkinlaista kappaletta. Toisaalta – miksi ei voitaisi, jos kerran ymmärrämme musiikkia ennen kuin ymmärrämme puhetta.

BB-talossa kuitenkin yksin ollessa oli niin hiljaista, että oli pakko lähteä etsimään juttuseuraa. Siellä pitikin keksiä uusia keinoja omien fiilisten kanavoimiseen, kun musiikinkaltainen halpa terapia vietiin pois.― Joel Jämsinen

Mitä sitten teemme, jos musiikki otetaan meiltä pois?

BB-talossa musiikkiin ei ollut suoraa pääsyä, mutta kyllä hätä keinot keksii. Jämsinen kertoo heidän muun muassa rämpänneen induktiolieden nappia, josta kuului aina äänimerkki. Lisäksi myös pyykinpesukoneen kapulakännykän soittoääntä muistuttavaa “loppuluritusta” oli mukava kuunnella.

– Yksi hauskimmista musamuistoista on se, kun huudatimme Katin vinkuvaa pehmosiiliä ja teimme sillä sellaisia drop the bass -biisejä, Jämsinen muistelee.

Sääntöjä yritettiin kiertää myös lausumalla kappaleiden sanoituksia tai hyräilemällä niitä hiljaa.

– Musiikista tulee kuitenkin puhuttua, kun esimerkiksi joku tietty biisi sopisi täydellisesti johonkin hetkeen. On muuten todella vaikea selittää jotain biisiä ilman, että sitä saa hyräillä tai lausua sanoituksia.

Musiikki vaikuttaisi löytävänsä tiensä myös musiikittomiin tiloihin tavalla tai toisella. Millainen maailma olisi ilman musiikkia?

– Kauhea kysymys! Saarikallio huudahtaa spontaanisti ja jatkaa:

– Mahdoton ajatus ihmislajille, jonka periolemukseen kuuluu itsensä ilmaisu rytmin ja äänensävyjen kautta.

Jämsinen kuvaa ajatusta surulliseksi. Hänen mukaansa maailma olisi myös tylsempi, sillä hänelle itselleen musiikin avulla pääsee helposti eri aikoihin ja paikkoihin.

Musiikin ja sen esiin taikomien muistojen avulla voimmekin tehdä aikamatkustusta: muistamme usein hyvin, minkä biisin tahtiin olemme tanssineet alakoulun limudiskossa tai hääpäivänämme. Nämä muistot ovat osa meitä, ja sen vuoksi musiikki toimii myös minän jatkeena.

Saarikallio muistuttaa, että musiikin merkitys itselle ja minuudelle on aina yksilöllistä. Näin ollen musiikin tai musiikittomuuden vaikutus riippuu paljolti siitä, kuinka aktiivisesti musiikkia on aiemmin käyttänyt arjessaan.

BB-Joel kokee olevansa avoimempi ja herkempi Big Brotherin jälkeen. Onko Jämsisen suhtautuminen musiikkiin enää samanlainen, jos hän kokee muuttuneensa ihmisenä?

– Jos suhtautuminen musiikkiin muuttuu, niin ihmisenkin täytyy muuttua. Ehkä sen takia olen nyt kuunnellut paljon Behmiä, vaikka ennen Big Brotheria en ikinä kuunnellut rauhallista suomalaista popmusiikkia, Jämsinen pohtii.

Tämä tuntuu loogiselta muutokselta, koska musiikki tosiaan toimii monelle tapana käsitellä tunteitaan vahvistamalla niitä kontrolloidusti. Saarikallio kertoo haastatelleensa väitöskirjaansa varten nuorten ajatuksia musiikista.

– He sanoivat, että musiikki on kuin sokerikerros elämän päällä, sillä se tuo pienen ekstran arjen tunnemaailman pinnalle.