Hyppää pääsisältöön

Erik Blombergin matkassa Huippuvuorilla 1968 – filmille tarttui arktinen, mutta hyvin moderni yhteiskunta

Erik Blomberg matkusti kesällä 1968 norjalaisella postilaivalla halki hyisen Jäämeren Huippuvuorille, maailman pohjoisimpaan nykyaikaiseen yhteiskuntaan, jossa yhä edelleen on enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä. Tuloksena oli harvinaislaatuinen dokumentti korkean elintason arjesta arktisen luonnon armoilla. Käsitettä ilmastokriisi ei vielä tunnettu, vaikka ensimmäiset muutoksen merkit jo näkyivätkin.

Huippuvuoret ovat kutsuneet seikkailijoita puoleensa 1500-luvulta lähtien, varsinainen tutkimusmatkailu sinne alkoi 1800-luvun lopulla. Koska olot Pohjoisella jäämerellä ovat hyvin ankarat, on jokaisessa tutkijassa edelleen oltava aimo annos seikkailijaa. Olipa syy matkaan mikä tahansa, kohti pohjoista lähdetään perinteisesti "Jäämeren portista" Tromssasta. Niin teki kesällä 1968 myös elokuvaohjaaja ja kuvaaja Erik Blomberg.

Kuljettava alus, postilaiva Skulen oli lastattu paitsi paketeilla myös pienellä joukolla ulkomaalaisia matkustajia. Suomalaiseen reportteriretkikuntaan kuuluivat Blombergin lisäksi ainakin Paavo Eini, Juhani Lihtonen, Heikki Seppälä ja Kalle Kuittinen.

Matka Huippuvuorille kesti postilaivalla liki neljä päivää. Ensimmäiset eksoottiset vastaantulijat olivat delfiinit.

Täällä hyvästellään hellimmin niitä, jotka tottelevat kompassineulan ensimmäistä käskyä.― Tunnelmat Tromssan satamassa (1968).

Reitin puolivälissä merestä nousevat Karhusaaret. Monen tutkimusmatkailijan retki on tiettävästi päättynyt jo siellä. Saaren itärannikolla siintää pahamaineinen Mount Misery.

Perillä Huippuvuorilla toimi vuonna 1968 maailman pohjoisin nykyaikainen yhteiskunta. Suurimman osan vuodesta yhteys muuhun maailmaan oli radion ja lennättimen varassa. Postia saatiin vain kesäisin, samalla oli mahdollisuus tavata uusia ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia kasvotusten.

Longyearbyenin kaivoskylästä oli 60 vuodessa kasvanut saaren tärkein asutuskeskus. Blomberg tutustuu kylän ainoaan taksikuskiin, joka on tarpeen mukaan myös pappi, kieltenopettaja, metsästäjä, turistiopas tai vaikkapa metallikurssin opettaja. Vastaantulevat koirat puolestaan saattavat hyvinkin olla Nansenin ja Amundsenin retkikuntien koirien jälkeläisiä.

Saarilla elettiin tuolloin kivihiilestä. Jotta sitä voi louhia, oli noustava ylös tunturiin. Liki puolet kylän tuhannesta asukkaasta sai leipänsä kaivoksesta. Eikä siinä kaikki: kaivosyhtiö Strore Norske omisti kylässä kirkkoa lukuunottamatta kaiken. Ajanvietteitä olivat kirjasto ja olut, joka sekin maksettiin Store Norsken omalla rahalla.

Koska rahaa oli vaikea kuluttaa ja elintaso oli taattu, valtaosa palkasta jäi säästöön. Parin vuoden uurastus takasi hyvät rahat, ja moni jätti maskuliinisen yhdyskunnan sen jälkeen mielellään. Osa viihtyi kuitenkin niin hyvin, että otti mukaan koko perheensä.

"Nämä rannat vallattiin epäystävälliseltä luonnolta"

Dokumentin toisessa osassa keskitytään tieteeseen ja tutkimukseen. Huippuvuorten saaristo on luonnontieteilijöiden paratiisi: kaikki geologisten kausien vaihtelut näkyvä maaperässä. Geologien lisäksi jään- ja sääntutkijat hyötyvät suuresti alueesta, joka on kuin läpileikkaus maailmanhistoriasta miljoonien vuosien ajalta. Biologeja kiinnostaa lajien sopeutuminen arktisiin oloihin. Sijaintinsa vuoksi, ollaanhan lähellä Pohjoisnapaa, alue sopii erinomaisesti myös revontulien tutkimiseen.

Moni paikalle saapunut tutkimusmatkalainen oli yrittänyt vallata aluetta, turhaan. Oli heitäkin, joille Huippuvuorten piti olla vain välietappi, mutta toisin kävi. Näin kävi esimerkiksi kuumailmapallolla liikkeellä olleelle ruotsalaiselle Salomon Andréen retkikunnalle vuonna 1897. Heidän tavoitteenaan oli ylittää Pohjoisnapa ja laskeutua Jäämeren toiselle puolelle Beringinsalmen rannalle. Vastoin ennakko-odotuksia lento loppui kuitenkin jo kolmen päivän päästä ja miesten oli jätettävä pallo. Heidän jäännöksensä löytyivät vasta vuosikymmeniä myöhemmin, vain 400 kilometrin päästä lähtöpaikasta.

Blomberg puolestaan todisti vierailullaan aivan uuden ajan alkamista. Hän seurasi hetken kansainvälisen avaruustutkimusaseman toimintaa. Uudet laitteet katsoivat paitsi taivaalle myös vahvasti tulevaisuuteen. "Minne tutkimus päättyy? Mihin kysymyksiin nämä oudot sävelet antavat vastauksensa?" Ilmastonmuutoksesta Blomberg ei puhu, mutta todistaa kamerallaan, miten jäälautat ajelehtivat kesällä yhä etelämmäs.

Tulevina vuosikymmeninä Huippuvuoret osoittautui paikaksi, jossa ilmastonmuutos alkoi näkyä järkyttävällä tavalla. 1970-luvulta lähtien alueen keskilämpötila on noussut 5–9 astetta, viisi kertaa maailman keskilukua enemmän. Sijaintinsa ansiosta Huippuvuoret on luonnollinen sijainti ilmastotutkimukselle.

Tämä on varmasti kylmien rantojen näytelmän dramaattisin vaihe.― Ihmisen kädenjälki alkaa näkyä Huippuvuorilla (1968).

Filmin ohjasi, kuvasi ja todennäköisesti myös käsikirjoitti Erik Blomberg. Hänen puolisonsa Maria Blomberg leikkasi sen. Säveltäjän ja selostajan nimet eivät ole tiedossa. Alkuperäinen filmi on kadonnut, digitointi on tehty Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kuvanegatiivista ja ääninauhasta.

Luonto yllätti elokuvantekijät puoli vuosisataa myöhemmin

Suomalaiset elokuvantekijät ja tanssijat Thomas Freundlich ja Valtteri Raekallio lähtivät Huippuvuorille vuonna 2019 kuvatakseen siellä tanssielokuvan Ruotsin tv:lle. Tutkimusmatkailijoiden hengessä aloitettu retki vaihtoi kuitenkin nopeasti luonnettaan, kun olosuhteet ulkosaaristossa osoittautuivat liian karuiksi.

Keskittyminen siirtyi taiteen tekemisestä siihen, että piti itseään ja kaveriaan hengissä.― Valtteri Raekallio (2019)

Jo viikingit tunsivat pohjoisen kylmät rannat

Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä. Norjalaiset nimittävät aluetta Svalbardiksi: nimi on viikinkien perua ja tarkoittaa kylmää rannikkoa.

Vain kolmella saarella – Länsimaalla, Karhusaarella ja Hopenilla – on asutusta. Ilmasto on arktinen, joskin Golf-virran ansiosta leudompi kuin vastaavat yhtä pohjoiset alueet.

Huippuvuoret löydettiin virallisesti vuonna 1596 (Willem Barentsin retkikunta), mutta jo aiemminkin saarilla lienee käynyt eurooppalaisia. Aluksi saarilla käytiin metsästämässä, tieteellinen kiinnostus niitä kohtaan kasvoi 1800-luvun lopulla. Samoihin aikoihin aloitettiin kaivostoiminta.

Saarten omistussuhde oli pitkään kiistanalaisena. Vuodesta 1920 lähtien saaret ovat kuuluneet Norjalle, jonka korkein edustaja saarilla on kuvernööri.

Vuonna 1920 tehty Huippuvuorten sopimus salli myös muiden maiden hyödyntää saarten mineraalivaroja vapaasti. Norjan lisäksi myös Neuvostoliitto ja Venäjä ovatkin pitäneet saarilla pysyvää asutusta kaivostoimintaan liittyen. Vuonna 2015 asukkaita oli reilut 2 600.

Vuonna 2017 Norjan hallitus päätti, että kivihiilen louhinta Huippuvuorilla lopetetaan.

Lähde: Wikipedia

Huippuvuoret on maailman pohjoisin asuttu alue

Lue lisää:

Erik Blombergille elokuva oli palapeliä

Kun suomalaisen elokuvan kultakauden kuvaaja, ohjaaja ja tuottaja Erik Blomberg (1913–1996) valottaa elokuviensa taustoja, on punnittu kerronta eleetöntä. Kuvat puhuvat puolestaan.

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto