Omenapuiden leikkaamiseen ei ole ihanteellista aikaa, koska leikkaus on aina puuhun kajoamista ja aiheuttaa stressiä sille. Sen sijaan pitäisi lähteä siitä, mitä haluaa leikkauksella saavuttaa.
Ylläpitoleikkaus tehdään vanhemmille puille ja suoritetaan syksyllä, kun taas rakenneleikkaus nuorille puille tehdään keväällä.
Talvileikkaus
Monet haluavat leikata omenapuunsa talvella. Silloin pitää muistaa muutama asia. Kaikkein tärkeintä on, että sää on kuiva.
Talvi
Jos haluaa leikata talvella, pitää varmistaa, että tekee sen, kun on kylmä ja kuiva sää. Kosteus leikkauspinnassa jäätyy, mikä johtaa haavan halkeamiseen, ja siitä tulee sieni-itiöille ja taudinaiheuttajille väylä puuhun myöhemmin kauden aikana.
Kuiva, kylmä sää saa mielellään kestää muutaman päivän leikkauksen jälkeen varmuuden vuoksi.
Jo kun lämpötila on nollan paikkeilla, on vaara, että sieni-itiöt, taudinaiheuttajat ja bakteerit hyökkäävät leikkauspintaan. On parasta leikata joko ennen tai jälkeen nollakelin. Kun lämpötilaerot vaihtelevat nollan molemmin puolin saman vuorokauden aikana, on pakkasvaurioiden riski suurin.
Puu on lepotilassa talvella, joten toipuminen talvileikkauksesta ei lähde käyntiin ennen kevättä. Toipumisnäkökulmasta elokuu on siksi paras leikkausaika. Silloin haavan paraneminen, niin kutsuttu kylestyminen, on nopeinta.
Kevät
Koska kevätleikkaukset tehdään lähinnä nuorille puille, niitä kutsutaan myös rakenneleikkauksiksi.
Nuorten puiden leikkaus on tärkeää puun tulevan muodon ja hyvinvoinnin vuoksi. Rakenneleikkauksen avulla luodaan edellytykset sille, että puu jaksaa kantaa hedelmää monelle sukupolvelle omenansyöjiä.
Leikkaa mielellään vasta, kun lämpötila on nollan yläpuolella. Juuri ennen mahlannousua eli juuri ennen kuin puu herää ja alkaa täyttyä nesteellä, on oikea aika.
Jos on epävarma oikeasta ajankohdasta, voi tehdä testileikkauksen pieneen oksaan. Jos leikkauskohtaan muodostuu nestettä, on mahla jo noussut ja on asialla liian myöhään. Puu tarvitsee kaiken energian silmujen puhkeamiseen, kasvuun ja kukintaan. Odota siinä tapauksessa syksyyn, ennen kuin leikkaat.
Kevätleikkaus kiihdyttää kasvua, ja siksi se tehdään usein nuorille puille. Joidenkin mielestä keväällä on helpompi leikata, koska oksat ovat paljaana ja muotoileminen on helpompaa.
Mutta kevätleikkauksessakin on omat haasteensa. Kostealla säällä leikkaamisesta voi syntyä pakkasvaurioita, jos lämpötila vaihtelee, ja silloin bakteerit ja taudit pääsevät puuhun helpommin.
Kesä
Jos leikkaa kesällä, on vaarana, että uudet kasvuun lähtevät oksat eivät ehdi kypsyä ja puutua ennen syksyn tuloa. Se voi johtaa pakkasvaurioihin, ja sitä kautta altistaa taudeille.
Odota mieluimmin syksyyn tai leikkaa HES-kaudella.
Syksy
Syysleikkaus tehdään mielellään heinä–syyskuun aikana ja on saanut siitä nimen HES-leikkaus. Jos leikkaa liian aikaisin, uudet versot voivat alkaa kasvaa jo syksyllä. Jos syksystä tulee kylmä ja kostea, herkkiin versoihin voi tulla pakkasvaurioita.
Omenapuut halutaan leikata syksyllä, ennen kuin ne menevät lepotilaan, jotta haavojen paraneminen ehtii alkaa ennen talvea.
Toinen etu syysleikkauksista on, että näkee selvästi, mitkä oksat ovat kuolleita, koska niissä ei ole lehtiä. Sitä ei ole yhtä helppo nähdä keväällä, kun kaikki oksat ovat lehdettömiä.
Jatkuvat leikkaukset
Jatkuvilla leikkauksilla vältetään suurempi kajoaminen puuhun. Leikkaamalla vähemmän kerralla, mutta sen sijaan useammin, puu selviää paremmin toipumisesta ja leikkausten aiheuttamasta stressistä. On joka tapauksessa parempi leikata kuin olla leikkaamatta.
Leikkaamiseen on tärkeää käyttää puhtaita ja teräviä työvälineitä. Tylsät työvälineet repivät haavaa ja vaikeuttavat paranemista, kun taas likaiset välineet levittävät sairauksia kasvista toiseen.
Haavanhoitoaine nopeuttaa paranemista ja suojaa haavaa. Tarkasta aina pakkauksesta lämpötilaa koskevat ohjeet, jos aiot käyttää haavanhoitoainetta pakkasella.