Joni Nieminen
Yle
Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.
Mediataitopaketit koostuvat useasta osasta:
- Alustus, jossa luokka tai ryhmät voivat orientoitua videon aiheeseen.
- Valheenpaljastaja-video
- Mediataitotehtävät, joissa oppilaat pohtivat videon sisältöä ja siihen liittyviä asioita valmiiden tehtävien avulla.
- Valheenpaljastaja-testi, jossa oppilaat voivat testata taitojaan verkossa.
- Trollibunkkeri-pakohuonepeli
Kokonaisuudet on rakennettu 5.–6. luokille, 7.– 9. luokille ja lukioon. Rajat ovat kuitenkin joustavia. Esimerkiksi 7.-luokkalaiset voivat hyvin tehdä alempien tai ylempien luokkien tehtäviä.
Tehtäväpaketit
Mediataitotehtäviä 5. – 6. luokille
Ennen videon katsomista:
Keskustelkaa luokassa siitä, miksi joku huijaa ja valehtelee. Mitä hyötyä näin toimiva saattaisi tavoitella?
Apukysymyksiä opettajalle:
- Onko sinua joskus huijattu tai yritetty huijata?
- Miksi arvelet, että näin on tapahtunut?
- Miksi joku valehtelee tarkoituksella?
- Miksi on tärkeää, että puhumme totta vakavista asioista (esim. toiset ihmiset, terveys, turvallisuus)?
- Oletko nähnyt somessa tai netissä sisältöä, joka ei pidä paikkaansa?
Video
Katsokaa yhdessä Valheenpaljastaja -video kokonaan.
Katsokaa tämän jälkeen sama video, joka sisältää kysymykset.
Video pysäytetään tiettyihin kohtiin (kohdat merkitty kyselyyn). Voitte valita vastauksen esim. pareittain tai äänestää luokassa vastauksesta. Video jatkuu kysymyksen jälkeen.
Linkistä aukeaa kysely, johon oppilaat voivat itse vastata kännykällä tms. Pysäytyskohta näkyy aina kysymyksen edessä.
Tässä url jaettavaksi oppilaille: https://yle.fi/aihe/sivu/oppiminen/pysaytyskohdat-ja-niihin-liittyvat-kysymykset
Vastausvaihtoehdoilla ei ole pisteytystä. Keskustelun herättämiseksi ja oppilaiden aktivoitumisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että mukana on pelillinen elementti. Siksi olisi hyvä, jos kysymyksen jälkeen painetaan vaihtoehtoa, vaikka sillä ei olisi toiminnallista merkitystä.
Jatkotehtävät oppitunnille
Vaihtoehtotehtävä A: Tuotetaan mediaa: feikkikuva ja otsikko kännykällä
Laatikaa pareittain tai pienissä ryhmissä joko koulun tai oppilaiden omilla laitteilla kuva-lööppipareja, jotka ovat harhaanjohtavia. Tehtävän voi toteuttaa myös paperilla. Voit ladata tästä valmiin tulostettavan tehtäväpohjan.
- Oppilaat hakevat netistä tai kuvaavat älypuhelimella tai tabletilla digikuvan.
- Oppilaat miettivät kuvan merkitystä muuttavan otsikon tai lööpin, jonka liittävät kuvan päälle. Useimmilla tableteilla ja älypuhelimilla voi kuvanmuokkaustyökaluilla liittää kuvan päälle tekstiä.
- Esitellään ryhmien aikaansaannoksia esim. dokumenttikameran avulla.
Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä:
- Mikä tässä kuvassa ei ole totta? Mistä sen huomaa?
- Oliko harhaanjohtavan kuvan ja otsikon tekeminen vaikeaa?
- Mitä seurauksia sillä on, jos jaan tämän eteenpäin?
Huomioitavaa (opettajalle)
- Varmistu, että oppilailla on lupa käyttää omia laitteita.
- Kuvallisella disinformaatiolla on helppoa kiusata. Oppilaita kannattaa ohjata tekemään uutisia tapahtumista, esineistä, ilmiöistä tai muusta sellaisesta, jossa kohteena ei ole yksittäinen henkilö.
- Jos käytätte kuvia netistä, varmistu tekijänoikeusasioista.
