Hyppää pääsisältöön

Rikossarja Ivalo enteili oudosti tulevaa – Käsikirjoittaja ei kaikesta huolimatta koe olevansa ennustaja

Nina Kautsalo (Iina Kuustonen) seisoo muovin toisella puolella ja hänen siskonsa (Pihla Viitala) toisella puolella kädet muovin läpi koskettaen.
Ivalon pääroolin rikospoliisina tekee Iina Kuustonen. Nina Kautsalo (Iina Kuustonen) seisoo muovin toisella puolella ja hänen siskonsa (Pihla Viitala) toisella puolella kädet muovin läpi koskettaen. Kuva: Hannele Majaniemi / Yellow Film & TV Ivalo

Vuonna 2016 Joona Tena kirjoitti rikossarjan, joka enteili oudosti tulevaa. Ivaloon sijoittuvan draaman keskiössä on taistelu uutta virusmutaatiota vastaan, mutta sen taustalla on myös syvempiä merkityksiä.

Kymmenosaisen Ivalo-rikossarjan pääkäsikirjoittaja Joona Tenan mukaan uusi pandemia oli väistämätön, vain ajan kysymys. Tena kirjoitti pandemian uhan alkamaan Suomen Lapista jo vuosia ennen koronaa.

Miltä Tenasta tuntuu katsoa sarjaa nyt, kun maailman on todellisuudessa vallannut vaikea koronaviruspandemia?

– Kamalaahan tämä on, enkä tunne olevani mikään ennustaja, käsikirjoittaja toteaa.

Virukset ja bakteerit ovat kiistattomasti osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Vaikka virukset yltyvät harvemmin pandemioiksi, ei koronakaan viimeiseksi jää. Tenan mukaan mutatoituneiden taudinaiheuttajien joukosta myös ihmiskunnan pahin vihollinen lopulta löytyy.

– Pandemiat ovat koko ajan vain oven takana, pikemminkin niiden estäminen on ihme.

Ivalo keskittyy pandemian torjumiseen

Yleiseen tietoon eivät kuitenkaan nouse ne virukset, joiden siivet saadaan katkaistua ennen globaaliksi uhaksi ennättämistä. Ivalossa keskitytään juuri tähän – kuinka pandemia torjutaan juuri oikealla hetkellä.

– Tämä on tarina hirvittävästä uhasta, jonka vain muutamat ratkaisevat ihmiset voivat estää ennen kuin se alkaisi tuottaa massakuolemia, Tena kuvailee.

Ivalon virus on erilainen kuin korona. Käsikirjoittajan mukaan hengitystieviruksia ja ebola-tyyppisiä verenvuotokuumeita on jo ollut eri trillereissä, joten Lappiin sijoittuvaan sarjaan hän halusi nostaa panoksia.

– Halusin, että virustartunnalla olisi jokin sosiaalinen stigma, joka vaikeuttaa työtä sen torjumiseksi. Niinpä yhdistelin tiettyjä synkkiä zika- ja HI-virusten elementtejä.

Suojapukuiset henkilöt katsovat vakavina papereitaan kliinisessä ympäristössä.
Lieväoireinen, mutta harvinainen herpesvirus herättää tutkijoiden huomion. Ivalon tarina keskittyy pandemian torjumiseen. Suojapukuiset henkilöt katsovat vakavina papereitaan kliinisessä ympäristössä. Kuva: Hannele Majaniemi / Yellow Film TV Ivalo

Käsikirjoittaja kehitteli uudenlaisen viruksen – täysin erilaisen kuin covid-19

Käsikirjoittaja pääsi luomaan sarjaan täysin uudenlaisen viruksen, joka zikaviruksen tapaan ottaa uhreikseen lapsia ja aidsin tavoin leviää paljolti siihen liitetyn seksuaalisen häpeän ansiosta. Näiden olemassa olevien virusten ominaisuuksia yhdistelemällä syntyi virus, joka oli tarinallisesti juuri sopiva.

– Jotta virus havaittaisiin ensin melko harmittomalla tavalla, hain siihen mallia tietokonemaailmasta. Teknisesti katsoen virushan ei ole oikeastaan elävä olento, vaan lähinnä pätkä geneettistä koodia.

Siinä missä tietokoneet pyörittävät nollia ja ykkösiä, koostuu geneettinen koodi neljästä palikasta: G,T, A ja C eli guaniini, tymiini, adeniini ja sytosiini.

– Tällainen koodinpätkä voi levitä jonkin toisen koodinpätkän siivellä kuten tietokonevirus hyötyohjelman mukana. Ivalon tarinaa palveli se, että tämä ”hyötyohjelma” onkin lieväoireinen, mutta sen verran harvinainen herpesvirus, että se herättää tutkijoiden huomion.

Tenan mukaan sarjaa kirjoitetaan aina draama edellä. Vaikka tapahtumat ottavat paikkansa ensin käsikirjoittajan mielessä, kävi viruksen sitominen tarinaan sekin olemassa olevia tapahtumia hyödyntäen.

– Halusin mahdollistaa sen, että virus voisi olla myös biologinen ase, joko luonnollinen tai varta vasten kehitetty, ja tätä kautta sidoin viruksen, ihmiskaupan ja Venäjälle paenneen sotarikollisen taustaksi Euroopan viimeisimmän etnisen kansanmurhan eli Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.

Tarinan taustalla synkkiä tositapahtumia

Todellisia historiallisia tapahtumia tarinan taustalle tuoden Tena sai aikaan kiinnostavan yhdistelmän sosiaalisia ja fysiologisia elementtejä. Jemen tuli osaksi taustatarinaa sen kulttuuriltaan aivan erityisen konservatiivisen ilmapiirin ansiosta.

– Seksuaalisia tabuja riittää, ja maa on ollut toistuvasti inhimillisen katastrofin partaalla. Nytkin koronaviruksen pelko vaikeuttaa koleran torjumista, joten todellisuus sivuaa liiankin läheltä Ivalon tarinaa.

Jotta Ivalossa kavalan viruksen kulkua olisi mahdollista seurata tarkasti, sen tartuntamekanismin piti Tenan mukaan olla hyvin selvärajainen.

– Sukupuolitaudin kautta tähän saatiin mukaan myös häpeää, kulttuurieroja, moraalitulkintoja, faktoista vaikenemista, peiteltyä rikollisuutta ja ihmisoikeuskysymyksiä, jotka nousevat paljon kärkevämmin esiin sukupuolitaudin kuin flunssan kautta.

Ihmisten lisääntymiskykyyn vaikuttava virus on suora uhka ihmiskunnan jatkumista kohtaan. Tällaisessa skenaariossa uhrit valikoituvat jaetun hengitysilman sijaan sosiaalisten suhteiden kautta. Ivalossa uusi virusmutaatio vaikuttaa nimenomaan naisiin. Käsikirjoittaja valitsi tarkoituksella viruksen, joka herättäisi ajatuksia.

– Elämme hirvittävän epäoikeudenmukaisessa maailmassa. Mitä huonommat olot ja mitä pahempi kriisi, sitä uhkaavampi maailma on erityisesti naisille.

Tenan mieltä oli jäänyt ahdistamaan 1990-luvulla Bosnian sodassa käytetty tietoinen kauhutaktiikka, jossa kohteeksi otettiin nimenomaan naiset ja lapset.

– Kun oikein halutaan tehdä pahaa ns. vihollista kohtaan, tuhotaan naisia, lapsia, perheitä. Lisäksi minua järkytti tilastotieto, että Suomessa on Euroopan toiseksi eniten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Paljon pahaa tapahtuu lintukodon kuoren alla.

Kontrastien Lappi ainutlaatuisena näyttämönä

Alusta asti kansainväliseksi sarjaksi suunniteltu Ivalo ottaa nimensä mukaan paikkansa Suomen Lapissa. Jylhä erämaa on ulkomaisen katsojan silmissä varmasti Suomen erikoisin paikka.

– Ei Lapin kaltaista aluetta ole muualla Euroopassa. Helsinkiläinen elämä ja ympäristö ei nyt niin kauheasti eroa eurooppalaisista suurkaupungeista yleensä muuten kuin mittakaavaltaan.

Mies istuu hotellin sängyn laidalla katsoen maahan, taustalla ikkunan takana luminen maisema.
Lappi valikoitui sarjan näyttämöksi eksoottisuudellaan. Mies istuu hotellin sängyn laidalla katsoen maahan, taustalla ikkunan takana luminen maisema. Kuva: Yellow Film & TV Ivalo

Valtavien etäisyyksien, paljaan erämaan ja rajujen valo-olosuhteiden Lappi on suurten kontrastien näyttämö. Autolla ei pääsekään joka paikkaan, mutta samaan aikaan taajamien infrastruktuuri ja teknologia on kehittynyttä.

– Se on mainio tausta trillerille, jossa tuhoisaa virusta yritetään saada kuriin ennen kuin se leviää koko maailmaan ja pahantekijät voivat kadota erämaahan viranomaisten ulottumattomiin.

Ivalossa lämpiminä hehkuvat kodit pitävät sisällään tavallista perhe-elämää. Kolmen sukupolven naisen perhe on sarjan ytimessä ja luo vastakohdan muille tapahtumille. Kautsalojen perheen kaltainen puhelias kolmikko on tuttu Tenalle ihan kotioloista.

– Tähän tarinaan tällainen kolmen naissukupolven lämmin ja turvallinen suojapaikka sopi hyvin. Se on vahva kontrasti kylmälle ja väkivaltaiselle ulkomaailmalle.

Sarjan synkästä ilmapiiristä ja toivottomalta vaikuttavasta tilanteesta huolimatta käsikirjoittaja halusi, että ensimmäinen kausi päättyisi toiveikkaasti.

– Uskon siihen, että kymmentuntisen trillerin lopussa pitää olla toivoa ja uskoa parempaan maailmaan – eli vähintääkin horisontissa on päivänkajoa näkyvissä.

Noora Kulta,
Freelancetoimittaja

Ivalon ensimmäinen kausi kokonaan Yle Areenassa!

Kymmenosaisen Ivalo-rikossarjan tarina saa alkunsa kun ivalolainen poliisi Nina Kautsalo (Iina Kuustonen) löytää kahlehditun naisen syrjäisen erämaamökin kellarista. Naisesta löytyy tappavan vaarallinen virus, joten paikalle kutsutaan saksalainen virusasiantuntija Thomas Lorenz (Maximilian Brückner).

Rooleissa: Iina Kuustonen, Maximilian Brückner, Pihla Viitala, Clemens Schick, Joi Johannsson, Jari Virman, Janne Kataja, Taneli Mäkelä, Kari Ketonen, Susanna Haavisto, Maria Ylipää, Mikko Leppilampi, Inka Kallén ja Kari Hietalahti. Käsikirjoitus: Joona Tena, ohjaus: Hannu Salonen. Tuotanto: Yellow Film & TV & Bavaria Fiction -tuotanto.

Lisää ohjelmasta

Keskustele