Hyppää pääsisältöön

Kuka pärjää Kelan luukulla? käsikirjoitus

Kun perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle, palveluiden piti siirtyä yhdelle luukulle ja tuensaajista tulla yhdenvertaisia.

Minna Sidoroff: Et ei oo enää sitä kontaktia niiden ihmisten kanssa kuin ennen oli.
Emilia Hakkarainen: Siellä on niin ihmeellisiä kysymyksiä välillä, että mie en niin kun ymmärrä, että mitä miun pitää oikeesti täyttää siihen.

Toisin kävi: kaikkein heikoimmin toimeentulevista on tullut uudistuksen häviäjiä.

Kelan päätöksissä on virheitä. Ne jäävät korjaamatta, kun asiakkaat eivät osaa hakea oikaisuja.

Satu Loippo, sosiaaliasiamies, Sosiaaliasiamiehet ry:n varapj: Asiakkaalla ei ole mitään edellytyksiä itse kyseenalaistaa niitä virheitä. Yleensä he ei itse voi niitä havaita, vaan ne on selkeästi ammattilaisen nähtävissä.

Sari Kenttä, päällikkö, Kela, Toimeentuloturvaetuuksien ratkaisukeskus: Että tehtäis niin kuin virheitä paljon, niin sellaista ei vaan yksinkertaisesti meidän millään mittarilla löydy.

KUKA PÄRJÄÄ KELAN LUUKULLA?

Emilia Hakkarainen: Mie olen Emilia Hakkarainen. Mie opiskelen tällä hetkellä Laajasalon kansanopistossa radiojuontajaksi ja mie olen tällä hetkellä Mäkkärissä töissä.

Emilia Hakkarainen on tyypillinen perustoimeentulotuen saaja. Hän on alle 25-vuotias ja asuu yksin. Vuonna 2020 Kela maksoi perustoimeentulotukea lähes 420 000 henkilölle.

Emilia Hakkarainen: Viime kesänä, että silloin oli just semmoinen paha tilanne, että mie en saanut kesätöitä. Mie olin ihan ulapalla, että mitä syksyllä tulee tapahtumaan ja varsinkin kun mie vielä asuin Pohjois-Karjalassa, niin sieltä on tosi hankala saada kesätöitä, niin sit on aina pakko vähän turvautua kesäksi siihen toimeentulotukeen.

Perustoimeentulotuki on niin sanottu viimesijainen etuus. Ennen sen saamista kaikki muut tukikeinot, kuten työttömyysturva ja asumistuki ovat jo käytössä. Sitä myönnetään vain perusmenojen, kuten asumisen tai terveydenhuollon kuluihin.

Emilia Hakkarainen muutti omilleen asumaan jo lukioikäisenä.

Emilia Hakkarainen: Minusta Kelalla asiointi on silleen suhteellisen helppoa, mutta siihen ois ehkä tarvinnut apua silloin niin kun nuorempana. Mie tein ne paperisesti kaikki hakemukset, koska mie en ymmärtänyt siitä sähköistä mitään, vaikka minä olen nuori, niin minun pitäisi ehkä sähköisestä maailmasta ymmärtää. Siel on ihan ihme niin kun kysymyksiä ja semmoisia, että täyttökohtia, joista minä en ymmärrä, että mitä niihin pitäisi niin kun laittaa.

Perustoimeentulotuen maksatus siirrettiin kunnilta Kelalle neljä vuotta sitten. Uudistus oli massiivinen, mutta sitä valmisteltiin kiireellä. Kelassa ei osattu varautua työmäärän lisääntymiseen ja siihen, että harkinnanvaraista tukea ei voi jakaa kaavamaisena liukuhihnatyönä.

Yksi uudistuksen tavoitteista oli kerätä palvelut yhdelle luukulle. Kuntien sosiaalityöntekijöille piti jäädä enemmän aikaa sosiaalityölle sitä tarvitsevien asiakkaiden kanssa.

Kun toimeentulotuki oli kuntien vastuulla, ongelmatilanteissa asiakas saattoi ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen.

