Hyppää pääsisältöön

Musica nova Helsingin taiteelliseksi johtajaksi valittu sopraano Tuuli Lindeberg korostaa työssään vuorovaikutusta ja yhteistyötä

Sopraano Tuuli Lindeberg
Sopraano Tuuli Lindeberg Kuva: Heikki Tuuli Musica Nova,tuuli lindeberg

Sopraano Tuuli Lindeberg on valittu nykymusiikkifestivaali Musica nova Helsingin taiteelliseksi johtajaksi. Lindebergin suunnittelema festivaaliohjelma kuullaan seuraavassa Musica novassa alkuvuodesta 2023.

Erityisesti barokkiajan ja oman aikamme vokaalimusiikin esittäjänä tunnettu Lindeberg nousee tehtävään kapellimestari André de Ridderin kauden päättyessä.

– Tavoitteenani on luoda Musica Nova 2023 -festivaalista kotimaisen nykymusiikkikentän kattava ajankohtaiskatsaus ja lisätä siihen kokonaisuuteen korkeatasoisia kansainvälisiä huippuvieraita, Lindeberg kertoo.

Urallaan Tuuli Lindeberg on esittänyt monipuolisesti nykymusiikkia niin solistina, erilaisissa yhtyeissä kuin näyttämörooleissakin. Musica novankin lavoilla hänet on nähty useita kertoja, ja nyt Helsingissä kasvanut ja Sibelius-Akatemiassa opiskellut sopraano iloitsee uudenlaisesta haasteesta.

– On todella hienoa tässä tulevassa roolissani kantaa korteni kekoon ja tuoda kokonaisvaltainen panos kotikaupunkini kulttuurielämään.

Poikkitaiteellista ja ajankohtaista ohjelmistoa

Musica nova järjestetään kahden vuoden välein, joten ensimmäinen Tuuli Lindebergin suunnittelema festivaaliohjelmisto esitetään alkuvuodesta 2023.

Taiteellisen johtajan oma tausta laulajana tulee näkymään festivaalin ohjelmistossa. Hän haluaa erityisesti tuoda esille niitä laajoja taiteellisen ilmaisun ja äänenkäytön mahdollisuuksia, joita nykymusiikki antaa klassisen laulun ammattilaisille.

Sopraano Tuuli Lindeberg joen rannalla
Tuuli Lindeberg haluaa festivaaliohjelmassa esitellä kattavasti suomalasta ja kansainvälistä nykymusiikkia. Sopraano Tuuli Lindeberg joen rannalla Kuva: Heikki Tuuli Musica Nova,tuuli lindeberg

Vokaalimusiikin festivaaliksi Musica nova ei kuitenkaan ole muuttumassa, ja Lindebergin henkilökohtaisena tavoitteena on perehtyä entistäkin tarkemmin orkesteri- ja instrumentaalimusiikkiin sekä esimerkiksi elektronisen musiikin mahdollisuuksiin.

Lindebergiä kiinnostavat myös nykymusiikin kohtaamiset esimerkiksi tanssitaiteen, videotaiteen ja nykysirkuksen kanssa. Hänen mukaansa poikkitaiteellisuus liittyy kaikkeen elävän taiteen tekemiseen.

Työtä on tehtävänä paljon, mutta taiteellinen johtaja ei onneksi ole yksin.

– Tällainen festivaalin ja ohjelmiston suunnittelu on mitä suurimmissa määrin yhteistyötä, Lindeberg summaa.

Nykymusiikki on vahvuus

Tuuli Lindeberg näkee suuria vahvuuksia uudessa taidemusiikissa. Hänen mielestään nykymusiikki on joustava ja ketterä taidemusiikin laji, joka sallii vanhempaa klassista musiikkia vapaamman ilmaisun.

Vahvuus on myös nykymusiikin ja elävien säveltäjien mahdollisuus tuoda esille oman aikamme ilmiöitä, kuten ympäristö- ja tasa-arvoteemoja.

Ajankohtaisuus on tärkeää ja kiinnostavaa, mutta musiikin puhuttelevin ydin on Lindebergin mielestä silti muualla.

– Nykymusiikissa yhtälailla kuin muunkin aikakauden musiikissa puhuttelee se vuorovaikutus, joka syntyy taiteilijoiden ja yleisön välille.

Sopraano Tuuli Lindeberg
Tuuli Lindebergiä inspiroi vuorovaikutus taiteilijoiden ja yleisön välillä. Sopraano Tuuli Lindeberg Kuva: Heikki Tuuli Musica Nova,tuuli lindeberg

Lindebergiä kiehtoo se, miten taitelijoiden kommunikaatio toistensa ja yleisön kanssa muokkaa esityksestä yhteisen, ainutlaatuisen kokemuksen. Vuorovaikutus inspiroi ja ohjaa häntä vahvasti taiteellisessa työssä.

– Pyrin aina etsimään keinoja, joilla taiteilija voi kurkottaa yleisön puolelle ja liikuttaa kuulijan tunteita.

Vapaan kentän rooli on merkittävä

Musica novan ohjelmistossa nähdään vuosittain niin pääkaupunkiseudun suurten orkestereiden ja instituutioiden kuin pienten vapaan kentän toimijoidenkin produktioita.

Suomessa moni nykymusiikin korkeatasoinen tekijä sijoittuu vapaalla kentälle, ja pitkän linjan freelancerina Tuuli Lindeberg tuntee kentän erittäin hyvin. Hänen mukaansa kotimaassa ei juurikaan ole isoja nykymusiikin ammattilaisia työllistäviä instituutioita, mutta nykymusiikin taso on silti korkealla.

– Suomessa nykymusiikin ammattilaiset, instrumentalistit, kapellimestarit ja säveltäjät, ovat aivan maailmanluokkaa, Lindeberg hehkuttaa.

Lindeberg näkee, että Musica novalla on tärkeä rooli nykymusiikin ammattilaisten uralla ja vapaan kentän toimijoiden tukena.

Suuremmista instituutiosta irralliset vapaan kentän produktiot eivät kovin helposti löydä yleisöään, joten esimerkiksi festivaalien tarjoama vetoapu on merkittävä tuki alalle.

Festivaalilla on myös hyvät edellytykset tarjota verkostoitumismahdollisuuksia ja pedagogisia sisältöjä, kuten mestarikursseja, nuorille ammattilaisille.

– Tämä on sellainen ala mihin oppii vain tekemällä.

Tuuli Lindeberg

  • Helsinkiläinen sopraano
  • Musica nova Helsinki -nykymusiikkifestivaalin taiteellinen johtaja
  • Valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2002
  • Tunnetaan erityisesti barokkiajan ja nykyajan vokaalimusiikin esittäjänä
  • Tehnyt lukuisia näyttämörooleja mm. Suomen kansallisoopperassa, Suomen Kansallisteatterissa sekä vapaan kentän kamarioopperaproduktioissa
  • Opettaa barokin laulumusiikkia Sibelius-Akatemiassa ja Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa Tallinnassa.

Musica nova Helsinki

  • Suomen suurin nykymusiikkifestivaali
  • Perustettu vuonna 1981 nimellä Helsinki Biennale
  • Järjestetään joka toinen vuosi
  • Pääjärjestäjinä toimivat Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Yleisradio ja Suomen Säveltäjät

Musica novan uusi taiteellinen johtaja Tuuli Lindeberg on haastateltavana Radion Sinfoniaorkesterin Musica nova -konsertin lopuksi. Konsertti on katsottavissa ja kuunneltavissa Yle Areenassa, Yle Teemalla ja Yle Radio 1:ssä 10.2. klo 20 alkaen.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.