Seija Aunila
Yle
Aikansa peili. Tätä ylioppilaskirjoitusten äidinkielen aihevalikoima todellakin on. Aiheiden joukossa on vuosien saatossa ollut myös helmiä tai ehkä paremminkin huteja. Yksi tällainen oli Onko nainen "heikompi astia"? vuoden 1964 ylioppilaskirjoituksissa. Päätimme tarjota koko kyseisen vuoden aihevalikoiman Yle Historian sometileillä ja tuloksena syntyi joukko uusia aineita, joissa yhdistyi oivallisella tavalla nykypäivä ja 1960-luvun aatemaailma.
1. Kuinka pyhitämme lepopäivän?
Joskus muinoin oli olemassa lepopäivä. Nykyään kutsumme sitä tuttavallisesti sunnuntaiksi. Nykyihminen ei kaipaa enää muinaista pyhäpäivää, mutta pyhittää sunnuntain kuitenkin. Nykyihminen on pyhittänyt sunnuntain kaikelle intensiiviselle tekemiselle, joten pyhittämisestä onkin tullut tekemisen synonyymi.
Levon sijaan nykyihminen kaipaa sitä, että Prisma on auki aina ja että siivota voi ilman naapurin paheksuntaa milloin tahansa. Sillä on tarve viinin lipittämiseen heti aamulla brunssin muodossa. Se kaipaa elokuvateatterin perhenäytöksiä viikon viimeisenäkin päivänä.
Onneksi muinaisesta ajasta meitä kuitenkin muistuttaa sunnuntaikorvaus. Se pyhitetty olkoon kanssamme edelleen, vaikka pyhästä onkin tullut osa arkea. Arkea, joka on kuitenkin niin pyhä, että haluamme pitää siitä kiinni viikon jokaisena päivänä.
Näennäisesti kuvittelemme, että sunnuntai on edelleen lepopäivä. Todellisuudessa haluamme tehdä kahta kauheammin töitä, että saamme enemmän palkkaa. Ja ne, jotka eivät saa, ovat mielellään palveltavana brunssilla, Prisman kassalla tai ovat iloisesti tamppaamassa mattoja taloyhtiön mattotelineellä. Lepopäivästä on tullut ihan vaan päivä.
kylpyankka
1. Cuinca pyhitämme lepopäiwän?
Lepopäiwä onkin wiicon tärcein päiwä, sanotaanhan se jo raamatussammecin! Se ompi niin lapselle cuin icääntyneemmälle polvelle hywä. Se ompi myös työmiehen seljälle paras päiwä, kun saapi hengähtää ranscaasta uurastucsesta työmaalta.
ritariikka
3. Kirjat mieliharrastukseni tukena
Mieliharrastukseni on netissä surffaaminen ja kun sitä tuntitolkulla tekee joka päivä, kannattaa kiinnittää huomiota hyvään ergonomiaan. Työpöydälläni on iso näyttö, mutta sen jalka on liian matala. Kunnes keksin, että laittamalla muutama paksu kirja korokkeeksi, nousee ruutu hyvälle korkeudelle. Korkeutta on hyvä vaihdella aika ajoin, ettei niska jähmety. Kirjoja en lue.
En ole koskaan lukenut. Paitsi koulukirjoja. Nykyään kuuntelen kirjoja lähes päivittäin. Se on valkoisen miehen hommaa lukemiseen verrattuna.
Olli NIkkanen
3. Kirjat mieliharrastukseni tukena
Mieliharrastukseni on nukkuminen. Raskaan päivän päätyttyä asetun mukavasti sänkyyn ja otan käteeni kirjan. Avaan sen samalta aukeamalta kuin jo niin monena iltana aiemminkin. Mietin, keitä helvetissä kaikki nämä tyypit ovat ja mitä he ovat tähän mennessä tehneet. Hetken ajan tätä ongelmaa pohdittuani kirja putoaa rinnalleni, ja vaivun uneen.
Yhdelläkin kirjalla pärjää, mutta minulla on yöpöydällä useampia teoksia: dekkareita, klassikoita, historiallisia romaaneja - jopa usealla eri kielellä. Vaihtelu ei tässä tapauksessa juurikaan virkistä, mutta antaa minusta kultivoidumman kuvan. Kirja kuin kirja auttaa kyllä pääsemään hyvin uneen. Näin kirjat tukevat mieliharrastustani.
Riitta Itkonen
4. Arkkitehtuurimme saavutuksia
Tuskin on yksikään niin suuri ja kaunis kuin Kouvola. Kalseasta maasta ponnistavat ylös harmaisiin pilviin niiden kanssa samaa sävyä olevat tornit, joiden ikkunoissa tuikkii iloton valo. Neuvostomaisen ajaton, germaanisen tehokas, suomalaisen simppeli.
Kaipa jokainen meistä jonakin elonsa päivänä on päätyvä Kouvolaan, näkee toinen toisensa perään yhä uuden ajasta ikuisuuteen seisovan jykevyyden. Kertoo jotakin myös meistä, ihmislapsista, että Kouvolalla on paikka myös niiden sydämissä, jotka eivät ole sen maaperälle eläessään astuneet.
ronjaelea
5. Turun linnan vuosisataisia vaiheita
Turu linna vuas satassi vaihei. Siäl se on seissy Aurajoen suul jo melkke 750 vuat toi Turu linna. Sen vanhimppi ossi rupesiva ruattalaisset rakentama jo 1280-luvul. Halusiva pualusta valtakunttaas ja hallita rahvast.
Vähä myähemmi Juhana II herttuaki siel tanssas renesanssipiroisas. No mont sattavuat myähemmi toise maailmansoran aikan vuan 1941 pommittiva Neuvostoliiton ilmavoimat linna ja se vaurioitua oikke pahast. Mut nii se sit vaa kuitenki korjatti. Ja nykyäs se on suasittu vierailu kohde. Esilinna kahvilaravintolas voi osallistu vaik keskiaikassi rahvaanpiroihi ja linnan kirkos voi vaik men naimissi.
sannakullanmaki
Itä-Saksa vai Länsi-Saksa? Siinäpä visainen kysymys. Ylioppilasainekirjoittajamme ovat osanneet tarkastella tämän suurvallan dramaattista historiaa ja sen kahtiajakoa erityisen taidokkaasti.
6. Toisen maailmansodan jälkeinen Saksa
Menneen sukupolven urheilijaikoni Seppo Räty aikanaan luonnehti Saksaa kuolemattomin sanoin. Aivan kuten Kauko Röyhkä kotikaupunkiaan. Aivan varmasti Saksa on ollut paska maa, ennen toista maailmansotaa ja sen aikana.
Ehkä sen jälkeenkin yksittäisissä tapauksissa, erityisesti yleisurheilun suomalaisen kuningaslajin näkökulmasta. Mutta toisen maailmansodan jälkeen Saksa on ollut ja on hieno maa. Tai olihan se kaksikin maata tuossa välissä. Mutta se onkin jo toinen tarina.
jussihenrikki
6. Toisen maailmansodan jälkeinen Saksa
Kun fascistit oli saatu kukistettua ja hitleriläiset tuomittua, saattoi Saksan jälleenrakentaminen alkaa. Kunnioitettu Isä Aurinkoinen, toveri Stalin, tarjosi berliiniläisille mahdollisuutta tulla lämpimään syleilyynsä jo vuonna 1947. Rauhaarakastavan ja urhoollisen puna-armeijan sotilaat olivat valmiina tarjoamaan auttavaa kättään Saksan entisen pääkaupungin asukkaille, asettumalla sen ympärille.
Sotaa havitelleet imperialistit kuitenkin jatkoivat terroripommituksiaan, mutta olivat naamioineet ne viekkaasti ruokapakettien muotoon. Tätä jatkui yli vuoden ajan ja generalissimus Stalin määräsi neuvostojoukot pois Berliinin ympäriltä. Nerokkaan taktisen manööverin perimmäinen tarkoitus oli näyttää berliiniläisille lännen avun kaksinaamaisuus, jolla koko maa olisi pakotettu kapitalismin ikeeseen.
Lännen provokaatiot jatkuivat ja vuonna 1953, jolloin maailma menetti generalissimus Stalinin, joukko harhaanjohdettuja työläisiä aloitti kapinoinnin. Neuvostojoukkojen päättäväinen toiminta kuitenkin pysäytti tihutyöt nopeasti. Puolueen miekka ja kilpi, Stasi, toimi ansiokkaasti paljastaessaan riistäjien ja verenimijöiden alhaiset toimet.
Samaan aikaan kuitenkin edelleen länsiseireenit houkuttelivat valheellisin lupauksin työläisiä länteen, jossa heitä odotti iloton ja armoton pakkotahtinen uurastus, vailla toivoa paremmasta. Aikansa Saksan kärsivällisyys riitti tähän, mutta kaikelle oli rajansa.
Neuvostoliiton ohjauksen turvin saksalaiset päättivät selkiyttää Berliinin asemakaavaa rakentamalla antifasistisen suojavallin elokuussa 1961. Sen suojissa Saksa nyt kasvaa ja kukoistaa. Maa on kehityksen kärjessä, Trabant-henkilöauto esimerkkinä mainittakoon. Samaten maan kansalaiset ovat loistava esimerkki maan uudesta kukoistuksesta: kansan hyvinvointi näkyy sen urheilijoiden reippautena ja atleettisuutena, toki myös naisellisuutena.
revojjani
7. Koulumenestyksen edellytyksiä
Aivot ovat kuin valtava laskukone, jolla on aivot. Jo muinaisen Egyptin faarao Ramses Ensimmäinen Kolmas ymmärsi aivojen merkityksen keksiessään pyramiidit. Ei ole enempää eikä vähempää sanottu, kuin että nämä mainitut aivot ovat luullakseni tärkein edellytys koulussa menestymiseen.
