Pienetkin teot voivat tuoda toivoa – Kerro kokemuksesi toivosta ja toivottomuudesta

Toivo ylläpitää elämää ja auttaa suuntautumaan tulevaisuuteen. Saatamme suhtautua toivoon itsestäänselvyytenä. Toivottomuuden vaikutukset eivät useinkaan jää meiltä huomaamatta. Toiveikkuus saattaa vaihdella päivän aikana ja toivon kokemiseen vaikuttavat monet tekijät.

Useissa tutkimuksissa toivo liitetään henkisyyteen tai hengellisyyteen. Henkisyydessä toivo voi liittyä elämän tarkoituksen pohtimiseen. Tutkija Jari Kylmälle toivo on elämän perusvoimavara.

– Omien ja muiden tutkimusten mukaan toivossa on myös jotain hyvin arkista. Ihminen voi kokea toivoa, vaikka hänelle ei olisikaan suhdetta jumalaan, sanoo toivon tutkija Jari Kylmä.

Omien ja muiden tutkimusten mukaan toivossa on myös jotain hyvin arkista

Pitkään jatkunut epätoivo heikentää ihmisen terveyttä, kertovat tutkimukset. Esimerkiksi itäsuomalaisilla miehillä pitkään jatkunut toivottomuus on yhdistetty verisuonisairauksiin ja kuolleisuuteen.

Parantumattomasti sairaille toivo on erittäin tärkeä. Se auttaa joskus selviytymään hankalista hetkistä, mukautumaan omaan vaikeaan tilanteeseen. Toivo antaa voimia ajatella myös tulevaa, että joskus voi asiat olla paremmin.

– Toivo on tärkeä kaikessa auttavassa ja hoitavassa työssä. Tästä ovat eri tieteenalojen asiantuntijat yhtä mieltä. Toivo on auttava ja hoitava tekijä, sanoo Kylmä.

Toivon tutkimuksissa suhde toisiin tulee esille tärkeänä elementtinä. Suhde voi olla toiseen ihmiseen, Jumalaan tai johonkin muuhun korkeampaan voimaan, luontoon ja lemmikkiin. Myös ajatukset vaikuttavat mielialaamme ja toimintaamme. Toiveikkuutta voi ruokkia tuntemalla toivoa ja tekemällä tekoja.
.
– Pienikin teko esimerkiksi ilmastokriisin lieventämiseksi voi tuoda ihmiselle toivoa, sanoo tutkija Jari Kylmä.

Kerro kokemuksistasi viimeistään 28.2. Kokemuksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa. Käy lisäämässä ohjelma suosikiksesi Yle Areenassa!