Hyppää pääsisältöön

Kohtuullinen siirtohinta on kohtuuton: käsikirjoitus

Mika Lintilä, elinkeinoministeri: Hallituksen esitys sähkönsiirtohintoja koskien...Tullaan hillitsemään hintoja, ja hinnat kääntyvät aikavälillä laskuun

Ministeri Lintilä lupaa ratkaista siirtohintojen kohtuuttomuudet.
Se ei tarkoita että siirtohintojen nousu loppuisi tällä vuosikymmenellä.
Todellisuudessa tuotto on jatkossakin suurimmalla osalla yhtiöistä - kohtuuton.

MOT: Meille kaikille sähkönkäyttäjille on tosi tärkeätä että sinä pidät huolen siitä, että me ei makseta liikaa.
Simo Nurmi, ylijohtaja, Energiavirasto: Kyllä, juuri näin. Se on nimenomaan meidän tehtävä.

Siirto-yhtiöiden kohtuullinen tuotto on Energiaviraston mielikuvitus-mallin tulos.

MOT: valvoja käyttää tämmöistä fiktiivistä mallia, niin mitä se maksaa meille?
Mikael Collan, ylijohtaja, VATT: Se maksaa satoja miljoonia euroja vuodessa.

MOT: Kohtuullinen siirtohinta on kohtuuton

Tammikuun 14.
Olemme Suomen suurimman verkkoyhtiön Carunan kyydissä Naantalin edustalla.
Voimalinjojen mastot ovat katkenneet meriväylän kohdalla. Väylä on suljettu.
Parin vuorokauden aikana Etelä-Suomen yli vyörynyt lumi-myrsky ei kuitenkaan aiheuta hirveästi katkoksia.
Siirto-yhtiöitä ei tästä kiitetä. Viime vuosien raju hinnannousu on pilannut alan maineen.

Pertti Järventausta, professori, sähkövoimatekniikka, Tampereen Yliopisto: Tämä on jollain tavalla tällainen rahantekokone, niin siitä maineesta pitäisi päästä eroon. Pitäisi saada se maine takaisin siihen, mitä se oikeasti on. Täähän on ihan yksi niitä perusinfrastruktuureja yhteiskunnan toiminnassa ja tää on yhteiskunnan hyvinvointi-kone itse asiassa tämä sähköverkko.

Siirtohinnat nousevat, ja nousevat. Selitykset ovat tuttuja. Pitää investoida verkkoon. Myrskyt eivät saa aiheuttaa pitkiä katkoja. Pitää siirtää linjat maan alle. Eduskunta on päättänyt. Toimivat verkot maksavat.
Et pysty vaihtamaan siirto-yhtiötä, se on monopoli. Siksi yhtiöiden tuottoja valvotaan, etteivät lähettäisi kohtuuttomia laskuja. Tämän kohtuullisuuden määrittelee Energiavirasto.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja, entinen rahoitusprofessori Mikael Collan on tutkinut Energiaviraston käyttämää valvontamallia.

Mikael Collan, ylijohtaja, VATT: Energiaviraston tehtävä regulaattorina on nimenomaan huolehtia siitä, että sähkönkäyttäjä sähkönkäyttäjä saa sen sähkönsiirtopalvelun sellaisella hinnalla, joka on kohtuullinen. Eli virasto regulaattorina on silloin asiakkaan asialla.
MOT: Ja miten se on tässä onnistunut?
Collan: Minun nähdäkseni ei kovin hyvin. Perustan tän toteamuksen sille, että se tuottotaso mitä suomalaiset verkkoyhtiöt saavat tällä hetkellä on ainakin riskiin suhteutettuna erittäin korkea.

Verkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton laskee ja määrää Energiavirasto.
Aloitetaan tästä Järvi-Suomen Energian työmaasta.

Arto Pajunen, toimitusjohtaja, Järvi-Suomen Energia: Työmaa on nyt urakoitsija on sitä tuolla taustalla luovuttamassa meille juuri ja tuota ja ja siellä katsotaan, että kaikki sähköturvallisuus-asiat on kunnossa ja asiakkaat voitais kytkeä tähän verkkoon.
Tässä tommonen 50 kilometriä uusitaan verkkoa ja kustannusarvio on vähän yli kaks miljoonaa euroa, että nää vaihtelee siitä puolesta miljoonasta kahteen miljoonaan euroon nää työmaat.

Jos tällaisen työmaan loppulasku verkko-yhtiölle on 2 miljoonaa, Energiaviraston mallin mukaan sen hintalappu on 2,8 miljoonaa.

Pertti Järventausta, professori, sähkövoimatekniikka, Tampereen Yliopisto: Jos pystyy rakentamaan verkkoa merkittävästi halvemmalla kuin mitä nää yksikköhinnat on, niin se erotus jää sille yhtiölle todelliseksi tuotoksi. Sinällään tää on ihan perusteltu tämmöinen investointitehokkuus-kannustin, koska se kannustaa tekemään tehokkaasti investointeja. Mutta se ongelma, mikä nykyisessä valvontamallissa on, että nää yksikköhinnat on jäädytetty kahdeksaksi vuodeksi. Ne on sieltä 2016 asti samalla tasolla. Silloin jo oli nähtävissä, että esimerkiksi hinnat kaapeloinnin osalta kaapeloinnin merkittävästi lisääntyessä lähtee laskemaan. Ne on niin kuin merkittävästi alemmalla tasolla tällä hetkellä.

Tästä Energiaviraston mielikuvitus-mallin ongelmasta verkkoyhtiöt ovat saaneet ylimääräistä tuottoa viimeiset viisi vuotta. Tähän asiaan elinkeinoministeri Lintilän tuore lakiesitys nyt puuttuu.
Lintilä ei kuitenkaan koske mallin suurimpaan ongelmaan.

Mikael Collan, ylijohtaja, VATT: Energiaviraston malli perustuu sille, että tää tuotto lasketaan sellaiselle verkon arvolle, joka on tämmöinen virtuaalinen luku. Ja se verkon arvo on noin kaksinkertainen verrattuna siihen, että paljonko nää yhtiöt on niin kuin sijoittanut ihan oikeesti rahaa niihin verkkoihin.

Tämä tarkoittaa, että maksamme verkko-investoinneista, joita ei ole koskaan tehty.

Energiaviraston mallin mukaan Carunalla on omaa pääomaa ja lainaa taseessa yhteensä 2,5 miljardia. Luku ei ole todellinen. Mallissa Carunalla olisi omaa pääomaa 60%, ja vieras pääoma 40%. Luvut eivät ole todellisia.
Oman pääoman kohtuullinen sallittu tuotto on ollut noin 7%, ja vieraan pääoman, eli lainan sallittu tuotto noin 3,5%.
Näistä luvuista Energiavirasto on laskenut Carunalle kohtuullisen sallitun tuotto-luvun, 154 miljoonaa.
Todellisuudessa Carunan oma pääoma on lähellä nollaa, firma toimii velkavivulla, lainaa saa halvalla.
No, mitä väliä tällä on?
Jos sallittu tuotto perustuisi todelliseen käytettyyn pääomaan, se olisi alle puolet Energiaviraston sallitusta tuotosta.

Pertti Järventausta, professori, sähkövoimatekniikka, Tampereen Yliopisto: Sieltä voi saada kymmenien prosenttien sijoitetun oman pääoman tuoton. Tää ei varmaan ollut se sähkömarkkinalain alkuperäinen tavoite, kun on määritelty, että liiketoiminnalle sallitaan kohtuullinen tuotto.

VATT:in ylijohtaja Mikael Collan on laskenut että siirtoyhtiöiden tuotto omalle pääomalle ei ole Energiaviraston mallin mukainen kohtuullinen 7%. Tuotto on moninkertainen: 32%.
Laskelman mukaan olemme maksaneet liikaa siirtoyhtiöille, joka vuosi vähintään 330 miljoonaa, tai jopa 480 miljoonaa euroa.

Mikael Collan, ylijohtaja, VATT: Jos tilanne jatkuu pitkään, niin sitten puhutaan miljardeista euroista. Pitkässä juoksussa jos nykyistä mallia käytetään muuttumattomana niin kyllä se sitten sellainen hävittäjähankintojen kokoinen varmaankin se se se kokoluokka on, ett isoista rahoista on kysymys ja se on se on niin kuin pois sähkönkäyttäjiltä, että on se on se sitten yksityishenkilö, joka käyttää sähköä mökillään tai kotonaan tai suomalainen yrittäjä, joka käyttää sähköä osana omaa tuotantoaan.

