Hyppää pääsisältöön

Kohta suuri osa suomalaisista saa koronapiikin, mutta mitä meihin oikeastaan pistetään? — Näin rokotteet toimivat ihmisessä ja näin niitä on testattu

Massarokotukset saadaan vauhtiin, kun lisää rokote-eriä toimitetaan Suomeen ja uusia rokotteita hyväksytään edellisten rinnalle.

Tammikuussa tehdyn kyselyn mukaan suomalaisista 86 prosenttia kertoi ottavansa varmasti tai todennäköisesti koronarokotteen. Monelle on silti edelleen hämärää, miten ne käytännössä toimivat.

Suomi hankkii koronarokotteensa koordinoidusti Euroopan unionin kautta. Toistaiseksi EU:n lääkevirasto EMA on hyväksynyt kolme eri rokotetta.

Uusissa rokotteissa ei ole taudinaiheuttajaa, vaan ainoastaan pätkä koronaviruksen pinnalla olevan piikin perimää.

Ensimmäisen ovat kehittäneet yhdessä yhdysvaltalainen lääkejätti Pfizer ja saksalainen lääkevalmistaja ja bioteknologian yritys Biontech. Toisen rokotteen on kehittänyt yhdysvaltalainen lääkevalmistaja Moderna. Viimeisimpänä hyväksytyn kolmannen rokotteen on kehittänyt ruotsalais-brittiläinen Astra Zeneca yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa.

Uusia rokotteita on tulossa lisääkin. Kaikkiaan 67:ää eri koronarokotetta tutkitaan ihmisillä ja niistä moni on tutkimusten viimeisissä vaiheissa tai arvioitavana. Suomeen voi tulla käyttöön arviolta neljästä kuuteen eri rokotetta.

Tässä jutussa käydään läpi mainittujen kolmen EU:ssa hyväksytyn ja Suomessa käytettävän rokotteen toimintaa.

Miten koronarokotteet toimivat?

Käytössä on kahta eri rokotetyyppiä.

Pfizer-Biontechin ja Modernan koronarokotteet toimivat uudella lähetti-RNA:han perustuvalla tekniikalla. Astra Zenecan rokote perustuu hieman tutumpaan adenovirusvektoriin, jota on aikaisemmin tutkittu pitkälle muun muassa Ebolan vastaisessa rokotteessa.

Koronapandemian alkaessa keväällä 2020 ensimmäisiä rokotteita odotettiin aikaisintaan huhtikuussa 2021.

Molempien rokotetyyppien toimintamekanismi on samankaltainen, sillä niiden teho perustuu koronaviruksen pinnalla olevaan piikkiproteiiniin. Piikkiensä avulla koronavirus tunkeutuu ihmisen soluihin, minkä vuoksi monet rokotteet on kehitetty juuri piikkejä vastaan.

Yksinkertaistettuna rokotteet toimivat näin

  1. Rokotteessa on koronaviruksen piikkiproteiinin perimää. Se viedään injektiolla ihmisen lihassoluun.
  2. Solu alkaa valmistaa samanlaisia piikkiproteiineja kuin koronaviruksessa.
  3. Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä reagoi sille uuteen piikkiproteiiniin ja valmistaa vasta-ainetta.
  4. Immuunipuolustus tunnistaa mahdollisesti ihmiseen tarttuvan koronaviruksen sen piikeistä ja tuhoaa viruksen. Samoin se löytää ja tuhoaa jo koronaviruksen tartuttamat solut, jos sellaisia on.

Perinteisesti rokotteissa pistetään ihmiseen heikennettyä taudinaiheuttajaa. Uudet rokotteet ovat aikaisempia turvallisempia. Rokotteissa ei ole taudinaiheuttajaa, vaan ainoastaan pätkä koronaviruksen pinnalla olevan piikin perimää.

Pfizer-Biontechin ja Modernan rokotteet eroavat Astra Zenecan rokotteesta siinä, että kuljetin, jolla pala viruksen perimää viedään ihmiseen, on erilainen.

Pfizer-Biontechin ja Modernan koronarokotteiden toiminta

Lähetti-RNA-rokotteessa kuljetin on synteettinen rasvapisara, jonka sisällä on RNA-geenipätkä. Lähetti-RNA tarvitsee ympärilleen rasvakerroksen, koska ilman sitä se tuhoutuisi ihmisen kehossa hyvin nopeasti, vain parissa tunnissa.

