Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Kahdeksan asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää misinformaatiosta

Misinformaatio, disinformaatio, informaatiovaikuttaminen, valeuutiset, feikkikuvat ja -videot… Harhaanjohtavan tiedon kenttä on monimuotoinen ja epämääräinen. Siitä voi olla vaikea saada otetta. Valheenpaljastaja tarjoaa kahdeksan tiivistä pointtia, jotka auttavat ymmärtämään misinformaatioon liittyviä ilmiöitä.

1. Mis-/disinformaatio on monimuotoista. Se on harvoin täysin sepitettyä.

Tavallisempaa on yhdistellä tosiasioita fiktioon. Usein misinformaatio vääristelee, paisuttelee tai asettaa asioita harhaanjohtavaan kontekstiin.

Misinformaatio on tahattomasti levitettyä väärää tietoa, kun taas disinformaatio on tahallisesti levitettyä väärää tietoa. Misinformaatiota käytetään tavallisesti kattokäsitteenä, kun puhutaan harhaanjohtavan tiedon laajasta kentästä, tai jos väärän tiedon levittäjän motiivit eivät ole tiedossa.

Tästä seitsemän kohdan luokittelusta on hyötyä mis- ja disinformaation tunnistamisessa. Sen on laatinut First Draftin tutkimusjohtaja ja pitkän linjan misinformaatiotutkija Claire Wardle.

1. Ristiriitainen sisältö
Kun esimerkiksi otsikko, kuva tai grafiikka eivät vastaa varsinaista sisältöä.

2. Väärä konteksti
Kun aitoa tietoa jaetaan harhaanjohtavalla saatteella, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

3. Manipuloitu sisältö
Kun aitoa (uutis-)sisältöä tai esimerkiksi valokuvia on muokattu harhaanjohtamistarkoituksessa.

4. Satiiri tai parodia
Kun sisältö saattaa hämätä ja jekuttaa, mutta sitä ei ole tehty vahingon tuottamiseksi.

5. Harhaanjohtava sisältö
Kun informaatiota käytetään harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti jotakin asiaa tai henkilöä vastaan.

6. Huijarisisältö
Kun lähteitä (esimerkiksi sitaatteja) on väärennetty.

7. Väärennetty sisältö
Täysin sepitettyä sisältöä, jonka tarkoitus on johtaa harhaan ja vahingoittaa.

Lähde: Claire Wardle / First Draft

rihannan twiitti australian metsäpaloista
rihannan twiitti australian metsäpaloista Kuva: Twitter Rihanna

Tätä kuvaa levitettiin paljon Australian metsäpalojen aikaan. Kuvaa voi luulla sateliittikuvaksi, jossa koko Australia on ilmiliekeissä. Kuva on todellisuudessa taiteilijan piirtämä kuva, johon on koottu erillisiä palopesäkkeitä pitkältä ajalta.

2. Misinformaatio löytää aina uudet muodot, kanavat ja vaikutusmetodit.

Sitä mukaa, kun ihmiset siirtyvät käyttämään uusia kommunikoinnin ja viestinnän kanavia, misinformaatio löytää tiensä niihin. Moni on esimerkiksi hylännyt Facebookin ja siirtynyt käyttämään erilaisia viestisovelluksia, kuten Whatsappia. Viestisovelluksissa leviää nykyään valtava määrä harhaanjohtavaa tietoa. Sitä on vaikea kumota ja sen alkuperää on usein mahdoton jäljittää, koska viestisovelluksista ei pysty etsimään asioita samaan tapaan kuin internetistä tai sosiaalisesta mediasta.

Väärän tiedon tuottajien taktiikat muuttuvat koko ajan hienovaraisemmiksi ja monipuolisemmiksi. He ottavat käyttöön uusia teknologioita ensimmäisten joukossa. Sitä mukaa kun opimme varomaan tietynlaisia viestejä, disinformaation ja propagandan levittäjät keksivät uusia tapoja huijata meitä.

Luotettavan tiedon parissa työskentelevät – kuten toimittajat, tutkijat, faktantarkistajat – tulevat aina askeleen jäljessä. Meidät on tuomittu ikuiseen kilpajuoksuun, mutta muutakaan mahdollisuutta ei ole.

3. Misinformaation määrä kasvaa väistämättä.

Datan ja informaation määrä ylipäätään on jatkuvassa kasvussa. Osa tästä datasta on väistämättä misinformaatiota. Ihmiskunta tuottaa nykyisten arvioiden mukaan noin 2,5 triljoonaa tavua dataa joka päivä. Ja triljoonassa on 18 nollaa – tämä voi auttaa hahmottamaan, kuinka suuresta luvusta on kyse. Tuotamme joka päivä esimerkiksi noin 95 miljoonaa Instagram-postausta, 500 miljoonaa tviittiä, 65 miljardia Whatsapp-viestiä ja yli 300 miljardia sähköpostiviestiä.