Kotileipomo Siiskonen

Anttu Rautio, toimitusjohtaja, kotileipomo Siiskonen: Mitä se nyt sitten maksaa.. oisko se ollut sen 40 000 euroa sähkö plus se 40 000 toinen se siirto. Puolet on siirtoa.
No onhan se kallis, ei siitä pääse mihinkään. Mutta tuota toisaalta onhan tää haasteellinen aluekin varmasti. Että sanotaan, että kaupunkiin nähden niin maksetaanhan me aika paljon enemmän siitä sähkönsiirrosta.
Puolet se on niin että onhan se ei sitä oikeastaan osannut ajatella silleen, että kun se se on vaan se pakollinen paha mikä pitää maksaa, että ite ollaan alueemme valittu, paikkamme valittu, että pakollinen paha se nyt on.
Että jos täällä on joku muu asia helpompaa kuin kaupungissa, niin sit on näitä huonoja puoliakin.
Investoitiin varavoima siihen, kun ollaan tällaisella alueella niin tiedettiin vanhasta sijainnista, että niitä sähkökatkoja on ainakin silloin oli paljon, on tietysti vieläkin, niin tota että se on varalta siinä, ettei tuotantoon tuu katkoksia.
30 sekuntia ollaan oltu verkon verkosta pois, niin sit se lähtee automaattisesti käyntiin ja sitten sähköt palaa. Sähkölaitteita menee paljon tietysti häiriöön.. osa lähtee nopeasti käyntiin, osa saattaa vaatia jumppaamista, mutta pääsääntöisesti kuitenkin hyvin lähtee.
Kaikki menee pimeeksi, puoli minuuttia ollaan pimeenä ja sitten palaa sähkö. Varavoiman kautta.
Välillä on niitä lyhyempiäkin sähkökatkoja, sit tulee kun palataan takaisin valtakunnanverkkoon, jos se sähkö syötetään jostain muualta, niin sitten se on nopeesti ohitte, mutta se tulee vartin sisään kaks lyhyttä taukoa joka tapauksessa ja kaks kertaa joudutaan kuitenkin nostamaan sit ne kaikki koneet uudestaan käyntiin.

Suomen sähkönkäyttäjät edustaa teollisuutta, kauppaa ja palvelu-alaa. Heistä valvonta on epäonnistunut tärkeimmässä tehtävässään, asiakkaan suojelemisessa siirto-yhtiöiden ylirahastukselta.

Pasi Kuokkanen, toimitusjohtaja, Suomen Sähkönkäyttäjät ry: Se valvontamalli on eriytynyt tästä reaalimaailmasta valitettavasti niin paljon, että se luku summa, jonka jakeluverkkoyhtiöt saa nykyään ottaa voittoa, on käytännöllisesti katsoen kaksinkertainen siihen, kuin mitä Energiavirasto virallisesti yleisesti ottaen kertoo, että se olisi noin 6,2-6,8 % mutta käytännön asiat siinä valvontamallissa osoittaa, että se on kaksinkertainen vähintään tähän liittyen. Ja se summa on 500-700 miljoonaa meidän laskelmien mukaan ollut liikaa vuonna 2019.

MOT: Tämähän on ollut tosi hieno tilanne verkkoyhtiöiden kannalta, tähän mennessä, eikö niin?
Kenneth Hänninen, johtaja, Energiateollisuus ry: Joo, mut tähän liittyy juuri se niin kuin epäselvyys, että tässä tuntuu, että meillä on erilaisia asiantuntijoita ja asiantuntijat puhuu vähän eri kieltä.
MOT: Kuitenkin VATT:in ylijohtajan mukaan maksamme vuosittain 500 miljoonaa euroa liikaa verkkoyhtiöille, mitä sanot siihen?
Kenneth Hänninen, johtaja, Energiateollisuus ry: Mä en en usko tähän laskelmaan. Siinä varmastikin on on tuota mä oon nähnyt otsikkotiedon, mä en ole niitä laskelmia nähnyt, ja sen takia mun on hyvin vaikea ottaa kantaa niihin laskelmiin.