Lähetti-RNA tunkeutuu lihassoluun ja antaa sille ohjeet valmistaa piikkiproteiinia. Sen jälkeen ihmisen immuunisolut (antigeenin esittelevä solu ja auttaja-T-solu) tunnistavat yhteistyössä piikkiproteiinin ja antavat immuunijärjestelmän B-solulle käskyn valmistaa vasta-ainetta.

Lähetti-RNA-rokotteen toiminta koronavirusta vastaan.
Lähetti-RNA-rokotteen toiminta koronavirusta vastaan. Kuva: Yle Annukka Palmén-Väisänen Koronarokote,rokotetutkimus,koronavirussairaus

Astra Zenecan koronarokotteen toiminta

Astra Zenecan kehittämässä rokotteessa kuljetin on harmiton nuhakuumevirus, eli adenovirus, jonka sisällä on piikkiproteiinin DNA-pätkä.

DNA muuntuu solun tumassa lähetti-RNA:ksi. Se saa solussa aikaan saman reaktion kuin RNA-rokote, eli solu kehittää piikkiproteiinia, joka herättää immuunipuolustuksen.

Adenovirusvektorirokotteen (mm. Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin koronarokote) toiminta.
Adenovirusvektorirokotteen (mm. Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin koronarokote) toiminta. Kuva: Yle Annukka Palmén-Väisänen Koronarokote,koronavirussairaus,rokotetutkimus

Näiden kahden rokotetyypin lisäksi osa maailmalla käytetyistä koronarokotteista on sellaisia, joissa ihmiseen pistetään heikennettyä koronavirusta. Se saa aikaan kehon puolustusreaktion.

Tällaisia rokotteita ei ole vielä hyväksytty EU-alueella.

Tavallisesti rokotteen kehitykseen kuluu useita vuosia. Tehokkaiden ja turvalliseksi todettujen koronarokotteiden kehitys on kuitenkin tapahtunut ennennäkemättömän nopeasti, vain noin vuodessa.

Mikä mahdollisti nopean rokotekehityksen?

  • Paljon tutkimusta oli jo tehty, mm. koronan kanssa samankaltaisesta SARS-viruksesta.
  • Tutkimustietoa on jaettu tiedeyhteisössä aiempaa avoimemmin.
  • Kehitykseen syydettiin valtavasti rahaa. Hallitukset ovat tukeneet rokotevalmistajia sadoilla miljoonilla euroilla.
  • Koronarokote on käynyt läpi kaikki normaalit rokokotekehityksen vaiheet. Kehittämistä nopeutettiin niin, että osaa tutkimusvaiheista tehtiin rinnakkain.
  • Tutkijat, lääketeollisuus ja lääkeviranomaiset ovat tehneet yhteistyötä alusta asti. Tämä nopeutti rokotteiden arviointia.
  • Rokotteen tuotanto aloitettiin ennen tutkimusten päättymistä.

Vaikka rokotevalmistajilla on ollut tuotanto- ja toimitusongelmia, koronarokotteita on saatu nopeammin kuin kukaan vielä viime vuonna osasi odottaa. Koronapandemian alkaessa keväällä 2020 ensimmäisiä rokotteita odotettiin aikaisintaan huhtikuussa 2021.

Miten koronarokotteet on tutkittu?

Rokotetutkimuksen vaiheet kuvattuna grafiikassa.
Rokotetutkimuksen vaiheet kuvattuna grafiikassa. Kuva: Yle Annukka Palmén-Väisänen rokotetutkimus,Koronarokote

Mitä tapahtuu rokotuksen jälkeen?

Koronavirusrokotteen yleisiin haittavaikutuksiin kuuluvat:

  • pistokohdan kuumotus
  • lihassärky
  • päänsärky
  • kuume

Ne ovat merkkejä siitä, että ihmisen puolustusvaste reagoi rokotteeseen. Kaikille oireita ei tule lainkaan ja iäkkäillä on keskimäärin lievemmät oireet kuin nuoremmilla ihmisillä.

Tyypillisesti oireet ovat voimakkaampia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta. Alun perin toinen annos on tarkoitettu annettavaksi muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä.