Satu Loippo, sosiaaliasiamies, Sosiaaliasiamiehet ry:n varapj: Aikaisemmin toimeentulotuki oli ylivoimaisesti suurin yhteydenottoalue ja nyt se ei sitä enää ole. Tähän liittyy taas puolestaan se, että sosiaaliasiamiehellä ei ole toimivaltaa Kelan perustoimeentulotukiasioissa.

Uudistuksen jälkeen valitustieksi on jäänyt kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Pasi Pölönen, apulaisoikeusasiamies: Kun aikaisemmin 150-200 kantelua kuntien myöntämästä perustoimentulosta tullut vuosittain, niin se ensimmäisenä vuonna 2017 aiheutti valtavan kanteluryöpsäyksen. Niitä tuli 400-700 kantelua enemmän ja lyhyessä ajassa noin 400 kolmen kuukauden aikana. Eli sittemminkin tää määrä on vakiintunut tonne noin 400 tasolle.
No aivan alussa siinä oli ongelmia pysyä tässä laissa säädetyssä tiukassa määräajassa verkkoasioinnissa, asiakaspalvelussa ja puhelinpalvelussa ja näistä meille kirjoitettiin ja se suurin nyt oli nimenomaan se laissa säädetyn määräajan ylittyminen.

Kelan on käsiteltävä hakemukset 7 arkipäivässä. Alku oli kaaoottinen, käsittelijöitä oli liian vähän ja hakemukset ruuhkautuivat niin, että Kela joutui maksamaan hyvityskorvausta 150 000 ihmiselle. Yksi heistä oli espoolainen Minna Sidoroff.

Minna Sidoroff: Se on hitaampaa, vaikeempaa. Kun ennen sinne sosiaalitoimistoon pääsi, menit sinne, jouduit joskus odottamaan, mutta pääsit aina juttelemaan ja kysymään, että miten mä teen tän ja tän. Sitten kun se siirtyi tohon Kelaan niin ei sinne päässytkään niin vaan juttelemaan. Ja silloin alussa ei edes soittamalla päässyt kauhean helposti läpi.

Viisi vuotta sitten Sidoroff päätyi kuntouttavan työtoiminnan kautta espoolaisen Hyvä arki ry:n toimintaan.

Minna Sidoroff: Meidän toiminnanjohtaja on tehnyt sopimukset kauppojen kanssa, että heiltä saadaan hävikkiruokaa.

Perustoimeentulotuen ongelmat eivät jääneet vain alkuvaiheeseen. Kaikkein eniten toimeentulotuen siirtymisestä Kelalle ovat kärsineet ne, joilla menee jo entuudestaan kaikkein heikoimmin.

Satu Loippo: Siellä voi olla mielenterveyssyitä, siellä voi olla päihdesyitä tai siellä voi olla ihan tämmöisten sosiaalisten tilanteiden pelkoa. On erittäin vaikea lähteä hoitaan asioita.

Satu Loipon havainnon vahvistavat 26 kunnan ja kuntayhtymän sosiaalityöntekijät. MOT kysyi heiltä joulukuussa Kela-siirron plussia ja miinuksia. Moni sosiaalityöntekijä kertoo, että he joutuvat olemaan asiakkaidensa puolesta yhteydessä Kelaan esimerkiksi päätösten oikaisemisesta.

Satu Loippo: Eli osa asiakkaistahan ei avaa Kelan kirjekuoria ollenkaan. He menee sen kirjekuoren kanssa sosiaalityöntekijän luo, että kerro, mitä tää tarkoittaa.

MOT:n kyselyyn vastanneiden sosiaalityöntekijöiden mukaan Kela-siirrossa on hyvää se, että käsittelyajat ovat valtakunnallisesti yhdenmukaiset ja tiettyjen perusmenojen korvaamiseen on olemassa yhtenäiset ohjeet.

Kela on sulkenut useita konttoreita ja satsannut sähköiseen asiointiin. Jo 80 prosenttia Kelan asiakkaista asioi verkossa.