Siirtoyhtiöiden edustaja ei halua uskoa laskelmiin, eikä ole niitä siis katsonutkaan.
Sähkönkäyttäjien edustajan mielestä Energiavirasto kuuntelee vain siirtoyhtiöitä.

Pasi Kuokkanen, toimitusjohtaja, Suomen Sähkönkäyttäjät ry: He ehkä pikemminkin ovat ovat niin kuin ajamassa sen monopoliyrityksen asemaa asiaa.
MOT: Siis toimivat tavallaan edunvalvojana
Pasi Kuokkanen, toimitusjohtaja, Suomen Sähkönkäyttäjät ry: No en uskalla sanoa sanaa, että toimivatko he edunvalvojana, sanotaan vaikka että energiateollisuus on hoitanut edunvalvontansa erinomaisesti, että onko syntynyt tällainen niin sanottu tällainen Tukholman syndrooma, jossa edunvalvojat niin kuin valvoo valvova viranomainen itse asiassa samaistuu liian paljon valvottavaan ja ajattelee ja muodostaa maailmankuvansa sitä kautta eikä suinkaan maksavan asiakkaan kautta.

Simo Nurmi on Energiaviraston ylijohtaja.

MOT: Meille kaikille sähkönkäyttäjille on tosi tärkeätä että sinä pidät huolen siitä, että me ei makseta liikaa.
Simo Nurmi, ylijohtaja, Energiavirasto: Kyllä, juuri näin.

Nurmen suurin huoli on kuitenkin siirtoyhtiöiden voitot, jos niiden kohtuullinen tuotto laskettaisiin ihan oikeiden lukujen mukaan.

Simo Nurmi, ylijohtaja, Energiavirasto: Käytännössä viisi yhtiötä ei saisi lainkaan tuottoja. Kuusi yhtiötä saisi korkeintaan kolmasosan nykyisestä tuotosta. Kuusitoista alle puoli. Lähes kaikki saisi alle nykyisen tason, 60 prosenttia tai jotain. Ainoastaan pari yhtiötä saisi lähellä nykyisen tason, yhdellä jopa nousisi.

Tuotto siis keskimäärin puolittuisi. Yksikään yhtiö ei tekisi tappiota.

Mikael Collan, ylijohtaja, VATT: Puhutaan luvusta eli joka tarkoittaa sitä, että kuinka paljon verkkoyhtiöt saavat tehdä voittoa sen jälkeen, kun kaikki niitten kulut on jo peitetty. Eli me puhumme voitosta. Ja se ne laskelmat mitä esimerkiksi minä olen tehnyt, niin minä puhun siitä, että se voitto voisi olla pienempi. Eli käytännössä tilanne on se, että yksikään yhtiö ei tee tappiota missään tilanteessa vaan kysymys on siitä, että ne voisivat tehdä vähän vähemmän voittoa.

Energiaviraston mielikuvitus-malli sallii Carunalle (Caruna Oy) kohtuullisen tuoton 154 miljoonaa euroa 2019. Caruna ei kuitenkaan nostanut hintoja Energiaviraston sallimalle tasolle, asiakkaiden reaktioita joudutaan miettimään, se jäi 97 miljoonaan.
Mutta hetkinen. Sekin luku on fiktiota. Kun katsomme Carunan kirjanpitolain mukaisen tilinpäätöksen, todellinen liikevoitto oli vuonna 2019 167 miljoonaa.
Energiaviraston mukaan, kohtuullinen sallittu tuotto oli alle 7%.
Carunan todellisen tilinpäätöksen mukaan: oman pääoman tuotto oli 26%.