On arvioitu, että tuottamamme datan määrä kaksinkertaistuu noin vuoden tai puolentoista välein, kenties nopeammin.

Disinformaation määrä saattaa piankin lähteä hurjaan kasvuun. Propagandaviestien tuotannon ja levittämisen automatisoinnista tulee entistä helpompaa ja halvempaa, kun koneoppiminen ja tekoälyteknologia kehittyvät. Lähitulevaisuudessa väärää tietoa on mahdollista tuottaa periaatteessa rajattomasti ja sillä voidaan tukkia ihmisten viestintäkanavat.

4. Misinformaatio tulee usein yhteiskunnan huipulta.

Salaliittoteorioiden tutkimuksesta on opittu, että ne vetoavat erityisesti ihmisiin, joilta puuttuu yhteiskunnallista valtaa. Heillä voi olla syytäkin uskoa salaliittoihin, koska heillä on todellisia epätasa-arvon ja syrjinnän kokemuksia. He saattavat kokea, ettei heidän äänellään ole merkitystä.

Salaliittoteorioissa onkin usein tapana selittää maailman tapahtumia sillä, että jokin pahantahtoinen, salamyhkäinen eliitti vetelee naruja kulisseissa. Ja toki näin voi joskus ollakin. Joskus salaliittoteoriat voivat jopa johtaa siihen, että voimattomat peräävät oikeuksiaan ja onnistuvat siinä.

Asetelma on kuitenkin kääntynyt toisinpäin: viime vuosilta tunnetaan lukuisia esimerkkejä, joissa johtavat poliitikot levittävät salaliittoteorioita. Tunnetuin tapaus on tietenkin entinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on poliittisen uransa aikana tukenut ja voimistanut lukuisia salaliittoteorioita, kuten QAnonia.

trumpin twiitti obaman syntymätodistuksesta
trumpin twiitti obaman syntymätodistuksesta Kuva: Twitter Donald Trump

Misinformaatio ja disinformaatio tuleekin nykyään usein yhteiskunnan ja politiikan huipulta, mikä on osittain syynä salaliittoteorioiden kasvaneeseen näkyvyyteen ja suosioon. Niistä on tullut politiikanteon väline. Salaliittoteoriat ovat siirtynyt yhteiskunnan marginaaleista valtavirtajulkisuuteen.

5. Toistaiseksi tehokkaimmat tavat tapa taistella misinformaatiota vastaan ovat medialukutaito, faktantarkistus ja lähdekritiikki.

Valeuutisiin ja muuhun disinformaatioon liittyvät lainsäädännön muutokset nostattavat hankalia kysymyksiä niin eettiseltä kuin käytännön toteutuksenkin kannalta. Väärää tietoa on hankala kieltää.

Facebook ja muut someyhtiöt puolestaan vastustavat ulkopuolista sääntelyä viimeiseen asti. Lainsäädännön tai yhtiöiden sääntelyn kautta tulevia muutoksia saadaan todennäköisesti odottaa pitkään, ja disinformaatio saa edelleen rehottaa somepalveluissa.

Siksi tehokkain tapa torjua misinformaatiota on opettaa mahdollisimman laajoille joukoille faktantarkistuksen työkaluja ja lähdekriittisen ajattelun taitoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi tekniset kyvyt tarkistaa kuvien ja videoiden aitous. Lue ohjeet valokuvien jäljittämiseen täältä ja videoiden tarkistamiseen täältä.

6. Mutta kannattaa muistaa, että ihmiset yliarvioivat oman medialukutaitonsa.

Suomalaisten medialukutaitoa ihastellaan toisinaan kansainvälisessä mediassa. Medialukutaidon tasoa on kuitenkin vaikea vertailla kansainvälisesti. Yleensä sitä selvitetään kansallisilla kyselytutkimuksilla, joissa ihmiset itse arvioivat taitojaan.

Sanomalehtien liitto teki tällaisen kyselytutkimuksen vuonna 2020. Tuloksista käy ilmi, että suomalaiset uskovat itse tunnistavansa valeuutiset ja muut vaikuttamisyritykset, mutta eivät usko muiden kykenevän siihen yhtä hyvin. Yli 12-vuotiaat suomalaiset arvioivat oman kykynsä arvioida median sisältöä ja luotettavuutta lähes kiitettäviksi. Muiden taitoja sen sijaan pidettiin vain tyydyttävinä.

