Hyppää pääsisältöön

Konserttijazzia fasismin uhreille

Toisen maailmansodan ja fasismin uhrien muistoksi on sävelletty paljon koskettavaa musiikkia, ja niin tekee myös jazzkitaristi-säveltäjä Ferenc Snetberger kitarakonsertossaan "In Memory of My People". Yhteislevy Keller-jousikvartetin kanssa sisältää muutakin musiikkia, jonka hiljainen, lohduton yleistunnelma huutaa ihmiskunnan syntejä, mutta tekee sen hieman liian hempeästi.

Ferenc Snetberger / Hallgato
Ferenc Snetberger / Hallgato Uudet levyt

Snetbergerin kansa, Unkarin romanit, kärsi toisessa maailmansodassa hirvittävän kansanmurhan. Hänen kitarakonserttonsa ei silti lainkaan fokusoi tuhoamisleirien kauhuihin vaan menneisyyteen joka katosi. Klassista konserttomuotoa noudattava teos kierrättää keskieurooppalaisen romanityylin elementtejä nostalgisesti ja problematisoimatta. Snetberger on säveltänyt asialliset perussäestykset lempeille, lukuisille sooloilleen, mutta tasainen molliviipyily ja kvartetin alituinen portamento synnyttävät tekotunteellisen vaikutelman, eikä tilannetta paranna, että päätösosan rytmi sakkaa.

Levy saa syvyyttä vasta Keller-kvartetin soolonumerosta, Shostakovitshin kahdeksannesta jousikvartetosta. Ja kun sen jälkeen kuullaan pari tummaksi sovitettua John Dowlandin laulua ja Barberin kuuluisa Adagio, kuulijan tunnetila turtuu harmaasävyiseksi melankoliaksi, jota lopuksi sopii parannella Snetbergerin astetta valoisemmilla kappaleilla. Juuri näin ECM New Series -labelilla on tapana levynsä rakentaa, mutta tällä kertaa resepti ei aivan toimi. Kirpeyttä puuttuu, natriumglutamaattia on liikaa. Pikaisesti tarkastaessa huomasin, että ECM-yhtiön jazz-puolen levyillä Ferenc Snetberger kitaroi virkeämmin, joten kenties kyse on vain yhteispelistä taidemuusikoiden kanssa sekä siitä, että levy on taltiointi varman päälle rakennetusta konsertista.

Ferenc Snétberger: Kitarakonsertto "In Memory of My People"; Your Smile; Rhapsody nro 1. Dmitri Shostakovitsh: Jousikvartetto nro 8 c-molli. John Dowland: I saw my lady weep; Flow, my tears. Samuel Barber: Adagio for strings. - Ferenc Snétberger, kitara, ja Keller-jousikvartetti. (ECM New Series, ECM 2653)

Kuuntele Uudet levyt 18.2.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • Stabat mater täynnä tunnetta

    Levyarvostelu

    Giovanni Battista Pergolesin Stabat Mater on yksi barokin tunnetuimpia kappaleita, nuorena kuolleen säveltäjän koskettava joutsenlaulu. Vuosien varrella olen kuullut Pergolesin Stabat materista alati koskettavampia levytyksiä, kun muusikot ovat yhä paremmin ymmärtäneet barokin intonaation, tyylin ja affektiivisuuden saloja, ja Ensemble Resonanzin uutuus menee taas kärkeen. Näin murheissaan ei äiti ole aiemmin seissyt poikansa ristin juurella.

  • Viulutähti Kopatchinskaja lumoaa lausujanakin

    Levyarvostelu

    Arnold Schönbergin melodraama Pierrot lunaire on hänen esitetyimpiä teoksiaan, mutta itse olen aina vierastanut sen vaatimaa puhelaulua. Ammattilaulajan esittämänä siihen kertyy hienoa äänenmuodostusta, joka on liian kaukana puheesta; näyttelijä puolestaan ei pysy musiikin kyydissä niin hyvin, että pystyisi reagoimaan musiikin tapahtumiin ja karaktääreihin. Uuden levyn perusteella ylivertainen ratkaisu tähän ongelmaan on viulistitähti Patricia Kopatchinskaja, jonka rohkeus, musikaalisuus ja taituruus takaavat parhaan Pierrot lunaire -elämyksen ikinä.

  • Kujeilevat kapriisit

    Levyarvostelu

    Paholaisen viuluniekka Niccolo Paganini omisti kuuluisat kaksikymmentäneljä kapriisiaan "agli artisti" eli taiteilijoille. Sittemmin niitä on kuitenkin käytetty lähinnä viulutekniikan hiomiseen ja mittaamiseen, mikä on rapauttanut niiden arvoa. Onneksi viulistit ovat nykyään alkaneet levyttää kapriiseja siinä vaiheessa, kun opinnoista ja kilpailuista on tarpeeksi aikaa - pirullisiin vaikeuksiin nimittäin kätkeytyy nokkelaa musiikkia, joka paljastaa paitsi taidot myös ominaisuudet taiteilijana. Niin käy myös Alina Ibragimovan kujeilevalla kapriisilevytyksellä.

  • Rohkea osallisuus kuuluu Valkeajoen harmonikka-Lindbergissä

    Levyarvostelu

    Kolmisen vuotta sitten kuulin konsertissa, kuinka Janne Valkeajoki soitti harmonikalle sovittamaansa Magnus Lindbergin musiikkia. Esityksen intensiteetti ja luontevuus tekivät vaikutuksen jo silloin, ja nyt Valkeajoen esikoislevyllä ne vielä korostuvat. Maamme paras nuori harmonikansoittaja ja kapellimestarinakin pätevä Janne Valkeajoki selvästi haluaa ja osaa soittaa Magnus Lindbergiä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua