Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Flinkkilä & Kellomäki pääkuva

Lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset ja nuoret murehtivat vanhempiensa pärjäämistä korona-aikana – “Nuoret surevat, jos eivät pääse varmistamaan läheistensä vointia.”

Lastensuojelun asiantuntija Onni Westlund ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen Mediapoliksen studiossa Anne Flinkkilän vieraina.
Onni Westlund ja Elina Pekkarinen. Lastensuojelun asiantuntija Onni Westlund ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen Mediapoliksen studiossa Anne Flinkkilän vieraina. Kuva: Harri Hinkka, Yle Flinkkilä & Kellomäki,Elina Pekkarinen

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja lastensuojelun asiantuntija Onni Westlund muistuttavat, että koronarajoitukset iskevät ankarimmin kaikkein haavoittuvaisimpiin ihmisryhmiin.

Joskus koti on virusta vaarallisempi. Poikkeusaikana lapsi joutuu pelottavan helpolla piiloon turvallisten aikuisten katseilta.

Koronapandemian käynnistyminen vuosi sitten alkoi lapsiasiavaltuutetun toimistossa näkyä yhteydenottoina. Viestejä tuli perheiltä, mutta myös epätietoisilta ammattilaisilta.

– He kysyivät, missä on ohje siitä, miten perheiden tapaamiset ja esimerkiksi kouluruokailut nyt järjestetään, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistelee.

Vuoropuhelu ministeriöiden ja eri virastojen kanssa oli käynnistettävä hyvin pikaisesti, kun kentällä kaivattiin konkreettisia ohjeita. Hämmennys oli suurta myös lastensuojelulaitoksissa. Se saattoi johtaa myös ylilyönteihin.

– On tärkeää muistaa, etteivät lastensuojelulaitokset ja sijaisperheet ole terveydenhuollon ammattilaisten ylläpitämiä. Tietoa tästä tartuntataudista, josta terveydenhuollon asiantuntijatkin tiesivät hyvin vähän, ei juuri ollut. Alussa oli pelko leviämisestä laitoksissa ja sijaisperheissä, ja kun lapset sairastuivat, niin jouduttiin jättämään heidät yksin sairastamaan, koska ei ollut mitään suojavarusteita. Alun epävarmuus oli hyvin kouriintuntuvaa.

Lastensuojelun asiantuntija Onni Westlund Pesäpuu ry:stä huomasi saman ilmiön sosionomien uraverkostossa.

– Siellä nousi selkeästi esiin, ettei kukaan tiennyt, miten tulisi toimia. Ohjeet olivat hyvin ristiriitaisia. Myös nuorisolta alkoi tulla viestiä siitä, että ilmassa on outoa levottomuutta, eikä oikein tiedetä, mitä on tapahtumassa. Koko kevättä leimasi jaettu epätietoisuus siitä, mitä tapahtuu ja mistä on kyse.

Turvasatamasta helpotusta ahdistukseen

Kun uusi tilanne näytti vain jatkuvan ja pahenevan, oli tartuttava poikkeuksellisiin keinoihin ahdistuksen lievittämiseksi.

Helpottaakseen niin omaansa kuin nuortenkin keskuudessa noussutta epätietoisuutta lastensuojelun asiakkaana olevien ja olleiden nuorten parissa työskentelevä Onni perusti yhdessä muutaman nuoren kanssa Nuorten Turvasatama -verkkoyhteisön.

Turvasatamassa on mahdollista vaihtaa ajatuksia muuttuvasta tilanteesta.

– Tukiverkot ovat hyvin ohuita esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyvillä nuorilla ja monet nuoret elävät hyvin haastavissa tilanteissa. Yksinäisyyden kokemukset ovat hyvin syviä ja syntyi tarve pystyä jollain tavalla tukea näitä nuoria, kun yhteiskunta alkoi sulkeutua, Onni toteaa.

Vuoden aikana Turvasatamassa on vaihdettu jo noin 100 000 viestiä ja puhuttu satoja tunteja.

Eniten puhuttavat arkiset asiat: päivän kulku, onnistumiset ja harmituksen paikat. Myös yksinäisyys ja etäkouluun siirtymisen seuraukset mietityttävät nuoria.

Nuorten parissa myös itsetuhoiset ajatukset ja muut mielenterveyden haasteet ovat valitettavan tuttuja aiheita.

– Aikuisten ja meidän ammattilaisten tsemppiä, tukea ja kannustusta on todella tarvittu. Niiden nuorten kohdalla, joita minä kohtaan, on aivan selkeä enemmistö sitä mieltä, että kouluun pääseminen on merkittävää ja tärkeää.