Herää helposti epäilys, että moni saattaa yliarvioida omia taitojaan – tai kenties unohtaa, että mediataitoja pitäisi jatkuvasti päivittää.

7. Vaikka deepfake-teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ”cheapfaket” ovat toistaiseksi suurempi ongelma.

Deepfakeilla tarkoitetaan liikkuvaa kuvaa ja ääntä, joka on manipuloitua, mutta niin uskottavaa, että sitä on vaikea erottaa aidosta. Deepfake-videoista puhutaan paljon, ja teknologian yleistyessä niistä on toki syytäkin olla huolissaan. Toistaiseksi deepfakeja on käytetty disinformaation tuottamiseen suhteellisen vähän. Tämä johtunee siitä, että huomattavasti helpommilla tekniikoilla tehdyt videohuijaukset menevät laajoille yleisöille täydestä.

Tavallisimmissa videofeikeissä käytetään yksinkertaisia editointikikkoja, kuten kahden eri tilanteen liittämistä yhteen tai videon lyhentämistä siten, että se näyttää vain pienen osan tilanteesta. Näitä kutsutaan joskus nimellä cheapfake, halpisfeikki.

8. Koko misinformaatio-ongelman ydin on ihmisen psykologiassa, ei teknologiassa.

Ihmiset eivät usko misinformaatioon siksi, että se on teknisesti hyvin tehtyä tai vakuuttavaa. He uskovat siihen, koska he haluavat uskoa siihen. Meihin kaikkiin vaikuttaa joukko kognitiivisia vinoumia, eli psykologisia mekanismeja, jotka toimivat tavallaan oikoreitteinä informaation käsittelyssä.

Näistä tunnetuin lienee vahvistusharha, josta on kertynyt suuri määrä tutkimustietoa vuosikymmenten ajalta. Sillä tarkoitetaan taipumustamme uskoa asioita, jotka vahvistavat maailmankuvaamme. Samalla hyljeksimme asioita, jotka haastavat ennakkokäsityksiämme.

Kun näistä vinoumista tulee tietoiseksi, niitä voi myös vastustaa. Lue lisää misinformaation psykologiasta täältä.

Kysy kaikelta informaatiolta nämä asiat

  • Onko kyseessä fakta vai mielipide?
  • Mihin tieto tai väite perustuu? Viitataanko lähteisiin (esimerkiksi linkeillä tai sanallisesti kertomalla, mistä tiedot ovat peräisin)? Onko lähteitä siteerattu oikein?
  • Mitä tiedät tiedon julkaisijasta? Onko jokin tuntemasi, luotettava uutisväline julkaissut tästä jotakin?
  • Kuka tästä hyötyy?
  • Aiheutanko turhaa paniikkia tai hämmennystä, jos jaan tämän eteenpäin?

Peruskäsitteet haltuun

  • Misinformaatio = tahattomasti levitettyä väärää tietoa.
  • Disinformaatio = tahallisesti levitettyä väärää tietoa.
  • Valeuutinen = harhautustarkoituksessa tehty teksti (tai vaikkapa video), joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä.
  • Informaatiovaikuttaminen = viestintää, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekoon sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Muokaukset: 8.2.2021 Kvintiljoonan nollamäärä korjattu.

24.2.2021 Lisätty kuvat Australian metsäpaloista ja Trumpin tviitistä.

Valheenpaljastaja

Kommentit
  • Valheenpaljastaja: Miten keskustella rokotteista kriitikon tai vastustajan kanssa?

    Rokote-epäröinti kasvaa myös Suomessa.

    Radikaaleimpien rokotevastaisten porukka on pieni, mutta hyvin äänekäs. Heidän päätään on vaikea kääntää latomalla faktoja pöytään. Rokote-epäröijien määrä on paljon suurempi, ja heidän huoliinsa on syytä suhtautua vakavasti ja empaattisesti. Näin keskustelet rokotteista läheisesi kanssa, joka epäröi niiden ottamista.

  • Oletko Valheenpaljastaja? - Testaa mediataitojasi Yle Oppimisen testissä

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea.

    Verkossa leviää totuuden lisäksi myös paljon harhaanjohtavaa informaatiota ja suoria valheita. Netissä surffaajan on oltava koko ajan hereillä, ettei jaa feikkiä ihan ajattelemattomuuttaan. Tiedon äärellä on hyvä pysähtyä. Yle Oppimisen Valheenpaljastaja-testissä pääset testaamaan mediataitojasi.

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

Media- ja digitaidot