Rokotteiden huonon saatavuuden vuoksi THL on suosittellut rokotusvälin pidentämistä 12 viikkoon, jotta mahdollisimman moni saisi ensimmäisen rokoteannoksen pian.

Rokotteen jälkeinen lihassärky, kuume tai päänsärky ovat merkkejä siitä, että ihmisen puolustusvaste reagoi rokotteeseen.

RNA-rokotteissa (Pfizer-Biontech ja Moderna) täyden suojan syntymiseen kuluu noin kaksi viikkoa toisen pistoksen jälkeen ja adenovirusrokotteessa (Astra Zeneca) kolme viikkoa.

Toisen rokoteannoksen jälkeen Pfizer-Biontechin rokote antaa noin 95 prosentin suojan ja Modernan rokote 94 prosentin suojan tautia vastaan. Astra Zenecan rokotteen tehokkuus on noin 60 prosenttia.

EU on hyväksynyt Astra Zenecan rokotteen turvallisuuden kaikille aikuisille, mutta sen tehokkuudesta yli 55-vuotiaille on esitetty epäilyjä. Tutkimuksissa Astra Zenecan rokotteen saaneilla ikääntyneillä on havaittu sama määrä vasta-aineita kuin muillakin ikäryhmillä, mutta iäkkäitä tutkittavia on ollut liian vähän rokotteen suojavaikutuksen selvittämiseksi koronatautia vastaan.

Sen vuoksi Suomessa asiantuntijat suosittelevat, että Astra Zenecan koronavirusrokotetta annetaan toistaiseksi alle 70-vuotiaille.

Kaikki Suomessa käytettävät rokotteet ehkäisevät tehokkaasti erityisesti vakavaa COVID-19-tautimuotoa.

Rokotteiden tehon vertailtavuus ei ole yksiselitteistä. Vaikka rokote ei antaisi sataprosenttista suojaa koronataudilta, kaikki Suomessa käytettävät rokotteet ehkäisevät tehokkaasti erityisesti vakavaa COVID-19-tautimuotoa.

Koronaviruksesta leviää lukuisia muunnoksia, joista osa tarttuu herkemmin kuin tavallinen koronavirus. Nykytiedon valossa koronarokotteet ovat tehokkaita myös muunnoksia vastaan, mutta osa muunnoksista pystyy kiertämään rokotuksen aikaansaaman vasta-aineen paremmin. Vaikka rokotteen teho olisi muunnosta kohtaan hieman heikompi kuin tavallista koronavirusta vastaan, rokotteet ehkäisevät silti hyvin vakavaa koronaviruksen tautimuotoa.

THL suosittelee rokotetuille edelleen maskien käyttöä, käsi- ja yskimishygieniaa ja turvavälien noudattamista.

Rokotevalmistajat tutkivat parhaillaan parannuksia, joilla rokotteet saadaan vastaamaan paremmin muunnoksiin.

Suojan synnyttyä THL suosittelee rokotetuille edelleen maskien käyttöä, käsi- ja yskimishygieniaa ja turvavälien noudattamista. Syy ohjeistukseen on se, että vielä ei tiedetä, voivatko rokotetut levittää virusta edelleen. Yleensä virustautien kohdalla oireeton kantaja kuitenkin levittää virusta vähemmän kuin oireinen.

Rokotuksessa saatavan suojan tiedetään kestävän ainakin kuusi kuukautta. Pidemmästä kestosta ei ole varmuutta, koska rokote on niin uusi, ettei pidempiä tutkimuksia ole voitu tehdä.

Milloin yhteiskunta palaa normaaliin?

Kun riittävän iso osa väestöstä on rokotettu, yhteiskuntaa voidaan jälleen alkaa avata ja rajoituksia purkaa.

THL:n mukaan riittävän isoon laumasuojaan voisi riittää se, että 70 prosenttia väestöstä on rokotettu. Sen on arvioitu tapahtuvan syksyyn mennessä.

On mahdollista, että rajoituksia aletaan purkaa asteittain jo sitten, kun riskiryhmät on saatu rokotettua. Riskiryhmäläiset on rokotettu todennäköisesti kevään aikana. Rokotusten edistymistä eri puolilla Suomea voi seurata Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päivittyvästä seurannasta.

Rokotusjärjestyksessä ensimmäisenä ovat lääketieteellisen riskiarvion perusteella terveydenhuollon ja hoivakotien henkilökunta ja asukkaat. Seuraavana rokotetaan riskiryhmään kuuluva iäkäs väestö, sitten muut riskiryhmäläiset järjestyksessä. Tämän jälkeen vuorossa on "muu väestö", joka rokotetaan pääsääntöisesti ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorempiin.

Poikkeuksia kuitenkin on, esimerkiksi koronaviruksen riskiryhmään kuuluvien omaishoitajat, jotka rinnastuvat hoivakotien henkilökuntaan. Rokotusjärjestys tarkentuu, kun riskiryhmäläiset on rokotettu.

THL:n mukaan riittävän isoon laumasuojaan voisi riittää se, että 70 prosenttia väestöstä on rokotettu.

Rokotuksista vastaavat ensisijaisesti kunnat, jotka tiedottavat asukkaita, kun heidän rokotusvuoronsa koittaa. Esimerkiksi Helsingissä oman koronarokoteajan varausta varten on tehty varausjärjestelmä, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla.

Maailmalla koronavirus voi jatkaa leviämistä vielä pitkään. Tähän mennessä rokotuksia on annettu maailmalla hyvin epätasaisesti. Kehittyviin maihin rokotteita on saatu vasta hyvin vähän.

Harvinaisista haitoista saadaan jatkuvasti lisää tietoa

Koronarokotteen pelätyimpiä haittavaikutuksia ovat allergiset reaktiot, joihin lukeutuvat vakavissa tapauksissa anafylaktinen reaktio, hengitysvaikeudet ja verenpaineen lasku. Koronarokotteen allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta yleisempiä kuin joissain toisissa rokotteissa.

RNA-rokotteet laukaisevat allergisen reaktion noin yhdelle 100 000 ihmisestä. Vertailun vuoksi esimerkiksi influenssarokote aiheuttaa saman yhdelle 1 000 000 ihmisestä.

Allergisen reaktion mahdollisuuden vuoksi rokotettavan tulee jäädä rokotuksen jälkeen paikalle 15 - 30 minuutiksi. THL:n mukaan kaikilla rokotuspaikoilla on varauduttu allergisia reaktioita varten.

Kymmeniä miljoonia ihmisiä on jo rokotettu. Toistaiseksi merkkejä uusista vakavista haittavaikutuksista ei ole tullut esiin.

Koronarokotteen turvallisuutta seurataan muiden rokotteiden tapaan myös rokotteen käyttöönoton jälkeen. Maailmalla on ehditty rokottaa helmikuuhun 2021 mennessä jo kymmeniä miljoonia ihmisiä vähintään yhdellä rokoteannoksella ja useita miljoonia kahdella annoksella. Toistaiseksi merkkejä uusista vakavista haittavaikutuksista ei ole tullut esiin.

Suomessa kaikki epäillyt rokotteen haittavaikutukset ilmoitetaan lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle, joka selvittää, onko oire rokotteen aiheuttama. Fimealla on päivittyvä julkinen tietokanta koronarokotteen haittailmoituksista.

Suomessa kuka tahansa voi tehdä Fimealle koronarokotteen haittavaikutusilmoituksen. Yleensä ilmoituksen tekee terveydenhuollon ammattilainen.

Fimea tutkii, onko ilmoitettu haitta johtunut koronarokotteesta, ja raportoi tiedot EU:n lääkevirastolle EMA:lle. Se taas raportoi tiedot maailman terveysjärjestön WHO:n haittavaikutusrekisteriin.

Sekä Fimean että EMA:n päivittyvät tietokannat lääkkeiden haittailmoituksista ovat avoimia.

Juttua varten on haastateltu Rokotetutkimuskeskuksen johtajaa Mika Rämetiä. Jutussa on käytetty myös ylilääkäri Hanna Nohynekin (THL), ylilääkäri Tuija Leinon (THL) sekä infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvisen (HUS) vastauksia Yle Radio Suomen Kysy koronarokotteesta -illassa 26.1.2021 sekä THL:n 3.2. pidetyn rokotetiedotustilaisuuden materiaaleja.

6.2.2021 Lisätty väliotsikko: Astra Zenecan koronarokotteen toiminta