Uudistuksen voittajia ovat omatoimiset ihmiset, jotka tarvitsevat tilapäistä apua. Heille riittää, että perustoimeentulotuki tulee tilille.

Juha Salden: Tietenkin ne ihmiset kellä on enemmän digivalmiuksia ketkä on vähän näppärämpiä pärjäävät paremmin.

Tapaamme Juha Saldenin poikkeusluvalla kirjastossa. Moni kirjasto on koronan vuoksi rajoittanut palveluitaan. Se on vaikeuttanut niiden asiointia, joilla ei ole omaa tietokonetta tai jotka käyttävät kirjastojen printtereitä ja skannereita.

Juha Salden on saanut perustoimeentulotukea lähes yhtäjaksoisesti neljän vuoden ajan. Hän on yhteiskunnallisesti aktiivinen, ehdolla mm. kuntavaaleihin Vasemmistoliiton listoilta.

Juha Salden: Kärsin kroonisesta sairaudesta ja yksinkertasesti ensisijaiset etuudet eivät riitä tota kattamaan kaikkia kuluja.

Vaikka toimeentulotuki on tarkoitettu vain väliaikaiseksi avuksi, joka kuudes asiakas on saanut perustoimeentulotukea yli kahden vuoden ajan.

Juha Salden: On ollu työmarkkinoille paluu käytännössä vaikea lähes mahdotonta. Olen tietenkin päässyt haastatteluihin ja muihin. Mutt mä nään että ett ku olet yli 40-vuotias, sairastat harvinaista sairautta sä kohtaat työelämässä kohtuutonta syrjintää.

Asiakas voi hakea kunnasta täydentävää tai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea - myös silloin, jos Kela hylkää perustoimeentulotukihakemuksen. Juha Salden neuvoo usein tuttaviaan hakemusten täyttämisessä.

Juha Salden: Ja taas nää heikommassa asemassa olevat ihmiset eivät välttämättä edes tiedä mitä kaikkia etuuksia heille kuuluu. Olen muun muassa yhdelle ihmiselle kertonut että hän kun vie sähkölaskun Kelaan niin niin se hoituu sillä. Siis sellasta tietoa Kela ei kerro mitä kaikkee he voivat perustoimeentulotuessa hakea.

Uudistuksen tavoite oli saada kaikki palvelut yhdelle Kelan luukulle. Se ei MOT:n kyselyyn vastanneiden sosiaalityöntekijöiden mukaan ole onnistunut.

Satu Loippo: Eihän näin ole. Asiakkaat käy Kelassa ja he käy kunnassa. Toisinaan asiakkaat ei ollenkaan tiedä, kummassa heidän pitäisi käydä. Eli tässä mielessä nää tavoitteet ei ole toteutunut.

Sosiaalityöntekijöistä on tullut toimeentuloasiakkaiden asianajajia.

Satu Loippo: On siis hurjan paljon sellaisia hyvin, hyvin haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, jotka tarvitsisivat hyvin konkreettisen tuen. Siis ihan sitä, että tehdään hakemusta ihan alustapitäen laaditaan tai että työntekijä jopa oikeasti sit soittaa sen puhelun Kelaan ja suullisesti saadaan se hakemus vireille.

Kelan toimeentuloturvaetuuksien ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä kiistää ongelmat:

MOT: Miten tässä näin on käynyt, eihän tän ole pitänyt olla tarkoitus.
Sari Kenttä, Kela: Joo. Joo. No varmasti monenlaisia mielipiteitä tässä asiassa on ja on toki totta kai selvää, että perustoimeentulotuki on sosiaalihuoltoa eli myöskin tämmöiset asiat siellä sosiaalihuollossa ja sosiaalityössä käydään käydään ja keskustelua käydään näistä asioista. Mutta mä tänä päivänä tää yhteistyö on niin tiivistä, että mä luulen, että tän tyyppistä palautetta en ole saanut viime aikoina pitkiin pitkiin aikoihin.

Viime keväänä Emilia Hakkarainen opiskeli kansanopistossa näyttelijäntyötä. Rahat loppuivat toukokuussa ja Emilia haki toimeentulotukea.

Emilia Hakkarainen: Mulle tuli sieltä hylätty päätös sillä perusteella, että mulle joka kuukausi on sitä tuloa se 650 kuussa, vaikka sitä tosiaan ei niin kun ollut sitä 650 kuussa tuloa, koska sitä oli käytetty siihen kansanopisto-opintojen maksuun,

MOT: mistä sä sitten niin kun tiesit, että mistä sä voit hakea sitä apua? Auttaako Kela?

Emilia Hakkarainen: Yleensä kun Kelalta oon saanut jonkun hylkäävän päätöksen, niin sieltä ei hirveästi tule sitten ohjeita, että mitä teet seuraavaksi. Ja sitten mie olin ihan kujilla. Ja mie kysyin miun kavereilta, että hei mitä mie teen. Ja ihmiset oli silleen, että no sossu, mutta sitten mie mietin, että et niinkun myöntääkö sossukaan tässä tilanteessa, että olisko myöntänyt. Ja sitten sinnekin hirveen niin kun hakemus tämmöinen kasa pitää tehdä ja sitten mie olin jo siinä tilanteessa, että mulla ei olis ollut aikaa siihen niin kun hakemusten käsittelyaikoihin ja näihin, että oli niin kun just vaihtumassa toukokuun puolelle, mutta sitten miun äiti sanoi tosta kirkon diakoniasta ja mie menin sinne.

Sieltä mulle myönnettiin 250 ruokakuluihin, joka tarkoitti sitä, että mie sain just just laksut laskut maksettua siinä kuussa ja sitten sain niin kun ruokaa sitten sillä sillä maksusitoumuksella, että se oli pelastus,

Sosiaalityöntekijöiden mukaan mielenterveys-, päihde- ja toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet korona-aikana. Rajoitusten vuoksi monet tukipalvelut ovat olleet suljettuina. Monet palvelut on siirretty verkkoon ja sähköisen asioinnin taito on korostunut entisestään.

Korona näkyy myös ruoka-apupisteillä.

Minna Sidoroff: Meille on tullut hirveästi uusia asiakkaita, lapsiperheitä, sit nuoria opiskelijoita on aika paljon tullut. Ja sit kun me ruvettiin, taikka Espoon kaupunki rupes jakamaan näitä maskeja, niin ihmiset kun on tullut niitä hakemaan niin on tajunnut, että täällä on tämmönen paikka, että saa sitten ruoka-apua.

Kaikkein suurimpana ongelmana sosiaalityöntekijät pitivät Kelan päätöksissä esiintyviä suoranaisia virheitä.

Satu Loippo: Tulot merkitään virheellisesti, huomioidaan virheellisesti tai sit siellä voi olla näihin hyväksyttäviin menoihin liittyviä virheitä. Näiden virheiden tarkistaminen on sitten aivan oma juttunsa. Asiakkaalla ei ole mitään edellytyksiä itse kyseenalaistaa niitä virheitä. Yleensä he ei itse voi niitä havaita, vaan ne on selkeästi ammattilaisen nähtävissä.

Kelan virheet ja huolimattomuus näkyvät myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tulleissa kanteluissa.

Pasi Pölönen, apulaisoikeusasiamies: Tiettyjä tilanteita, joissa yksinkertaisesti Kela on tehnyt virheen ja se joudutaan oikaisemaan ja sitten se jälleen aiheuttaa sitten myöhemmissä toimeentulotukihakemuskäsittelytilanteissa haasteita, koska täytyy palata sillä asialla taaksepäin jotta saa kokonaiskuvan siitä ja asian korjattua. Ja nää on niin kuin tavallaan turhaa työtä Kelallekin ja ne on sille toimeentulotuen hakijalle tietenkin erittäin huonoja, negatiivisia asioita, että menee turhaa aikaa ja vaivaa virheen tai niin kuin täydentyneen tiedon selvittämiseen.