Vaihtoehtotehtävä B: Draamapedagogiikkaa: veikkaa vale -leikki
Muutama halukas oppilas saa tehtäväkseen valmistella kolme itseään koskevaa väitettä. Kaksi väitettä tulee olla totta ja yhden väärä (tai toisinpäin, jos niin halutaan). Kun oppilaat ovat miettineet väitteensä, asettuvat he luokan eteen. Kukin esiintyjä esittää kolme väitettä vuorollaan. Yleisönä olevat oppilaat saavat esittää kysymyksiä, joihin esiintyjät vastaavat kyllä tai ei. Lopuksi yleisö saa äänestää väärää väitettä. Kilpailija voittaa, jos on saanut hämättyä yleisöä.
Huomioitavaa (opettajalle)
- Esiintyvien oppilaiden kannattaa kirjoittaa väitteet paperille, jotta niiden esittäminen luokan edessä sujuu hyvin. Väärä väite kannattaa merkata esimerkiksi ruksilla.
- Samalla kun esiintyjät valmistelevat väitteitään, voi muu luokka askarrella vihreästä ja punaisesta paperista TOTTA ja VALETTA -merkit, joita voi käyttää loppuäänestyksessä.
Lopuksi
Keskustelkaa luokassa siitä, mitä olette oppineet väärän tiedon levittämisestä.
Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:
- Mikä on leikin ja valehtelun ero?
- Miksi on tärkeää, että puhumme totta vakavista asioista (esim. toiset ihmiset, terveys, turvallisuus)?
- Miksi ihmiset levittävät tietoa, joka ei ole totta?
- Oletko nähnyt somessa tai netissä sisältöä, joka ei pidä paikkaansa?
- Miten väärän tiedon voi tunnistaa?
- Miten voin itse vaikuttaa siihen, ettei väärä tieto leviä?
Mediataitotehtäviä yläkouluille
Ennen videon katsomista:
Keskustelkaa luokassa siitä, mitä ajatuksia oppilailla on väärän tiedon levittämisestä.
Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:
- Minkälaiset sisällöt leviävät somessa nopeasti? Mitä itse jaatte eniten?
- Missä olet törmännyt väärään tietoon tai manipuloituihin kuviin ja videoihin? Mistä huomasit, ettei sisältö ole välttämättä totta?
- Mitä hyötyä siitä on, että tunnistaa väärän tiedon?
Valheenpaljastaja - miksi valheisiin uskominen houkuttaa?
Katsokaa yhdessä Valheenpaljastaja-video.
Testi
Testatkaa videon katsomisen jälkeen tietonne esimerkiksi kännykän avulla: Testaa, oletko valheenpaljastaja!
Jatkotehtävät oppitunnille
Tehtävä A: Misinformaatio somessa
Etsikää 2 - 3 hengen ryhmissä jostakin käyttämästänne sosiaalisesta mediasta kuva tai video, joka sisältää misinformaatiota.
Misinformaatio voi olla kuvan- tai videonmuokkausta tai esimerkiksi sellaista harhaanjohtamista, jossa asia esitetään totuutta jollain tavalla muokaten. Valitkaa kuva, joka on asetuksiltaan julkinen.
Pohtikaa ryhmässä seuraavia kysymyksiä:
- Kuka tai mikä taho tämän kuvan tai videon on julkaissut?
- Miksi tämä julkaisu on tehty? Saattaako joku hyötyä tästä?
- Mikä tässä kuvassa tai videossa ei ole totta? Mistä sen huomaa?
- Miksi totuutta on vääristelty?
- Mitä seurauksia sillä on, jos jaan tämän eteenpäin?
Esitelkää lopuksi pohdintanne toisille ryhmille.
Tehtävä B: Ovatko kaikki videot totta?
Linkeistä pääsette oman alueenne uutisvideoihin. Alempaa sivulta löytyy yksittäisiä videoklippejä. Jokainen ryhmä valitsee oman videoklipin.
Yle Uutiset Häme
Yle Uutiset Itä-Suomi
Yle Uutiset Kaakkois-Suomi
Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo
Yle Uutiset Lappi
Yle Uutiset Lounais-Suomi
Yle Uutiset Pirkanmaa
Yle Uutiset Pohjanmaa
Yle Uutiset Pohjois-Suomi
Yle Uutiset Uusimaa
Tehtävä ryhmälle:
- Katsokaa ryhmänne videoklippi äänien kanssa ja miettikää, miten sitä voisi muokata oman ääniraidan avulla. Uusi uutinen voi olla täyttä valetta!
