Hengittämisestä, liikkumisesta, syömisestä, ystävyydestä ja pariutumisesta on mahdollista kerätä dataa. Elämme arkeamme algoritmien ja koneiden keskellä.
Moni mittaa älykellojen avulla liikkumistaan ja palautumistaan. Laitteita on kuitenkin helppo myös huijata. Laite mittaa vain sitä mitä se pystyy mittaamaan.
– Esimerkiksi neulojilla tai pianisteilla voi olla hyvät aktiivisuuspisteet, koska he heiluttavat käsiään. On myös tarinoita siitä, kuinka ihmiset laittavat aktiivisuusmittareita metronomiin tai lemmikkiin. Ihmiset ovat hyvin luovia tällaisissa, sanoo tutkija Minna Ruckenstein.
On olemassa uusia vakuutus tuotteita, joissa edellytetään, että ihminen toimii terveellisesti. Älysähköhammasharjan avulla on mahdollista tallentaa dataa hampaiden harjaamisesta.
– Hampaiden harjaus kertoo siitä miten me eletään. Se on hyvää dataa elämään kiinni pääsemisessä. Kaikkiin uudenlaisiin valvontajärjestelmiin liittyy mahdollisuus, että sitä käytetään rankaiseviin tarkoituksiin. Uusien datakytkösten kanssa tulisi olla tarkkana, sanoo Ruckenstein.
On myös tarinoita siitä, kuinka ihmiset laittavat aktiivisuusmittareita metronomiin tai lemmikkiin
Erilaisia laitteita, mittausvälineitä ja sovelluksia on olemassa tuhansia ellei jopa satoja tuhansia. Yritykset ovat usein aika haluttomia paljastamaan mihin he kerättyä dataa käyttävät. Laitteiden ja sovellusten käyttäjät näkevät aina vain yhden puolen.
– Emme näe kokonaisuutta, jossa aineisto liikkuu mainostajille, markkinoijille ja toisten laitteiden valmistajille, sanoo Minna Ruckenstein.
Sähköhammasharjan keräämän datan voisi kytkeä deittisovellukseen, jos kaksi yritystä sopivat datan vaihdosta keskenään.
– Se kyllä herättäisi käyttäjissä suurta vastustusta, joten deittisovellukselle ei kävisi kovinkaan hyvin, sanoo Ruckenstein.
Sosiaalisessa mediassa tykkäykset tai reagoinnit postauksiin vaikuttavat meihin
Elämme maailmassa, jossa uudet teknologiat ovat lähellä meitä ja arkeamme. Ihminen on algoritmeille vain datapiste, mutta ne silti vaikuttavat kulttuurimme ja näkymään digitaalisilla alustoilla. Digitaaliset teknologiat vaikuttavat siihen miten näemme itsemme ja muut.
– Sosiaalisessa mediassa tykkäykset tai reagoinnit postauksiin vaikuttavat meihin. Se on palautetta, joka ohjaa meidän kommunikointia. Näemme myös toiset ihmiset näiden kommunikointialustojen kautta. Alustat hyötyvät meidän tuottamasta aineistosta, joten ne manipuloivat meitä olemaan palvelussa mahdollisimman pitkään, sanoo tutkija Minna Ruckenstein.
Miten algoritmit ja digitaalinen ympäristö vaikuttaa sinuun? Kerro kokemuksistasi viimeistään 14.3. mennessä.
Käy lisäämässä ohjelma suosikiksi Yle Areenassa!
Lisää ohjelmasta
- Luovuus on taitoa ja kykyä – Kerro, miten sinun luovuutesi ilmenee?
- Terapeuttinen eetos koskee meitä kaikkia. Millaisena näet opetuksen ja tieteen tekemisen mahdollisuudet Suomessa?
- Nyt puhutaan “ekososiaalisesta sivistyksestä”, joka auttaa meitä ymmärtämään kuvaamme maailmasta — miten sinä näet tulevaisuuden?