Minna Sidoroff: Mun tytär täytti 18 toukokuussa ja isänsä on maksanut elatusmaksua siihen asti. Ja se elatusapu muuttui koulutusavustukseksi sen jälkeen. No toukokuussa soitin Kelaan ja kysyin, että miten mä nyt toimin tässä. Virkailija oli sitä mieltä, että ei missään nimessä tarvii mennä lastenvalvojalle. Kesä-heinäkuu meni ihan hyvin, elokuussa tuli sitten hylätty päätös, että he yhtäkkiä sitten katsoivatkin, että mies maksoi minulle elatusmaksua.

Mä soitin sinne. Virkailija oli sitä mieltä, että eihän näin voi, että ihan oikein oon toiminut, että hän laittaa siitä eteenpäin korjauspyynnön. Korjauspyyntö tuli hylättynä, edelleen he katsoivat että mies maksaa mulle elatusmaksua. Ja sit soitin uudelleen sinne ja sit sovittiin, että mies maksaa tyttären tilille. Elikä mä tein niin kuin neuvottiin ja se kaksi kuukautta oli ihan hyvä. Sit se yhtäkkiä ei enää ollutkaan hyvä.

MOT: Miten toi vaikutti teidän perheen talouteen?
Minna Sidoroff: Tosi, tosi paljon. Siis todella paljon, että kahteen kuukauteen en sitten saanut toimeentulotukea. Vuokran sain maksettua, mut en oikeastaan mitään muuta, et kun piti muutenkin elää.

Jos ihmisen elämäntilanne ei sovi peruskaavaan, toimiiko Kelan malli?

Satu Loippo, sosiaaliasiamies, Sosiaaliasiamiehet ry:n varapj: He ei pysty tekemään sellaista tarveharkintaa ja yksilöllistä arviointia, jota mun nähdäkseni toimeentulotukilaki edelleenkin hyvin voimakkaasti edellyttää. Eli massakäsittelyyn ei sovellu harkinnankäyttämismahdollisuus.

Sari Kenttä, päällikkö, Kela, Toimeentuloturvaetuuksien ratkaisukeskus: Varmasti mielipiteitä on monia, ymmärrän hyvin, mutta kyllä se tosiasia on se, että harkintaa tehdään päivittäin ja erittäin hyvällä osaamisella.

Niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asiointiin, Kela on kehittänyt palvelua, jossa asiakkaalle nimetään henkilökohtainen palveluneuvoja.

Uudistus on kuormittanut myös Kelan työntekijöitä. Linda palkattiin Kelaan etuuskäsittelijäksi uudistuksen alkuvaiheessa. MOT ei paljasta Lindan henkilöllisyyttä, koska hän ei halua kritisoida entistä työnantajaansa omalla nimellään. Työ oli osin tuttua, sillä hän oli ollut aikaisemmin kunnalla toimeentulotukikäsittelijänä. Alussa tavoite oli tehdä 15 ratkaisua päivässä.

MOT: Millanen tavote se oli?
Linda: No epärealistinen. Siitä ett millasii hakemuksii sä onnistut poimimaan sielt jonolt. Ett sitt jos tulee semmosia ns. helppoja hakemuksia niin totta kai niit tekee sitt enemmän, mutt sitt jos sielt tulee näit haastavampii niin ei niit sitt millään tee sitä 15.
Ihmisell saattaa olla niin ku tuhansii erilaisii tilantei, niin sitt se aina ett miten nyt just tämmönen tilanne ratkastaan?

Tavoitteiden täyttymistä seurattiin tarkasti.

Linda: Ett kyll mulle se ihan selkeesti sanottiin, ett teet liian vähän. Kela piti semmost niin sanottuu rankinglistaa, sinne kerättiin ne päätösmäärät. Ja sitt laitettiin niin sanotusti paremmuusjärjestykseen jossain kohtaa sitt alettiin antaan sulle se sun sijoitusnumero.
Mull on tärkeempää tehä se päätös niin ku oikein. Ett kyllhän se tietty sitt paineit loi ja sitt oli rivien välist luettavissa esimiesten taholta ett tulos tai ulos.

Kahden vuoden ja neljän määräaikaisen työsopimuksen jälkeen Lindan työsuhdetta ei enää jatkettu.

Samanlaisista työpaineista kertovat Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n haastattelemat 177 Kelan perustoimeentulotuen käsittelijää. Yli puolet heistä piti työn suurimpana ongelmana kiirettä ja suurta työtaakkaa. Virheet lisääntyvät, kun ratkaisujen määrä menee laadun edelle.
Ella aloitti Kelan etuuskäsittelijänä keväällä 2020. Hänkään ei uskalla arvostella työnantajaa kasvoillaan.

Ella: Siellä tota korostettiin sitä että ett katotaan asiakkaan tilanne kokonaisvaltasesti. Ja ollaan yhteydessä asiakkaaseen ja. Tota tehään huolellisesti. Mutta tehokkaasti töitä.

Parin viikon perehdytyksen jälkeen Ella ei päässyt välitavoitteeseensa, seitsemästä kymmeneen päätökseen päivässä.

Ella: Ja jotenki siinä tunsi ittensä vähän kädettömäks koska tuntu että tota ei oo niit työkaluja siihen että ett miten pystyis tekemään tehokkaammin ja nopeemmin ja pääsee niihin tavotteisiin.

Kelan Sari Kenttä kiistää rankinglistojen ja määrällisten ratkaisutavoitteiden olemassaolon.

Sari Kenttä, Kela: Meille ei niin kuin semmoista mittavaa, yhtenäistä kaikille olevaa tavoitetta tietenkään voi olla, koska asiakkaat on erilaisessa elämäntilanteissa ja meidän työntekijät palvelee erilaisia asiakkaita.

MOT: Jos nyt kuitenkin näin on, että tässä selvityksessäkin työntekijät koki työtahdin haastavaksi, niin minkälaiset edellytykset työntekijällä on käyttää päätöksessä yksilöllistä tarvehankintaa?

Sari Kenttä: Yksilöllinen tarvehankinta on Kelalle tuttua, että meillä monessa muussakin etuisuudessa tehdään tätä yksilöllistä harkintaa näissä päätöksissä ja se on totta kai meidän asiakkaiden niin kuin tarpeenmukaista.

Kun kokeneempi kollega kuuli Ellan ongelmista, hän tuli apuun ja näytti miten hän tekee työtä.

Ella: Mä kerroin että miten meitä oli opetettu. Niin hän nauro kun kuuli että me meille oli sanottu ett viis puhelua päivässä. Poimitaan työjonoilta helppoja tapauksia. Jotka sai sitten tehtyy huomattavasti nopeemmin kun sitten että ois ottanu niin kun vaan sen sen mukasesti miten niitä kuuluis ottaa eli järjestyksessä.

Perustoimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi tueksi. Sitä annetaan usein vain kuukaudeksi, kahdeksi kerrallaan. Jos tilanne jatkuu, on tehtävä uusi hakemus. Kela teki viime vuonna yli 1,8 miljoonaa perustoimeentulotuen ratkaisua. Näistä yli yli puoli miljoonaa oli niin kutsuttuja tarkistusratkaisuja.

Sari Kenttä, Kela: Suurimmaksi osaksi tarkastusratkaisut lähtee todella siitä, että tosiaan näissä tuloissa ja menoissa tapahtuu muutoksia. Siellä voi olla myös sellaisia tilanteita, että perhekoko muuttuu tai tulee jotakin muita muutoksia siihen asiakkaan tilanteeseen.

MOT: Kuinka paljon sit tapahtuu virheitä?
Sari Kenttä, Kela: No nämä tarkistusratkaisut ei ole nimenomaan virheitä.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tarkistusratkaisuihin sisältyy myös virheellisiä ratkaisuja, kyse ei ole pelkästään hakijan olosuhteiden muutoksista. Samaa sanovat MOT:n kyselyyn vastanneet sosiaalityöntekijät.