- Muistelkaa, minkälainen sisältö leviää tehokkaimmin ja minkälaiset tunteet saavat ihmiset uskomaan, että juttu on totta.
- Kirjoittakaa uusi ääniselostus ensin paperille.
- Sopikaa, kuka on toimittaja ja esittää luokalle videon uudella ääniraidalla.
Ryhmät esittävät tuotoksensa esimerkiksi siten, että äänetön video näytetään luokan edessä ja toimittaja selostaa vieressä “mikrofoni” kädessä.
Katsokaa lopuksi alkuperäinen video ja pohtikaa, miten sisältö muuttui. Mitä vaikutuksia sillä voisi olla, jos muokattu video leviäisi ja ihmiset uskoisivat sen olevan totta?
Tehtävä C: Räätälöidyt hakutulokset
Keskustelkaa luokassa hakukoneiden toiminnasta:
- Mitä hakupalveluita tiedätte?
- Miten ne eroavat toisistaan?
- Mitä haittaa siitä voi olla, että hakutulokset räätälöidään esimerkiksi käyttäjästä aiemmin kerättyjen tietojen perusteella?
- Mitä tarkoittaa vahvistusharha?
- Mitä tarkoittaa lumetotuusvaikutus? Miten se liittyy hakutuloksiin?
Kokeillaan:
- Jokainen tekee omalla laitteellaan Google-haun. Kokeilkaa esimerkiksi seuraavia hakusanoja: qanon / harrastukset / bloggaaja / muoti.
- Mikä hakutulos näkyy ensimmäisenä?
- Tehkää seuraavaksi sama haku osoitteessa duckduckgo.com sekä bing.com
- Muuttuivatko hakutulokset?
Haun voi rajata tietylle sivustolle. Jos haluaa hakea Ylen sivuilta tietoa QAnonista, voi kirjoittaa Google-hakuun site:yle.fi qanon. Kokeilkaa!
Esimerkiksi QAnon-salaliitosta löytyy hyvin erilaista tietoa eri lähteistä. Tutkikaa löytämiänne lähteitä ja niiden luotettavuutta. Apuna voitte käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Tunnista luotettava uutinen - kysy nämä 7kysymystä.
Lopuksi
Keskustelkaa luokassa siitä, mitä olette oppineet väärän tiedon levittämisestä.
Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:
- Miksi ihmiset levittävät tietoa, joka ei ole totta?
- Miten väärän tiedon voi tunnistaa?
- Miten voin itse vaikuttaa siihen, ettei väärä tieto leviä?
Mediataitotehtäviä lukioille ja ammattikouluille
TEHTÄVIÄ LUKIOLAISILLE
Ennen videon katsomista:
- Millaisia selkeästi muokattuja kuvia tai videoita sisältäviä julkaisuja olet kohdannut viime aikoina somessa?
- Millainen eettinen vastuu yksittäisellä henkilöllä on somemaailmassa, jos sitä vertaa esimerkiksi siihen, millaisia eettisiä valintoja tekee vastuullisena kuluttajana?
- Monikansalliset somejätit toimivat eri lakien ja sääntöjen mukaan kuin esimerkiksi suomalainen media. Pitäisikö kanavien sääntöjä jotenkin tarkentaa vai riittävätkö tämänhetkiset normit?
Katsokaa Valheenpaljastaja-video
Videon katsomisen jälkeen:
- Miten Johanna Vehkoo perustelee väitteensä, että misinformaatio on erityisesti psykologinen ongelma?
- Miten voisi oppia tunnistamaan omat ajattelumallit, jotka ohjaavat informaation valikoimista?
JATKOTEHTÄVÄ
Tutki omia somekanaviasi.
- Mistä aiheista olet postannut: muoti, hyvinvointi, ravinto, harrastukset, lemmikit, opiskeleminen, yhteiskunta, talous tms. ?
- Mikä postaus on saanut eniten huomiota? Mistä luulet huomioarvon johtuvan? Millaista huomiota postauksesi on saanut?
- Jos olet jakanut toisen laatimaa sisältöä, pohdi, mikä syy jakamiseen oli. Halusitko ilahduttaa, tiedottaa, kiinnittää toisten huomion johonkin epäkohtaan tms.?