Onni muistuttaa, että sijaisperheissä, lastensuojelulaitoksissa ja perheissä elävien lasten ja nuorten haasteet ovat hyvin vaihtelevia.

– Tilanteet voivat olla hyvin monenlaisia. Jos perheessä on päihteidenkäyttöä, se saattaa kotona olon lisääntyessä johtaa arvaamattomaan käytökseen ja väkivaltaan. Sijaisperheissä taas saattaa olla neljä keskenään erilaista tukea tarvitsevaa nuorta, joita sijaisvanhemmat yrittävät tukea, Onni kertoo.

Lastensuojelulaitoksissa asuvilla lapsilla ja nuorilla on omat, erityiset huolensa korona aikaan. Karanteenit katkaisevat mahdollisuuden tavata kotona asuvia sisaruksia ja vanhempia.

– Lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset miettivät, katsovatko vanhemmat uutisia ja osaavatko he suojautua tai lähteä tarpeen vaatiessa testeihin. Useinhan lapsi on suojellut ja huoltanut omia vanhempiaan kotona asuessaan. Nuoret surevat, jos eivät pääse varmistamaan läheistensä vointia, Onni sanoo.

Lastensuojelun asiantuntija Onni Westlund.
Onni Westlund. Lastensuojelun asiantuntija Onni Westlund. Kuva: Harri Hinkka, Yle Flinkkilä & Kellomäki,Onni Westlund

Keiden hätä jää näkymättömiin?

On vielä epäselvää, miten syvät jäljet korona-aika jättää, mutta nyt tiedetään jo, että lapset ja nuoret ovat monella tavalla erityisen haavoittuvaisessa tilanteessa. Monet tarpeet jäävät helposti näkymättömiin kiihkeän rokote- ja maskikeskustelun aikana.

Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten vähän vankien lasten tapaamisoikeuksista on keskusteltu koronarajoituksista puhuttaessa.

– Siinähän tehtiin sellanen linjaus, ettei vankiloihin ollut kellään mitään asiaa. Ja tämä oli voimassa hyvin pitkään, juhannukseen asti. Sen jälkeen sai tavata, mutta oli ehdoton kosketuskielto. Kosketuksen puute voi lapsille olla tosi vaurioittavaa. Minun mielestäni se oli aika raju linjaus, vaikka ymmärrän, että vangeissa on paljon riskiryhmiin kuuluvia. Saimme yhteydenottoja vangeilta, mutta hyvin vähän tästä julkisuudessa puhuttiin.

Elina on hyvin huolissaan myös niistä lapsista, joiden vanhemmat eivät halua ottaa apua vastaan.

Etäkoulun aikana ja harrastusten ollessa tauolla he jäävät nyt helposti näkymättömiin, kun perheen ulkopuolisten aikuisten määrä lasten elämässä on tavallista vähäisempi.

– Niiden lasten ääni kuuluu nyt erittäin huonosti. Lapset ovat hyvin riippuvaisia ympärillään olevista aikuisista. Emme voi tuudittautua siihen ajatukseen, että kaikki palvelut voidaan hoitaa etänä.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen Mediapoliksen studiossa.
Elina Pekkarinen. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen Mediapoliksen studiossa. Kuva: Harri Hinkka, Yle Flinkkilä & Kellomäki,Elina Pekkarinen,Lapsiasiavaltuutettu

Satatuhatta uutta lasta niukkuudessa

Avun tarvitsijoiden piiriin on poikkeuksellisen vuoden aikana tullut myös valtava joukko uusia lapsia. Lastensuojelun Keskusliiton lausunnon mukaan jopa 100 000 lasta on nyt uuden niukkuuden kokemuksen äärellä.

– Vanhemmat ovat voineet olla hyvinkin toimeentulevia aikaisemmin, mutta sitten työt loppuvat kuin seinään. Nämä voivat olla todella ahdistavia tilanteita perheen aikuisille, mutta myös lapsille, Elina muistuttaa.

Seuraukset saattavat myös olla varsin pitkäaikaisia. 1990-luvun lamasta opittiin, että perheiden ahdinko jätti pysyvän muistijäljen ja epävarmuuden kokemuksen lasten elämään.

– Tämä tilanne tuli samalla tavalla tavattoman äkkiä, kuin 90-luvun lamakin. Täytyy toivoa, että tukitoimemme nyt kantaisivat niin, että välttyisimme samanlaiselta seinään törmäämiseltä.