Satu Loippo, sosiaaliasiamies: Siellä on selviä virheitä. Tää on se ongelma, että kun se virhe voi olla siis sellainen, että se tulisi, jos se tulee näkyviin asiakkaalle tai ammattilaisen toimesta, ammattilainen kunnassa kertoo asiakkaalle, että kyllä tässä on selkeä virhe, niin se asiakas voi saada esimerkiksi perustoimeentulotukea lisää tosiasiassa.

Sosiaalityöntekijät joutuvat soittamaan asiakkaiden puolesta Kelaan ja vaatimaan päätöksiin tarkistuksia. Kelassa ei välttämättä kuunnella heitä.
Yhdelle asiakkaalle on saman kuukauden aikana saatettu tehdä jopa viisi tai kuusi tarkistuspäätöstä.

Jos asiakas huomaa virheen, hänen tulisi osata hakea muutosta oikaisuvaatimuskeskukselta. Siellä tehtiin viime vuonna parikymmentä tuhatta päätöstä. Vain runsaassa 4000 tapauksessa hakija voitti eli oikaisu tehtiin kokonaan tai osittain.

MOT: Noin kaksi miljoonaa toimeentulotukiratkaisua vuodessa ja oikaisuvaatimuskeskukselle päätyy vain noin parikymmentä tuhatta?

Satu Loippo: Sehän kertoo siis kovin ikävää kieltä siitä, että näitä asioita ei mene sit sinne oikaisuvaatimuskeskukseen. Ihmiset ei kykene niitä sinne viemään. Viime kädessä me ei saada tuomioistuinten tulkintaa siitä lainsäädännöstä, jota Kela tällä hetkellä soveltaa.

Sari Kenttä: Kun näitä tilastoja ollaan seurattu ja katottu, niin 1,8 miljoonasta ratkaisusta noin prosentti muuttuu. Elikkä se on ihan samaa luokkaa kuin missä tahansakin sosiaalietuudessa, jossa on harkintaa käytetään eli eli eli tällaista niin kuin että tehtäis niin kuin virheitä paljon, niin sellaista ei vaan yksinkertaisesti meidän meidän millään mittarilla löydy.

MOT pyysi toistuvasti Kelalta laadunvalvontaan liittyviä tilastoja. Esimerkiksi asiavirheiden tilastossa oli täysin virheetön vuosi. Se ei pitänyt paikkansa. Tästä lisää verkkojutussamme.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan toimeentulotukilain uudistusta. Sillä yritetään korjata pahimpia puutteita ja auttaa heikoimmassa asemassa olevia.

Pasi Pölönen, apulaisoikeusasiamies: Ennenhän se kuntapuolella oli ihan elimillinen linkki aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki. Nyt se Kela-siirron myötä tää sosiaalityön kytkeytyminen tähän Kelan prosesseihin se on ehkä ollut asia, joka on
jonkin verran kärsinyt, ja tähän liittyvä muutosta jos olisi mahdollista saada, niin se olisi varmasti toivottavaa.

MOT: Mitä sä toivoisit, että miten se asiointi sujuisi Kelan kanssa?
Minna Sidoroff: Niin kuin sieltä päin tulis semmosta informaatiota, että mitä mahdollisuutta sulla on. Ja oikeastaan joka tilanteessa. Mutta eihän, sekin on varmaan ihan mahdoton ajatus, mutta… Että kun ei aina osaa kysyä niitä oikeita kysymyksiä sieltä, että sit sitä vaan tyytyy siihen, mitä saa.

Emilia Hakkarainen toivoo, että hänen ei tarvitsisi ensi kesänä hakea toimeentulotukea.

Emilia Hakkarainen: Ehkä mie saan jostain jonkun uuden siistin kesätyön ja ei ikinä tiedä mitä nää opinnot ja muut tuo tullessaan, että mistä sitä tietää, jos pääsiskin vaikka näyttelee johonkin elokuvaan. Se olisi siistiä. Se olisi parasta. Joo.