Maarit Åström
Yle
Skitsofrenia on edelleen melko huonosti tunnettu psykiatrinen sairaus, jonka kanssa elää noin 50 000 suomalaista. Se kehittyy jo raskauden aikana sikiön aivoissa, mutta puhkeaa yleensä vasta myöhemmin elämän taitekohdissa, kun nuori aikuinen aloittaa opiskelut, työnteon tai parisuhteen. Skitsofreniaa sairastava saattaa kuulla ääniä tai kuvitella, että televisiouutisten lukijalla on salainen viesti juuri hänelle.
Seinäjoella asuvan Anni Tervosen, 33, perhetausta oli onnellinen. Koulu sujui hyvin, mutta kaikki ei ollut kunnossa. Mieli oireili rajulla tavalla.
“Ääniä kuulin ensimmäisen kerran 14-vuotiaana. Taustalla oli rajua koulukiusaamista, jota pakenin tunnin aikana vessaan.
Siellä kuulin ensimmäisen ääneni, joka kehui minua kun viiltelin itseäni. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun pidin ääniä ystävänäni.
Ensimmäisen kerran minua hoidettiin 15-vuotiaana. Ystäväni meni puhumaan koulun terveydenhoitajalle, että Annilla ei ole kaikki kunnossa.
Sain lähetteen nuorispsykiatrian poliklinikalle jossa minua hoidettiin masennuspotilaana. Siinä vaiheessa olin kuullut jo vuoden ääniä, mutta en kertonut niistä kenellekään."
Skitsofrenian syntyyn liittyy vielä paljon selvittämätöntä, mutta tutkijoiden mukaan perimällä on merkittävä rooli. Ilman geneettistä alttiutta skitsofrenia ei nykytietämyksen mukaan voi puhjeta.
– Tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta se tiedetään, että taustalla ovat psykooseille altistavat lukuisat geenit, joita voi olla kymmeniä tai jopa satoja, kertoo HUS:n psykiatrian, psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan ylilääkäri Tuula Kieseppä.
Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan skitsofrenian riskiä lisää muun muassa äidin tupakointi ja altistuminen infektiotaudeille. Myös äidin odotusaikana kokema vaikea stressi ja puutokset ravinnossa saattavat lisätä lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan myöhemmin.
Esimerkiksi Hollannissa toisen maailmansodan 1944–1945 nälkätalven aikana raskaana olleiden äitien lapsilla on myöhemmin aikuisuudessa todettu keskimääräistä enemmän skitsofreniaa.
Skitsofrenialle alttiit ovat herkkiä reagoimaan sosiaalisiin tilanteisiin
Aiemmin tutkijat olivat sitä mieltä, että ympäristö ei muuta perimää, mutta Hollannin esimerkki sysäsi aivotutkimuksen eteenpäin. Viime vuosina tutkijat ovatkin huomanneet, että ympäristötekijät voivat muuttaa geenien toimintaa. Tätä kutsutaan epigeneettiseksi periytymiseksi.
Nyt tutkijat pohtivat, voiko lapsen vanhempien tai jopa isovanhempien stressaavat elämäntapahtumat kulkea perimän mukana sukupolvien yli ja vaikuttaa sitä kautta lapsen elämään lisäten esimerkiksi ahdistusta ja mielenterveyden häiriöitä, jopa skitsofreniaa.
Skitsofrenian osalta tutkimukset ovat kuitenkin vasta alkuvaiheessa.
Jyrki Korkeilan mukaan skitsofrenialle alttiit ihmiset ovat usein hyvin herkkiä reagoimaan sosiaalisiin tilanteisiin.
– Tällaiselle henkilölle kaikki ympäristön stressi voi olla liiallista eli he ovat hyvin herkkiä sosiaalisissa tilanteissa. Se mikä liittyy normaaliin nuoren aikuisen itsenäistymiseen, opiskeluihin ja parisuhteeseen, saattaa olla heille liian haastavaa, Korkeila kertoo.
Minulla on kuusi ääntä, joista kaikki ovat miehiä.
Miehillä skitsofrenia puhkeaa yleensä 20–28 vuoden iässä, naisilla keskimäärin pari vuotta myöhemmin.
Skitsofrenia voi alkaa oireilla jo lapsena tai murrosiässä, jolloin se on yleensä hyvin rajua ja etenee nopeasti. Ennakko-oireet ilmenevät alaikäisillä esimerkiksi väkivaltaisuutena itseä tai muita kohtaan, syömisongelmina, vetäytymisenä tai vaikkapa toimintakyvyn laskuna.
Korkeilan mukaan skitsofreniaan sairastuvilla on taustalla usein joku toinen diagnosoitu häiriö, kuten ahdistuneisuus tai masennus. Eri ihmiset oireilevat eri tavalla, mutta skitsofrenia ei ole tila, joka kehittyisi ilman edeltäviä oirekokonaisuuksia.
Annilla skitsofrenia on kaiken aikaa läsnä äänien muodossa.
“Parikymppisenä sain skitsofreniadiagnoosin. Olihan se aika musertava diagnoosi. Olenko mä nyt oikeasti hullu?
