Saitko jo koronapiikin tai onko sinun vuorosi pian? – Katso miten rokotteet toimivat ihmisessä ja miten niitä on testattu

Suomessa torjutaan koronavirusta useiden eri valmistajien rokotteilla. Ne kaikki perustuvat pohjimmiltaan samaan toimintamekanismiin.

Vajaa puolet suomalaisista on toukokuun lopulla rokotettu koronavirusta vastaan vähintään yhdellä rokoteannoksella. Näet ajantasaiset koronaluvut täältä.

Rokotusten ansiosta vakavia tauteja, kuolemia ja sairaalahoitoja ollaan selvästi pystytty vähentämään.

Loput rokotteen haluavat saavat ensimmäisen piikin todennäköisesti lähiviikkoina ja kuukausina. Monelle on silti edelleen hämärää, miten koronarokotteet käytännössä toimivat.

Suomi hankkii koronarokotteensa koordinoidusti Euroopan unionin kautta. Toistaiseksi EU:n lääkevirasto EMA on antanut myyntiluvan neljälle eri rokotteelle.

Uusissa rokotteissa ei ole taudinaiheuttajaa, vaan ainoastaan pätkä koronaviruksen pinnalla olevan piikin perimää.

• Ensimmäisen ovat kehittäneet yhdessä yhdysvaltalainen lääkejätti Pfizer ja saksalainen lääkevalmistaja ja bioteknologian yritys Biontech.
• Toisen rokotteen on kehittänyt yhdysvaltalainen lääkevalmistaja Moderna.
• Kolmannen rokotteen on kehittänyt ruotsalais-brittiläinen Astra Zeneca yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa.
• Neljännen rokotteen on kehittänyt yhdysvaltalainen lääkejätti Johson & Johnson.

Toistaiseksi Astra Zenecan rokotteen käyttö on hyvin harvinaisen haittavaikutusepäilyn vuoksi rajattu yli 65-vuotiaille. Samanlaisista haittavaikutuksista epäiltyä Johnson & Johnsonin rokotetta ei toistaiseksi oteta Suomen rokotusohjelmaan, sillä yli 65-vuotiaat on pääosin rokotettu.

Uusia rokotteita on tulossa lisääkin. Kaikkiaan 115:ta eri koronarokotetta tutkitaan ihmisillä ja niistä moni on tutkimusten viimeisissä vaiheissa tai arvioitavana. Suomeen voi tulla käyttöön arviolta neljästä kuuteen eri rokotetta.

Tässä jutussa käydään läpi EU:ssa hyväksyttyjen ja Suomessa käytettävien rokotteiden toimintaa.

Miten koronarokotteet toimivat?

Käytössä on kahta eri rokotetyyppiä.

Pfizer-Biontechin ja Modernan koronarokotteet toimivat uudella lähetti-RNA:han perustuvalla tekniikalla. Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteet perustuvat hieman tutumpaan adenovirusvektoriin, jota on aikaisemmin tutkittu pitkälle muun muassa Ebolan vastaisessa rokotteessa.

Koronapandemian alkaessa keväällä 2020 ensimmäisiä rokotteita odotettiin aikaisintaan huhtikuussa 2021. Huhtikuun loppuun mennessä jo noin 1,7 miljoonaa suomalaista oli saanut vähintään yhden rokoteannoksen.

Molempien rokotetyyppien toimintamekanismi on samankaltainen, sillä niiden teho perustuu koronaviruksen pinnalla olevaan piikkiproteiiniin. Piikkiensä avulla koronavirus tunkeutuu ihmisen soluihin, minkä vuoksi monet rokotteet on kehitetty juuri piikkejä vastaan.

Yksinkertaistettuna rokotteet toimivat näin

1. Rokotteessa on koronaviruksen piikkiproteiinin perimää. Se viedään injektiolla ihmisen lihassoluun.
2. Solu alkaa valmistaa samanlaisia piikkiproteiineja kuin koronaviruksessa.
3. Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä reagoi sille uuteen piikkiproteiiniin ja valmistaa vasta-ainetta.
4. Immuunipuolustus tunnistaa mahdollisesti ihmiseen tarttuvan koronaviruksen sen piikeistä ja tuhoaa viruksen. Samoin se löytää ja tuhoaa jo koronaviruksen tartuttamat solut, jos sellaisia on.

Perinteisesti rokotteissa pistetään ihmiseen heikennettyä taudinaiheuttajaa. Koronavirusrokotteissa ei ole taudinaiheuttajaa, vaan ainoastaan pätkä koronaviruksen pinnalla olevan piikin perimää.

Pfizer-Biontechin ja Modernan rokotteet eroavat Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteista siinä, että kuljetin, jolla pala viruksen perimää viedään ihmiseen, on erilainen.

Pfizer-Biontechin ja Modernan koronarokotteiden toiminta

Lähetti-RNA-rokotteessa kuljetin on synteettinen rasvapisara, jonka sisällä on RNA-geenipätkä. Lähetti-RNA tarvitsee ympärilleen rasvakerroksen, koska ilman sitä se tuhoutuisi ihmisen kehossa hyvin nopeasti, vain parissa tunnissa.

Lähetti-RNA tunkeutuu lihassoluun ja antaa sille ohjeet valmistaa piikkiproteiinia. Sen jälkeen ihmisen immuunisolut (antigeenin esittelevä solu ja auttaja-T-solu) tunnistavat yhteistyössä piikkiproteiinin ja antavat immuunijärjestelmän B-solulle käskyn valmistaa vasta-ainetta.

Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin koronarokotteiden toiminta

Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin kehittämissä rokotteissa kuljetin on harmiton nuhakuumevirus, eli adenovirus. Sen sisällä on piikkiproteiinin DNA-pätkä.

DNA muuntuu solun tumassa lähetti-RNA:ksi. Se saa solussa aikaan saman reaktion kuin RNA-rokote, eli solu kehittää piikkiproteiinia, joka herättää immuunipuolustuksen.

Näiden kahden rokotetyypin lisäksi osa maailmalla käytetyistä koronarokotteista on sellaisia, joissa ihmiseen pistetään heikennettyä koronavirusta. Se saa aikaan kehon puolustusreaktion.

Tällaisia rokotteita ei ole vielä hyväksytty EU-alueella.

Tavallisesti rokotteen kehitykseen kuluu useita vuosia. Tehokkaiden ja turvalliseksi todettujen koronarokotteiden kehitys on kuitenkin tapahtunut ennennäkemättömän nopeasti, vain noin vuodessa.

Mikä mahdollisti nopean rokotekehityksen?

• Paljon tutkimusta oli jo tehty, mm. koronan kanssa samankaltaisesta SARS-viruksesta.
• Tutkimustietoa on jaettu tiedeyhteisössä aiempaa avoimemmin.
• Kehitykseen syydettiin valtavasti rahaa. Hallitukset ovat tukeneet rokotevalmistajia sadoilla miljoonilla euroilla.
• Koronarokote on käynyt läpi kaikki normaalit rokokotekehityksen vaiheet. Kehittämistä nopeutettiin niin, että osaa tutkimusvaiheista tehtiin rinnakkain.
• Tutkijat, lääketeollisuus ja lääkeviranomaiset ovat tehneet yhteistyötä alusta asti. Tämä nopeutti rokotteiden arviointia.
• Rokotteen tuotanto aloitettiin ennen tutkimusten päättymistä.

Vaikka rokotevalmistajilla on ollut tuotanto- ja toimitusongelmia, koronarokotteita on saatu nopeammin kuin kukaan vielä viime vuonna osasi odottaa. Koronapandemian alkaessa keväällä 2020 ensimmäisiä rokotteita odotettiin aikaisintaan huhtikuussa 2021. Toukokuun alussa 2021 jo noin 1,7 miljoonaa suomalaista on saanut vähintään yhden rokoteannoksen.

Koronavirusrokotteen yleisiin haittavaikutuksiin kuuluvat:

• pistokohdan kuumotus
• lihassärky
• päänsärky
• kuume

Ne ovat merkkejä siitä, että ihmisen puolustusvaste reagoi rokotteeseen. Kaikille oireita ei tule lainkaan, ja iäkkäillä on keskimäärin lievemmät oireet kuin nuoremmilla ihmisillä.

Tyypillisesti oireet ovat voimakkaampia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Pfizerin, Modernan ja Astra Zenecan koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta. Alun perin toinen annos on tarkoitettu annettavaksi muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä.

Rokotteiden huonon saatavuuden vuoksi mRNA-rokotteide rokotusväli on pidennetty 12 viikkoon. Astra Zenecan rokotusväli on 8–12 viikkoa. Johnson & Johnsonin rokote tarvitsisi vain yhden annoksen.

Rokotteen jälkeinen lihassärky, kuume tai päänsärky ovat merkkejä siitä, että ihmisen puolustusvaste reagoi rokotteeseen.

RNA-rokotteet (Pfizer-Biontech ja Moderna) antavat kahden viikon kuluessa ensimmäisestä pistoksesta noin 50 prosentin suojan ja 3-4 viikon kuluttua 90 prosentin suojan koronavirustautia vastaan. Astra Zenecan rokotteessa merkittävän suojan syntymiseen kuluu noin kolme viikkoa.

Toisen annoksen jälkeen sekä RNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho nousee 80–95 prosenttiin.

Rokotteiden tehon vertailtavuus ei ole yksiselitteistä. Vaikka rokote ei antaisi sataprosenttista suojaa koronataudilta, kaikki Suomessa käytettävät rokotteet ehkäisevät tehokkaasti erityisesti vakavaa COVID-19-tautimuotoa.

Adenovirusrokotteisiin liitetetyt hyytymishäiriöt ovat erittäin harvinaisia. Euroopassa niiden ilmaantuvuuden on arvioitu olevan noin 1/100 000 rokotettua.

Suomessa Astra Zenecan, nykyisin Vaxzevria-nimellä kulkevan, rokotteen antaminen alle 65-vuotiaille on keskeytetty varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Syynä ovat epäilyt erittäin harvinaisista veren hyytymishäiriöstä, jollaisia on esiintynyt muutamia tapauksia korostuneesti alle 60-vuotiailla naisilla.

Tukoksia on havaittu aivolaskimoissa ja suoliston alueen laskimoissa tai valtimoissa. Erittäin harvinaisen haittavaikutuksen syntymekanismia ei tunneta tarkkaan, ja sitä selvitetään.

Koska nuoret potevat useimmiten lievää koronaviruksen tautimuotoa, riski harvinaisesta haittavaikutuksesta on syy olla rokottamatta heitä Astra Zenecan rokotteella.

Yli 65-vuotiailla adenovirusvektorirokotteen hyödyt ovat suurempia kuin mahdolliset haitat, sillä yli ikäryhmään kuuluvilla vakavan koronavirustaudin ja tautiin menehtymisen riski kasvaa merkittävästi.

Tällä ikäryhmällä ei myöskään ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada harvinaisia veren hyytymishäiriöitä rokotuksen jälkeen. Itse koronavirustautiin liittyy sen sijaan selvästi suurentunut yleisten verisuonitukosten riski.

Ensimmäisen annoksen Astra Zenecan rokotetta saaneet yli 65-vuotiaat saavat valita, ottavatko toisen annoksen samaa rokotetta, vai Pfizerin tai Modernan valmistamaa mRNA-rokotetta. Alle 65-vuotiaille jo yhden adenovirusrokotteen saaneille annetaan toinen annos mRNA-rokotteena. Molemmat rokotetyypit toimivat piikkiproteiinin avulla ja THL katsoo, että niiden käyttämiselle ristiin ei ole lääketieteellisiä esteitä. Suojavaikutus voi olla jopa parempi, mutta vastaavasti haitat pistoksen jälkeen, kuten kuume, lihassärky ja väsymys voivat olla voimakkaammat.

