Hyppää pääsisältöön

Teetkö asioita, joista nautit vai haetko muiden huomiota ja hyväksyntää?

kuvituskuva muusikosta
kuvituskuva muusikosta Kuva: Ryan McGuire / Unsplash muusikko

Moni jahtaa koko elämänsä vääriä asioita, ja yhtenä syypäänä voivat olla hyvää tarkoittavat vanhemmat.

Jutun kirjoittaja Piia Leino on kirjailija ja toimittaja.

Poikani oli pienenä innokas piirtäjä. Kun hän tuli näyttämään pikkutarkkoja piirroksiaan, innostuin kehumaan, mutta hän lähinnä kiusaantui siitä. Muistin elävästi, miten olin itsekin lapsena inhonnut piirroksista saamiani kehuja.

Niistä tuli jotenkin halpa olo. Kehut asettivat minut janalle, jossa olin hyvä tai huono, vaikka piirtäessä olin ajatellut vain kuvaa, en itseäni.

Sittemmin olen ryhtynyt kirjailijaksi ja tavannut suuren joukon kirjoittajia, jotka useimmiten ovat ryhtyneet kirjoittamaan samasta syystä kuin lapsi piirtämään, huvikseen tai ilmaistakseen jotain, joka kaipaa tulla näytetyksi. Toinen kirja on monille niin vaikea, ettei sitä tule koskaan. Ensimmäisen julkaisun jälkeen on vaikea unohtaa yleisö, oli palaute ollut mikä tahansa. Pettyvätkö he? Eivätkö he vieläkään huomaa?

Sisäinen motivaatio on sitä, että asiassa itsessään on jotain niin kiinnostavaa ja arvokasta, että sen tekeminen suorastaan vetää puoleensa.― Frank Martela

Arkijärjellä on vaikea käsittää, miksi tekemisen palo voi alkaa hiipua juuri silloin, kun se alkaa tuottaa kiitosta. Tiede sen sijaan tuntee ilmiön hyvin. Filosofi Frank Martelan mukaan ulkoiset kannustimet voivat olla sisäiselle motivaatiolle haitta, sillä ne ohjaavat huomiota omista haluista muiden odotuksiin.

− Ulkoinen motivaatio on keppi- ja porkkanamotivaatiota, asia tehdään ulkopuolella olevan palkkion tai rangaistuksen vuoksi. Sisäinen motivaatio on sitä, että asiassa itsessään on jotain niin kiinnostavaa ja arvokasta, että sen tekeminen suorastaan vetää puoleensa, Martela havainnollistaa.

Ulkoisten palkintojen taipumus syödä sisäistä motivaatiota voi johtaa yllättäviin seurauksiin. Lapsen palkitseminen rahallisesti kotitöistä voikin vähentää intoa niihin ja verenluovutuksesta maksaminen kuihduttaa auttamishaluja. Kun huomio tekemisen innosta ja auttamisen halusta siirtyy rahaan, voi rahasumma tuntua turhan pieneltä vaivan palkalta.

Lahjakkaaksi kehuminen vie ansaan

Sisäinen motivaatio on monella alalla menestymisen edellytys. Kun minkä tahansa vaikean taidon oppiminen vaatii tuhansien tuntien harjoittelun, aidosti innostuneet erottuvat joukosta.

Kyse on myös – tai ehkä ennen kaikkea – hyvästä elämästä. Asioiden tekeminen omasta tahdosta ja itsensä toteuttaminen ovat Martelan mukaan ihmisen perustarpeita.

Yhteiskuntamme ymmärtää sisäisen motivaation valtavan merkityksen, teoriassa. Palvomme Albert Einsteinin ja Aleksis Kiven kaltaisia oman tiensä kulkijoita, mutta mitä lapsiin ja nuoriin tulee, pelataan mieluummin varman päälle: Koululaitos palkitsee parhaat suorittajat ja nuorten toivotaan solahtavan koulutusputkesta työuralle ilman sivupolkuja.

Esimerkiksi piirustustaan esittelevää lasta ei kannata kehua lahjakkaaksi, vaan ihastella mieluummin kuvan konkreettisia yksityiskohtia.

Teini-ikäiset ovat tutkitusti vielä herkempiä mukautumaan joukon paineeseen kuin lapset tai aikuiset. Martelan mukaan olisikin tärkeää, että opintoputket joustaisivat eikä uraa määrittäviä ratkaisuja tarvitsisi lyödä lukkoon liian aikaisin.

− Pitää hyväksyä, ettei ihminen 16-vuotiaana ja usein 20-vuotiaanakaan tiedä, mitä hänestä on tulossa.

Jos sisäistä motivaatiotaan ei opi tunnistamaan, se voi painua unohduksiin. Tähän luodaan monessa perheessä pohja jo lapsena. Yksi tapa on kehua lasta väärin. Esimerkiksi piirustustaan esittelevää lasta ei kannata kehua lahjakkaaksi, vaan ihastella mieluummin kuvan konkreettisia yksityiskohtia.

− Liian yleistävä kehuminen voi johtaa ulkoisen motivaation fokukseen. Lahjakkuuden kokemus voi olla huono asia, ja onkin parempi keskittyä yrittämiseen ja konkreettisiin asioihin.

Lapsen sisäistä motivaatiota voi tukea myös auttamalla tätä tunnistamaan omia kiinnostuksen kohteitaan ja löytämään vähemmän kiinnostavista tehtävistä innostavia näkökulmia.

Kuntosalilla ei tarvitse käydä

Yhteiskuntamme on Martelan mukaan viritetty ulkoisten palkintojen tavoitteluun. Rahaa, arvostusta ja vaikkapa hyvää ulkonäköä voi hamuta aina lisää, mutta elämä kumista tyhjyyttään.

Some on omiaan siirtämään huomiota entistä enemmän sisäisestä ulkoiseen. Kuvavirrassa ei ole olennaista, miltä asia tuntuu, vaan miltä se näyttää.

Pienet lapset tekevät asioita niiden tekemisen ilosta, mutta monella aikuisella tämä taito on niin hukassa, ettei sisäisesti motivoivia asioita enää tunnista. Martelan mukaan Delfoin temppelin seinään antiikin aikaan kaiverrettu
”Tunne itsesi” onkin yhä mitä ajankohtaisin ohje.

Omia toimia kannattaa pysähtyä tarkastelemaan: täytyykö tämä tehdä vai haluanko tehdä tämän?

− Joskus normit voi olla niin vahvasti sisäistetty, että asia tuntuu täytymiseltä silloinkin, kun se ei sitä ole.

Kun tajuat, ettei sinun tarvitse käydä kuntosalilla tai pitää siivouspäivää lauantaisin, voit lopettaa. Tai huomata, että sittenkin haluat jatkaa aivan vapaasta tahdostasi.

Ihminen ei olekaan valvontaa kaipaava velttoilija, vaan kiinnostunut saamaan asioita aikaan.

Jos haluaa elää sisäisesti motivoivampaa elämää, täyskäännös ei Martelan mukaan aina ole paras vaihtoehto. Kun hahmottaa, mistä nauttii, voi omaa työnkuvaa kenties muokata tyydyttävämmäksi tai kokeilla kiinnostavaa alaa sivutyönä. Jos työelämä ei taivu, liikkumatilaa voi löytyä vapaa-ajalla.

Uutta etsiessä on olennaista kysyä, mitä haluaa tehdä, ei mitä haluaa olla. Voit haluta olla lääkäri tai asua vanhassa maalaistalossa, mutta haluatko oikeasti tehdä asioita, joita nämä vaativat?

Resepti työelämälle: Lisää vapautta

Ismo Alanko kuvaa sisäisesti motivoitunutta työtä dokumentissa Ihminen, mutta mikä se on?:

− Iso osa on sitä, että nautin ihan älyttömästi tästä musiikin tekemisestä. Minusta on helvetin hauskaa soitella yksin täällä. Laulaminen on minulle älyttömän tärkeää, että pistän kropan soimaan ja annan tulla sieltä täydellä voimalla, se on välttämätöntä elämisen kannalta ja samalla helvetin tervehdyttävää ja tuntuu hyvältä.

Luovassa työssä sisäinen motivaatio on olennaista ja haasteena voi olla sen säilyttäminen. Menestys tulee ja menee, mutta pitkää uraa tekevät onnistuvat pitämään palonsa yllä silloinkin, kun yleisö ei villiinny.

Sisäinen motivaatio ei kuitenkaan ole taiteilijoiden yksinoikeus. Ihminen voi olla sisäisesti motivoitunut kaikenlaisissa töissä, myös osana ryhmää.

Martelan mukaan sisäisen motivaation kukoistaminen työelämässä vaatii ennen kaikkea sitä, että työntekijöillä on riittävästi vapautta tehdä valintoja työnsä suhteen.

− Usein ihmiset pystyvät tekemään isompia päätöksiä itsenäisesti kuin mihin heille annetaan mahdollisuus.

Työntekijöiden kontrollointi on vanha perinne, mutta korona-aikaan kontrolli on monilla työpaikoilla höltynyt, kun ihmiset ovat siirtyneet etätöihin. On huomattu, että työteho on etätöissä jopa parantunut. Ihminen ei olekaan valvontaa kaipaava velttoilija, vaan kiinnostunut saamaan asioita aikaan.

− Jos ihminen ei ole halukas tukemaan organisaation päämääriä, organisaatio on jossain epäonnistunut, Martela katsoo.

Harjoitus sisäisen motivaation löytämiseksi

  1. Laita paperi eteesi ja kirjoita ylös puuhia, joissa viihdyt. Käy läpi eri elämänalueita ja listaa sekä työssä että kotona ja harrastuksissa tehtäviä asioita. Listaan voi laittaa myös asioita, joita et ole koskaan tehnyt. Ole konkreettinen. Älä esimerkiksi kirjoita ammattia, jossa viihdyt, vaan mistä toimista työssä pidät.
  2. Kun olet kirjoittanut paperin täyteen, merkitse miten paljon pääset tekemään asiaa nykyisessä elämässäsi. 3) Pääsen tekemään niin paljon kuin haluan 2) Pääsen tekemään jonkin verran, mutta haluaisin tehdä enemmän 1) En pääse tekemään juuri lainkaan.
  3. Tuloksena on kutsumuskartta siitä, kuka oikeasti olet ja mistä asioista nautit. Tarkastele sitä ja mieti, minkälainen ihminen tekisi koko valveillaoloaikansa täysipainoisesti sitä, mitä sinä haluat tehdä. Mieti, miten voisit muokata elämääsi, työtäsi ja harrastuksiasi niin, että pääsisit tekemään enemmän listan asioita.

Lähde: Lauri Järvilehto: Upeaa työtä

Muokkaukset: 23.2.2021: otsikko vaihdettu.

Keskustelu sulkeutuu 14.3.2021.
Keskustele