Minulla on kuusi ääntä, joista kaikki ovat miehiä. Yksi heistä on viisikymppinen mies, jolla on harmaat hiukset ja ja punaruutuinen flanellipaita. Hän on tiukka ja ilkeä, äänien pääpiru. Saattaa sanoa muille äänille, etteivät ne ole tarpeeksi ankaria minulle.
Äänet, joita kuulen ovat pahoja ja solvaavia. Ne saattavat sanoa, ettei minusta ole mihinkään, että olen huono. Ne kannustavat minua itsetuhoisuuteen.
Olen ollut psykoosissa ainakin 15 kertaa. Pyskoosijaksojeni aikana olen tehnyt juuri niin kuin äänet sanovat. Polttanut itseäni silitysraudalla, viillellyt ja jättänyt lääkkeet pois.”
Turvallinen ympäristö suojelee
Psykoosi on vakava tila, jossa todellisuudentaju katoaa ja harhat ottavat vallan ihmisestä. Osa potilaista kokee, että heitä seurataan, vainotaan, heihin yritetään vaikuttaa tai heillä on joku tärkeä tehtävä hoidettavanaan.
– Pähkinänkuoressa skitsofrenia tarkoittaa vaikea-asteista psykoosia, jota yleensä sairastetaan pidempi aika kuin muita vaikeita mielenterveyden häiriöitä, Korkeila kiteyttää.
Korkeilan mukaan psykoosilääkitys kuitenkin pienentää psykoosin uusiutumisriskiä, todennäköisyyttä päätyä sairaalahoitoon sekä kuolleisuutta.
Erilaiset vaikeat elämäntilanteet, kuten traumat, koulukiusaaminen, seksuaalinen pahoinpitely sekä päihteiden käyttö vaikuttavat osaltaan skitsofrenian puhkeamiseen.
Nuoret vaikeasti oireilevat skitsofreniapotilaat ovat myös erittäin alttiita hyväksikäytölle ja väkivallalle. Toisaalta turvallinen ympäristö saattaa myös suojella sairauden puhkeamiselta tai sen negatiivisilta vaikutuksilta, vaikka geeneissä olisikin alttiutta psykooseille.
Joskus skitsofrenia voi puhjeta vasta keski-iässä. Silloin se on yleensä paranoidista ja toimintakyky säilyy monesti hyvänä. Paranoidiassa potilas saattaa esimerkiksi pelätä, että häntä vakoillaan, hänen päähänsä laitetaan ajatuksia tai hän on ulkopuolisen voiman kontrolloima.
Aktiivinen vaihe kestää kymmenen vuotta
Jokaisen skitsofreniaan sairastuvan oireet ovat erilaisia ja sairauden kulku voi olla hyvin arvaamaton. Vakavan sairauden kanssa ei ole helppoa, mutta hyvällä hoidolla, ympäristön tuella ja hyväksynnällä voi elää hyvää elämää.
– Sairaus ilmenee potilailla hyvin eri tavalla ja eritasoisina oireina. Joillakin skitsofrenia voi olla hyvin lievä. Silti vain noin seitsemäs osa skitsofreniaan sairastuneista paranee hoidon myötä täysin oireettomiksi ja toimintakyky on palautunut ennalleen. Silloinkin todennäköinen geneettinen alttius skitsofreniaan säilyy läpi elämän, Kieseppä toteaa.
Korkeilan mukaan sairaus yleensä helpottaa ajan myötä.
– Skitsofrenian aktiivinen vaihe kestää noin kymmenen vuotta. Sitten sairaus yleensä sammuu, mutta siitä ei parane. Sairaudesta voi jäädä jälkiä, mutta sen kanssa voi viettää hyvää elämää, Korkeila toteaa.
Annille skitsofrenia ja äänten kuuleminen on edelleen läsnä joka päivä.
“Kuulen edelleen ääniä, mutta minulla on niille hallintakeinoja. Yksi on kellotus. Minä sanon äänille joko ääneen tai mielessäni, että nyt en kuuntele teitä. Saatte tulla tunnin päästä ja sitten olla puoli tuntia.
Vasta viisi vuotta sitten, kun pääsin terapiaan, elämä tuntui lähtevän liikkeelle. En kuitenkaan enää pystynyt opiskelemaan tai tekemään töitä ja jäin eläkkeelle.
Nyt on mennyt viisi vuotta viimeisestä psykoosista, mutta skitsofrenia kulkee koko ajan mukanani, että saan pidettyä sen kurissa lääkkeillä sekä itsestäni huolehtimisella. En enää viiltele itseäni.
Nyt teen parina päivänä viikossa vertaistukityötä psykiatrian osastolla. Vedän askartelukerhoa ja ulkoilen potilaiden kanssa.”
Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!
Katso Areenassa: Skitsofrenia – onko elämä totta?
Akuutin Skitsofrenia – onko elämä totta? -jaksossa tutustutaan Jere Sandellin ja Saara Sutisen koskettaviin tarinoihin. Ne ovat esimerkkejä, miten vaikean skitsofrenian kanssa on mahdollista tulla toimeen turvallisessa ympäristössä.
Lisää ohjelmasta