Adenovirusrokotteisiin liitetetyt hyytymishäiriöt ovat erittäin harvinaisia. Niiden ilmaantuvuus vaihtelee maittain. Euroopassa hyytymishäiriöiden ilmaantuvuuden on arvioitu olevan noin 1/100 000 rokotettua.

Kaikki Suomessa käytettävät rokotteet ehkäisevät tehokkaasti erityisesti vakavaa COVID-19-tautimuotoa.

Koronaviruksesta leviää lukuisia muunnoksia, joista osa tarttuu herkemmin kuin aiemmat koronaviruksen muodot. Nykytiedon valossa koronarokotteet ovat tehokkaita myös muunnoksia vastaan, mutta osa muunnoksista pystyy kiertämään rokotuksen aikaansaaman vasta-aineen paremmin.

Vaikka rokotteen teho olisi muunnosta kohtaan hieman heikompi kuin tavallista koronavirusta vastaan, rokotteet ehkäisevät silti hyvin vakavaa koronaviruksen tautimuotoa.

THL suosittelee rokotetuille edelleen maskien käyttöä, käsi- ja yskimishygieniaa ja turvavälien noudattamista.

Rokotevalmistajat tutkivat parhaillaan parannuksia, joilla rokotteet saadaan vastaamaan paremmin muunnoksiin.

Suojan synnyttyä THL suosittelee rokotetuille edelleen maskien käyttöä, käsi- ja yskimishygieniaa ja turvavälien noudattamista. Syy ohjeistukseen on se, että vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka hyvin rokote estää rokotettuja levittämästä virusta edelleen. Epidemia on siis torjuttu vasta kun riittävän moni on rokotettu ja väestötason immuunisuoja saavutettu.

Rokotuksessa saatavan suojan tiedetään kestävän ainakin kuusi kuukautta. Pidemmästä kestosta ei ole varmuutta, koska rokote on niin uusi, ettei pidempiä tutkimuksia ole voitu tehdä. Myöhemmät tehosteannokset muuntuvaa virusta vastaan ovat mahdollisia, ja voi olla että koronarokotteita annetaan jatkossa influenssarokotuksen tavoin vuosittain.

Kun riittävän iso osa väestöstä on rokotettu, yhteiskuntaa voidaan jälleen avata ja rajoituksia purkaa.

THL:n mukaan riittävän isoon laumasuojaan voisi riittää se, että 70 prosenttia väestöstä on rokotettu. Sen on arvioitu tapahtuvan syksyyn mennessä.

Rajoituksia puretaan asteittain tautitilanteen helpottaessa ja yhä suuremman osan riskiryhmistä saatua suojan koronatautia vastaan. Rokotusten edistymistä eri puolilla Suomea voi seurata Ylen päivittyvästä seurannasta. Koronakriisin vaikutuksia talouteen on esitetty grafiikkana tässä Ylen jutussa.

Rokotusjärjestyksessä ensimmäisenä ovat lääketieteellisen riskiarvion perusteella terveydenhuollon ja hoivakotien henkilökunta ja asukkaat. Seuraavana on rokotettu riskiryhmään kuuluva iäkäs väestö, sitten muut riskiryhmäläiset järjestyksessä.

Näiden ryhmien jälkeen rokotetaan "muu väestö" pääsääntöisesti ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorempiin.

THL:n mukaan riittävän isoon laumasuojaan voisi riittää se, että 70 prosenttia väestöstä on rokotettu.

