Hyppää pääsisältöön

Pikku Kakkosessa ruoka on iloinen juttu!

Pikku Kakkosen juontaja Susanna
Pikku Kakkosen juontaja Susanna Kuva: Yle / Pikku Kakkonen Pikku Kakkonen,Pikku Kakkosen juontajat

Pikku Kakkosen torstai-illoissa 18.2.2021 alkaen tutustutaan Susannan kanssa ruokaan ja keittiöpuuhiin.

Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva voi nauttia ruoasta monin aistein. Sormiruokaillessa vauva saa tutustua erilaisiin ruokiin tutkien, tunnustellen, haistellen ja maistellen. Sormiruokailu on siitäkin mukavaa, että vauva saa itse päättää mihin tahtiin, ja kuinka paljon syö. Syömistä harjoitellessa harjaantuu samalla myös silmän ja käden yhteispeli, ja peukalon ja etusormen pinsettiote. Sotkua syntyy takuulla, mutta taito kasvaa harjoitellessa. On hienoa saada ja osata syödä itse!

Oma-aloitteisen syömisen lisäksi keittiö alkaa kiinnostaa lasta muutoinkin jo varsin pienenä: moni taaperoikäinen tutkii innokkaasti keittiön kaappien ja laatikoiden sisältöä, jos vain niihin käsiksi pääsee. Kulhot, kipot, kattilankannet ja kauhat saavat silloin kyytiä! Vauvan viihdyttämiseen ei aina tarvitakaan leluja - vauva ei arvota leluja muita esineitä paremmiksi, vaan hänelle turvalliset keittiökapineet ovat monesti aivan yhtä hauskoja ja viihdyttäviä, kuin varsinaiset lelut.

Kun ikä ja taidot karttuvat, lapsesta on hauska päästä mukaan monenlaisiin ruokahommiin, kuten kaupassa käymiseen, perunoiden pesemiseen, leipomiseen, pöydän kattamiseen ja tiskaamiseen. Ja mitä enemmän lapsi on tekemisissä ruoan kanssa - sen hankkimisessa, kasvattamisessa ja kokkailussa - sitä tutummaksi ja kiinnostavammaksi homma käy. Suhde ruokaan syvenee. Ja kun ruoan valmistelussa on saanut olla mukana, valmiin ruoan maistelukin on hauskempaa. Samalla kasvaa myös ruoan arvostus. Ruokahävikkikin saattaa pienentyä kummasti!

Pikku Kakkosessa ruokaa lähestytään leikkimielellä ja tutkien. Keskiössä on ihmettely ja havainnointi kaikin aistein. Vaikka ruudun läpi tunto, tuoksu ja maku jäävätkin katsojalapselta aistimatta, moni muu asia välittyy kyllä. Sanavarasto karttuu ruoka- ja ruoanlaittovälineiden nimillä, ja samalla opitaan uusia tukiviittomia. Haarukkatesti paljastaa raa´an ja keitetyn perunan eron. Ja kun kokonainen omena halkaistaan, nähdään, minkä värinen omena on kuoren sisäpuolelta - ja löydetään hedelmän siemenet. Porkkanan raastamisesta kuuluu hauska ääni, samoin kuivan spagetin katkaisemisesta tai salaattilingon pyörittämisestä. Pikku Kakkosessa pilkotaan, keitetään, vispataan ja tiskataan! Toivomme, että samalla katsojalapsen kiinnostus, uteliaisuus ja rohkeus ruokaa kohtaan lisääntyy. Aikuiselle tutut ja itsestäänselvät asiat ovat lapselle ihmejuttuja!

Juontojen suunnittelussa on käytetty lähtökohtana muun muassa Sapere-menetelmää, jonka on alun perin kehittänyt ranskalainen Jacques Puisais kouluikäisille lapsille. Suomessa menetelmää on kehitetty eteenpäin varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Lisätietoa Sapere-menetelmästä ja aisteista ruokakasvatuksessa.

Pikku Kakkosen viidentoista vinkin listasta voit napata ajatuksia, miten ruokailoa voi kasvattaa lapsen kanssa kotona tai varhaiskasvatuksessa. Ruoasta on lupa iloita yhdessä!

  • Lasta kiinnostavat kaikki jännät ja hauskat ruoanlaitto- ja leivontavälineet. Jos ne eivät ole teräviä tai helposti hajoavia, niitä voi hyvin lainata myös leikkiin. Taikinakulhosta tulee vaikka mopokypärä, ja vispilästä mainio mikrofoni!
  • Jo alle kouluikäinen osallistuu mieluusti esim. salaatin tekemiseen, sämpylöiden leipomiseen, ruoan tarjolle asetteluun ja pöydän kattamiseen. Lapsen kanssa voi tehdä oman makuvesibaarin.
  • Lapsen voi antaa itse harjoitella sopivaa annoskokoa - osaatko ottaa itse sopivasti?
  • Voileivän voitelemistakin on mukava harjoitella. Voileivän päälle voi myös sommitella hauskoja muotoja esim. salaatinlehdistä, kurkun, pikkutomaatin ja paprikan paloista. Käden käänteessä voileivälle syntyy vaikka pellen naama tai kukkanen. Itse tehdystä ruokataideteoksesta voi napata kännykällä kuvan - ja sitten pistellä herkun poskeensa! Kasvisten pintaa voi tutkia myös suurennuslasilla.
  • Annetaan lapselle aikaa tutkia ruokaa rauhassa: erilaisia makuja, tuoksuja, muotoja, rakenteita, ääniä. Ei tuputeta eikä pakoteta, mutta rohkaistaan uteliaisuuteen. Pysähdytään itsekin lapsen rinnalle aistimaan ruokaa kaikessa rauhassa. Nautitaan kauniin värisistä hedelmistä ja vihanneksista.
  • Tutustutaan kaikin aistein sekä kokonaiseen kasvikseen, juurekseen tai hedelmään, että sen palasiin, raasteeseen, keitettyyn, tai soseutettuun muotoon. Välillä voi kasvisjumpata!
  • Kestävä kehitys tulee keittiössä vastaan ihan itsestään: jätteiden lajittelu ja kierrätys, lähiruoka- ja satokausiajattelu, ja miten vältetään hävikkiruokaa.
  • Jutellaan ruoasta: mietitään lempiruokia, ja miltä tuntuu, kun on hirveä nälkä tai aivan kylläinen. Kerrotaan kivoja ruokamuistoja: onko mieleen jäänyt hauska eväsretki, tai isovanhempien luona tarjotut ruoat? Onko ruoka joskus palanut pohjaan tai epäonnistunut muuten - ja voiko muistolle jälkikäteen nauraa yhdessä? Mitkä ruoat lapsen mielestä kuuluvat arkeen, mitkä juhlaan?
  • Yritetään varata ruokailuhetkiin ja leppoisaan pöytäkeskusteluun aikaa. Kannustetaan lasta ystävällisiin pöytätapoihin.
  • Taidettakin voi tehdä ruoalla, esim. maalata mustikkamehulla tai kylmällä kahvilla.
  • Lapsi kannattaa ottaa mukaan oman syntymäpäivänsä tai muun juhlapäivän tarjoilujen suunnitteluun.
  • Tehdään kauppalista ja käydään ostoksilla yhdessä.
  • Hyvin pienimuotoinenkin oman ruoan viljely - vaikka vesikrassin tai herneenversojen kasvattaminen ikkunalaudalla - on hauskaa ja palkitsevaa puuhaa.
  • Marjametsässä käynti elämys kaikille aisteille! Retken jälkeen on ihanaa herkutella marjamaidolla, tai vaikka leipoa yhdessä marjapiirakkaa.
  • Eväsretkellä luonnossa ruoka maistuu aina parhaalta! Myös sisällä voi leikkiä eväsretkeä: välipalan voi joskus nauttia vaikka majassa pöydän alla.

Lisää vinkkejä Neuvokas perhe -sivustolta:
Hyvän mielen ruokapöytä
Iloiset välipalat

Muokattu 14.4. Lisätty linkkejä.

  • Tellustajat Pikku Kakkosessa

    Metsäneläimet perustavat oman uutistoimiston.

    Metsäneläimet perustavat oman uutistoimiston, koska kaikilla heillä on sama tavoite: saada maailmasta parempi paikka!

  • Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Roskien kerääjät

    Roskien kerääminen on hauskaa, helppoa ja ilmaista.

    Roskien kerääminen on hauskaa, helppoa ja ilmaista. Sitä voi harrastaa yksin tai porukalla niin, että kerää yhden roskan päivässä tai järjestää vaikka roskankeruukisat! Tellustajat-verkkosanomien toimittaja Hilkka Hämähäkki raportoi!

  • Muistatko Syrhämän?

    Veikko Paasi teki dokumentin Syrhämästä.

    Veikko Paasi halusi tutustua pelottavaan, mutta samalla kiehtovaan Syrhämään uudestaan, ja teki sarjan synnystä ja tuotannosta dokumentin media-alan oppityönä.