Pertti Järventausta, professori, sähkövoimatekniikka, Tampereen Yliopisto: Kyse on nyt vähän siitä, että kuinka paljon tällä liiketoiminnalla on mahdollista tehdä tuottoa ja erityisesti paljonko se on sille sijoitetulle omalle pääomalle. Parhaimmillaan tämä mahdollistaa, että sijoittajan sille pääomalle saa alle kolmen vuoden takaisinmaksuajan. Se on niin kuin erinomaisen lyhyt aika tällaisessa pitkäjänteisessä infrastruktuuriliiketoiminnassa, joka on vielä monopoliliiketoimintaa. Eli oikeastaan tässä voisi siteerata meidän pääministeriä, että ”onko kohtuutonta peräänkuuluttaa kohtuullisuutta?”, varsinkaan monopoli-liiketoiminnassa.

MOT: Mulle syntyy tässä se vaikutelma, että haluat pitää kiinni siitä teidän fiktiivisestä mallista, vaikka todellisuus näyttää tosi pahalta.
Simo Nurmi, ylijohtaja, Energiavirasto: Kyse ei ole fiktiivisestä mallista, vaan kaikkein tehokkainta ja vaikuttavinta on nimenomaan lähteä kehittämään sitä nykyistä valvontamallia. Näkisin, että tää meidän nykyisen valvontamallin suunnitelmallinen, järjestelmällinen kehittäminen sillä tavalla, kun nää sähkömarkkinalain tulevat uudet työkalut meille antavat sitten keinoja, niin se on kaikkein tehokkain ja varmin tapa taata taata se, että nämä tavoitteet, hinnoittelun kohtuullisuus ja toimitusvarmuuden parantaminen, ne saavutetaan ja ne ovat tavoitteita, jotka pysyvät ja jatkossakin se hinnoittelu on kohtuullista.

Mikael Collan, ylijohtaja, VATT: Joko sitä mallia muutetaan sillä tavalla, että se kuvastaa paremmin tosielämää, että se seitsemän prosenttia siellä mallissa on ihan oikeesti seitsemän prosenttia tosielämässäkin tai sitten tehdään kokonaan uusi malli, joka ehkä perustuu suoraan siihen tosielämään. Ja todellisuuteen. Ja tämä on ollut se mun kritiikkini kärki, että ne luvut, mitä käytetään, että niitten pitäisi perustua näitten yhtiöiden niin kuin oikeaan tilanteeseen, eikä tämmöiseen malliin, jossa joka on niin kuin rakentuu tämmöiseen niin kuin fiktiiviseen, virtuaaliseen maailmaan. Malleja on kiva rakennella ja niistä tulee ulos mielenkiintoisia tuloksia, mutta jos me käytämme niitä vertaamatta niitä tosielämään, niin voi tapahtuu juuri tällaisia asioita kuin mitä esimerkiksi tässä sähkönsiirtojutussa on nyt tapahtunut.

Simo Nurmi, ylijohtaja, Energiavirasto: Tottakai, jos nämä mallit olisivat käytännössä toimivia, tottakai me oltaisi otettu ne käyttöön ja kauniisti kiitettäisi, ja todettaisi: Kiitos hyvistä vinkeistä ja näin toimitaan.

Juuri ennen joulua Energiavirasto julkisti kaikkien yhtiöiden vuosien 2016-2019 numerot kohtuullisen tuoton mallissa. Valvontapäätös oli tyrmäävä laskun maksajien kannalta. Siirtoyhtiöt olisivat voineet nostaa hintoja enemmän, yhteensä miljardilla.

Pertti Järventausta, professori, sähkövoimatekniikka, Tampereen Yliopisto: Siellä on noin, noin miljardin verran tätä siirtyvää alijäämää edelliseltä valvontajaksolta seuraavalle jaksolle. Se on, niin kuin sanoit, että se on ikään kuin asiakkaat ovat velkaa sen verran verkkoyhtiöille edellisen valvontajakson siirtomaksuista, joita ei ole silloin vielä nostettu.

Siis. Tulevien vuosien hinnankorotusten lisäksi, siirtoyhtiöillä on Energiaviraston mallin takia lupa laskuttaa meiltä tämä laskuttamatta jäänyt miljardi.

Pertti Järventausta, professori, sähkövoimatekniikka, Tampereen Yliopisto: Nyt pitää huomata, että on taas iso joukko yhtiöitä, jotka eivät tule tätä koko alijäämää siirtämään siirtomaksuihin. Se on mahdollisuus tehdä, mutta siellä on paljon sen kaltaisia yhtiöitä, jotka myös eivät sitä tule siirtämään siirtomaksuihin. Tässä taas tullaan siihen, että yhtiöillä on erilaisia liiketoimintastrategioita. Kun taas ihan liiketoimintateorian mukaisesti, jos ajatellaan, että meillä on sijoittajavetoinen yhtiö ja toimitusjohtaja kertoo hallitukselle, että meillä on mahdollisuus tämmöiseen tuottoon tämmöisillä valvontamenetelmillä, joka siis pitää korostaa, että kaikki tämä verkkoyhtiöiden toiminta on täysin laillista ja viranomaisen valvontamallin mukaista, mutta kertoo hallitukselle, että meillä olisi mahdollisuus tällaiseen tuottoon, mutta ei kai me sitä tehdä, niin todennäköisesti toimitusjohtaja ei ole kovin kauaa siinä yrityksessä toimitusjohtajana. Se ei ole verkkoyhtiöiden tehtävä siinä mielessä tää valvontamallin muutos, vaan he toimii niitten pelisääntöjen mukaan, joita viranomainen asettaa.

Järvi-Suomen Energia Mikkelissä on suomen toiseksi kallein siirtoyhtiö. Vaikka hintoja on nostettu viime vuosina, niitä olisi Energiaviraston mallin takia voinut nostaa vieläkin enemmän.

Arto Pajunen, toimitusjohtaja, Järvi-Suomen Energia: No ei me kyllä itsekään tietysti sitä voida pitää hyvänä, koska jos näin paljon tulee palautetta tästä ja erityisesti perusmaksusta, niin sehän tietysti heikentää yrityskuvaa ja kyllä me se koetaan niin kuin tämmöisenä jollain jollain tavalla rasitteena, mutta sitten tää tietysti sähkömarkkinalaki meitä vaatii tätä tekemään, me on katsottu, että toteutetaan kuitenkin lainkirjain ja sillä tavalla, että jos siihen sitten tulee muutoksia, niin ehkä tää tilanne muuttuisi paremmaksi ja toivon mukaan tulee.

Järvi-Suomen Energia olisi Energiaviraston mallin mukaan voinut nostaa hintoja enemmän viime vuosina. Se johtaa siihen, että yhtiö saa - ja aikoo tulevina vuosina laskuttaa 10 miljoonaa ylimääräistä, joka vuosi.
Lintilän esitys ei puutu Energiaviraston mielikuvitusmalliin. Kun hän arvioi että verkkoyhtiöt voivat ensi vuonna kerätä 350 miljoonaa euroa vähemmän asiakkailta - silloin kyseessä on malli-luku, joka ei laske hintoja. Arvion mukaan hinnat laskevat valtaosalla yhtiöistä aikaisintaan kahdeksan vuoden kuluttua.

Mika Lintilä, elinkeinoministeri, Keskusta: Kyllä tässä on ollut lähtökohtana kohtuullisuus kaikille osapuolille.

Vaikka kuinka jaksan inttää, Energiaviraston ylijohtaja puolustaa malliaan tasapuolisuudella.

MOT: Nyt siis elämme tilanteessa, jossa niin kuin porukan surkeimmassa kunnossa oleva Haukiputaan Sähkö niin heidän takiaan Caruna, suurimpana, pystyy hyödyntämään tätä fiktiivistä mallia niin, että he saavat ihan huipputulot.
Simo Nurmi, ylijohtaja, Energiavirasto: No kaikkia yhtiöitä pitää valvoa valvoa samalla menetelmällä. Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö edellyttävät sitä. Ja totta on, että meillä on hyvin erilaisia yhtiöitä yhtiöitä ja että sähkönjakeluverkon haltijoissa on varsin hajaantunut. Yhtiöitä on likemmäs 80 ja tosissaan lähtökohdat yhtiöillä on kovin erilaiset eli jos ajatellaan, että isoimmalla yhtiöllä on liki puolen miljoonan asiakasta, pienimmällä on alle tuhat asiakasta. Niin lähtökohdat on aivan toiset. Toiset toimivat täysin kaupunkiympäristössä, toiset toinen ääripää on sitten täysin maaseutumaisessa ympäristössä toimivat yhtiöt. Ja kuten sanoin, kaikkia on on valvottava samoilla menetelmillä.

Pertti Järventausta, professori, sähkövoimatekniikka, Tampereen Yliopisto: Jos verrataan vaikka USA:han, niin USA:ssa on kolmenlaisia yhtiöitä. Siellä on ihan tällaisia sijoittajavetoisia yhtiöitä, investor-owned utility. Sitten siellä on kunta-omisteisia yhtiöitä, julkisen omistajan omistamia yhtiöitä. Sitten on osuuskuntia. Näitä erilaisia yhtiöitä käsitellään siellä valvonnassa eri tavoin. Niillä on sitten vähän erilainen valvontamalli johtuen ihan siitä, että niiden liiketoimintalähtöiset strategiat on ihan erilaiset.

Sini Liukkonen: Nää lumet kun rupee tippumaan, niin pieniä sähkökatkoja tulee ihan varmasti. Kyllä joka kerran kun on vähän tuulisempi sää tai sitten lumia tosiaan tippuu puitten oksilta, niin kyllä, pieniä sähkökatkoja tulee. Ne linjat menee tuolla metsässä kuitenkin aika suurelta osalta niin, ihan väkisin niitä pieniä katkoja tulee aina.
Niihin on tottunut, ei ne sillä tavalla haittaa.

Lopuksi Energiaviraston mielikuvitus-mallin ehkä oudoin lopputulos.
Malliin kuuluu KAH, keskeytyksestä aiheutunut haitta - fiktiivinen luku katkoksista aiheutuneista haitoista.
Kun kuvittelisi, että yhtiöt kärsivät taloudellisesti kovan myrskyn aiheuttamien kustannusten takia - Energiaviraston malli toimii toisinpäin.
MOT:n laskelmien mukaan yhtiöt saivat kerätä asiakkailta yli 300 miljoonaa euroa ylimääräistä tuottoa vuosina 2016-19 keskeytys-kustannuksista, joita ei yhtiöille todellisuudessa ollut koskaan aiheutunut.
Käytännössä myrskyt ovat hyvää bisnestä siirto-yhtiöille. Asiakkaat kärsivät suurhäiriöiden sähkökatkoksista, ja saavat ehkä korvauksia siirto-yhtiöltä.
Mutta - maksamme myöhemmin moninkertaisesti ylimääräistä tuottoa yhtiöille häiriöistä ja katkoksista.
MOT pyysi professori Järventaustaa käymään laskelmat läpi. Hänen mukaansa suuruusluokka on oikea.

“Lukujen suuruus kyllä yllätti. Olisin olettanut niiden olevan kertaluokkaa pienempiä.”
Pertti Järventausta, professori

MOT: Näyttäytyy siltä, että te virastona ikään kuin toimitte verkkoyhtiöiden edunvalvojana tässä?
Simo Nurmi, ylijohtaja, Energiavirasto: Tämä ei pidä missään nimessä paikkaansa. Me olemme puolueeton, riippuvainen, riippumaton viranomainen jonka tehtävänä on toimeenpanna sähkömarkkina-lainsäädäntöä. Ja valvonta on vaativa, vaikea laji, jossa me tasapainoilemme sitten erilaisten lainsäädännön tavoitteiden välillä, tässä tapauksessa nyt esimerkiksi sitten hinnoittelun kohtuullisuuden ja sitten taas toimintavarmuuden parantamisen välillä.
MOT: Onko mahdollista, että te itse asiassa ette itsekään ole ihan ymmärtäneet, että tässä on tällainen ongelma tässä mallissa, että se tuottaa liikaa rahaa?
Simo Nurmi, ylijohtaja, Energiavirasto: Ei pidä paikkaansa, että kyllä me tunnemme meidän mallimme hyvin.

MOT: Miltä sun lasku näyttää?
Sini Liukkonen: No sehän on ihan älyttömän iso, kun nyt tuli kahden kuukauden sähkölasku ja se oli vähän reilua 200 euroa. 50 euroa oli sähkönkulutus ja 150 euroa oli sitä siirtomaksua. Tuntuu hiukan kohtuuttomalle, mutta eihän sille mitään voi. Siihen ei pysty vaikuttamaan millään tavalla.

LOPPU