Rokotuksista vastaavat ensisijaisesti kunnat, jotka tiedottavat asukkaita, kun heidän rokotusvuoronsa koittaa. Useimmissa kunnisa oman koronarokoteajan voi varata puhelimitse tai verkossa olevan, tunnistautumista vaativan, varausjärjestelmän kautta.

Maailmalla koronavirus voi jatkaa leviämistä vielä pitkään. Tähän mennessä rokotuksia on annettu maailmalla hyvin epätasaisesti. Kehittyviin maihin rokotteita on saatu vasta hyvin vähän.

Harvinaisista haitoista saadaan jatkuvasti lisää tietoa

Koronarokotteen vakavia mahdollisia haittavaikutuksia ovat verenhyytymien lisäksi allergiset reaktiot, joihin lukeutuvat vakavissa tapauksissa anafylaktinen reaktio, hengitysvaikeudet ja verenpaineen lasku. Koronarokotteen allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta yleisempiä kuin joissain toisissa rokotteissa.

RNA-rokotteet laukaisevat allergisen reaktion noin yhdelle 100 000 ihmisestä. Vertailun vuoksi esimerkiksi influenssarokote aiheuttaa saman yhdelle 1 000 000 ihmisestä.

Allergisen reaktion mahdollisuuden vuoksi rokotettavan tulee jäädä rokotuksen jälkeen paikalle 15 minuutiksi.

Satoja miljoonia ihmisiä on jo rokotettu. Jos merkkejä uusista haittavaikutuksista ilmaantuu, ne tutkitaan.

Koronarokotteen turvallisuutta seurataan muiden rokotteiden tapaan myös rokotteen käyttöönoton jälkeen.

Maailmalla on ehditty rokottaa toukokuuhun 2021 mennessä jo satoja miljoonia ihmisiä vähintään yhdellä rokoteannoksella ja kymmeniä miljoonia kahdella annoksella. Erittäin harvinaisten verenhyytymishäiriöiden ja allergisten reaktioiden lisäksi merkkejä uusista vakavista haittavaikutuksista ei ole tullut esiin.

Suomessa kaikki epäillyt rokotteen haittavaikutukset ilmoitetaan lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle, joka selvittää, onko oire rokotteen aiheuttama. Fimealla on päivittyvä julkinen tietokanta koronarokotteen haittailmoituksista.

Suomessa kuka tahansa voi tehdä Fimealle koronarokotteen haittavaikutusilmoituksen. Yleensä ilmoituksen tekee terveydenhuollon ammattilainen.

Fimea tutkii, onko ilmoitettu haitta johtunut koronarokotteesta, ja raportoi tiedot EU:n lääkevirastolle EMA:lle. Se taas raportoi tiedot maailman terveysjärjestön WHO:n haittavaikutusrekisteriin.

Sekä Fimean että EMA:n päivittyvät tietokannat lääkkeiden haittailmoituksista ovat avoimia.

Juttua varten on haastateltu Rokotetutkimuskeskuksen johtajaa Mika Rämetiä ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekia.

6.2.2021 Lisätty väliotsikko: Astra Zenecan koronarokotteen toiminta
4.5.2021 Osa rokotteita koskevista tiedoista on muuttunut jutun julkaisun jälkeen. Päivitetty jutun otsikko, ingressi ja alkua ajantasaiseksi. Päivitetty Johson & Johnsonin rokote mukaan juttuun sekä tiedot adenovirusvektorirokotteiden verihyytymäepäilyistä ja nykyisistä rokotussuosituksista, suojatehoista ja rokotekattavuudesta maailmalla.
28.5. Lisätty tieto Johnson & Johnsonin rokotteiden jäämisestä pois rokotusohjelmasta. Päivitetty tieto adenovirusvektorirokotteen rokotusvälin muutoksesta 8–12 viikkoon. Päivitetty rokotuskattavuutta ja tietoa maailmalla kliinisissä tutkimusvaiheissa olevien rokotteiden määrästä sekä lisätty tiedot eri rokotevalmisteen käytöstä toisella rokotuskerralla.