Journalismista satiiriin
Johanna Vehkoo kertoo videolla erilaisista misinformaation keinoista. Joskus harhaan johtamiseen pyrkivät tekstit on vaikeaa erottaa luotettavasta tiedosta. Yhä useammin kuvia ja videoita käytetään erityisesti somekanavilla propagandan keinona.
Tutki seuraavia sivustoja. Ryhmittele ne kolmeen eri ryhmään ja perustele valintasi.
World News Report, Sputnik News, Uber Uutiset, The Onion, Lehti, Magneettimedia, Verkkomedia, MV-lehti, Vastarinta, National Report, Uutissirkus
Ovatko ne:
- Salaliittoja ja propagandaa levittäviä sivustoja?
- Satiirisivustoja?
- Valeuutisia levittäviä sivustoja?
b) Vertaile tekstien tavoitteita
- Tutki suomalaisia verkkomedioita ja -julkaisualustoja.
- Valitse yksi perinteisen journalismin media (esim. Yle), jokin satiirisivusto tai valeuutisia levittävä sivusto sekä jonkin puolueen oma verkkojulkaisu.
- Valitse jokin ajankohtaisaihe, joka on esillä valitsemillasi julkaisualustoilla. Aihe voi liittyä esim. terveyteen, politiikkaan, yhteiskunnallisiin tapahtumiin tai henkilöön. Valitse tekstit, jotka on rakennettu perinteisen uutisen muotoon.
- Tutki tekstejä
- Miten tekstit on otsikoitu? Millainen näkökulma aiheeseen on valittu?
- Mitä lähteitä teksteissä on käytetty? Arvioi lähteiden luotettavuutta.
- Miten toimittaja tai tekstin kirjoittaja on läsnä tekstissä?
- Tutki kuvamateriaalia: mistä kuvamateriaali on peräisin? Miten se liittyy tekstin aiheeseen? Mitä näkökulmaa painottaa, mitä lisäarvoa tuo tekstiin?
- Varmista kuvamateriaalin alkuperä ja luotettavuus. Poimi Johanna Vehkoon ohjeet videomateriaalin luotettavuuden tutkimiseen. Tee käänteinen kuvahaku eri hakukoneilla, esim. Googlella (Ohjeet) ja Bingillä (Ohjeet).
- Mikä on tekstien tavoite?
Jatka aiheen käsittelyn tutkimista somekanavillasi. Hae aiheeseen liittyviä tuoreita julkaisuja.
- Millaisia näkökulmia aiheesta tuodaan esille?
- Millaiset postaukset ovat saaneet eniten reaktioita ja niiden pohjalta myös näkyvyyttä?
- Millaisia tunteita julkaisut vaikuttavat herättäneen postaajissa ja julkaisuun reagoineissa?
- Algoritmit tarjoavat käyttäjän nähtäville postauksia, jotka aiemmin ovat kiinnostaneet häntä ja herättäneet eniten reaktioita. Näin maailmankuva helposti yksipuolistuu ja äärinäkemykset painottuvat. Miten tätä voisi vähentää henkilökohtaisessa some-elämässä, somekeskusteluissa ja poliittisessa vaikuttamisessa, esim. vaalien aikaan?
Lisämateriaalia
Valheenpaljastaja-video
Valheenpaljastaja-testi
Oletko Valheenpaljastaja -testissä pääset testaamaan mediataitojasi. Testissä käydään läpi videon sisältöjä ja sillä voi testata, mitä kaikkea videon sisällöstä jäi mieleen.
Trollibunkkeri-pakohuonepeli
3D-tekniikalla rakennetussa Trollibunkkeri-pakohuonepelissä käyttäjä on tutkiva toimittaja, joka on jäänyt virheellistä tietoa maailmalle syytävän trollin vangiksi. Pelaajan on osattava ratkaista asunnosta löytyviä tehtäviä päästäkseen eteenpäin – ja lopulta ulos talosta. Lisää tietoa pelistä
Mediaitotehtäväpaketin työryhmä:
Reetta Nyman, Tiirismaan peruskoulu (8.–9. luokka); Ulla Koivukangas, Mikkelin lukio; Jussi Laherto, Möysän koulu (5.–6. luokka), Joni Nieminen, Yle Oppiminen
Edit: 9.4.2021 lisätty ammattikoulut listaan