Ovathan aivot sentään ihmisen suurin yksittäinen elävä orkasmi. Muita edellytyksiä ovat: nuhteeton önsteeraus, hunstvikki, päärlyt, sekä kahvi eli tee.
tomi_lilja
7. Koulumenestyksen edellytyksiä
Koulumenestykseen vaaditaan monenlaisia ominaisuuksia ja taitoja. Itsekuri on niistä samanaikaisesti sekä tärkein että harvinaisin laatu yläkouluikäisessä. Yhtä vaikeaa on kasiluokkalaisen ruoskia itsensä koulutyön ääreen kuin pois Fortniten, nykyaikaimme vitsauksen, äärestä.
Koulumenestykseen vaaditaan myös järkeä ja kunnianhimoa. Jälkimmäistä on usein niilläkin, joille ei ole ensin mainittua suotu sitäkään vähää, jonka verran oli Jukolan Juhanilla. Vaadittakoon menestyjiltä myös lukuisia työskentelytunteja. Kas, kun ei Roomaakaan päivässä rakennettu, niin ei sivistyskään pakottamatta päähän painu.
jokelaisenjessi
8. Metsiemme pikkulinnut.
Metsiemme pikkulinnut ovat pieniä lintuja. Ne ovat selvästi pienempiä kuin suuret ja keskikokoiset metsiemme linnut. Metsiemme pikkulinnut viihtyvät metsissämme, koskapa ovat päätyneet siellä olemaan.
Metsiemme linnusto olisi vajavainen, jos siellä olisi vain keskikokoisia ja suuria lintuja. Pikkulinnuilla on oma erityinen paikkansa metsissämme. On tärkeää, että metsämme säilyvät hyvinä asuinpaikkoina myös pikkulinnuille.
aijjaijaa
Ehkä hieman yllättävästi Suomen maantiet kirvoitti useammankin pohtimaan tieverkostomme syvintä luonnetta. Tai oliko se sittenkään yllätys laajassa maassamme, jossa on paljon teitä (mukaan lukien metsäautotie ja marjapolut) ja vähän ihmisiä.
9. Suomen maantiet
Talvella urautuvat, syksyllä lätäköityvät, keväällä pölisevät, kesällä rakentuvat. Mielipiteestä riippuen jotkin vievät jonnekin, toiset niistä taas eivät minnekään, kuitenkin melko yleisen kokemuksen mukaan pitkittäin on helpompi edetä kuin poikittain. Ilman olisi haastavaa saada liikkeelle kaikki se mikä laajakaistalle ei mahdu.
embvu
9. Suomen maantiet
Nuo kiviset, kuoppaiset ja kaiken kokeneet. Joskus ne perille vie, toisinaan taas ei. Mikä instanssi niitä hoitaa; Ely, Väylä, Traficom vai joku muu? Siinäpä vasta tavallisen kansalaisen purtavaksi on kova luu. Toivottavasti saataisiin asfalttia pintaan, jottei tule ruhjeita rintaan.
katrih.ja
9. Suomen maantiet
Suomen maatiet ovat pitkiä tai todella pitkiä. Niissä on joko hiekka- tai asvalttipohja. Itse pidän enemmän asvalttipohjaisista maanteistä, koska ne tuoksuvat hyvältä kesäsateen jälkeen. Jotkut Suomen maanteistä vievät pois Turusta. Suuriosa Suomen maa teistä vie kohti Helsinkiä.
Kaikilla Suomen maanteillä on oma uniikki numeronsa. Suurimmilla teillä on pieni numero, pienimmillä teillä on suuri numero. Tiet ovat ihmisille hyödyllisiä, koska ilman niitä joutuisimme hiihtämään tai uimaan päästäksemme käymään kaupoissa Tiet ovat siis hyvä keksintö.
sekvei
9. Suomen maantiet
Nuo ammoisina-aikoina lapiomiesten hiellä alkuunpannut, kotimamme valtimosuonet. Kalkkeutumina niissä on nyt nimismiehen kiharat, kuopat ja urat. Ei riitä maaseudulle tiekarhua, hiekkaa ei lumiauraa. Kansanedustajien taksitkaan ei niillä pian liiku, jos ei pyörien tilalla telaketjut riipu. Sen pituinen on se.
Kati Ulukavak
10. Kuu ihmisen mielenkiinnon kohteena.
Niinkuin mies on aina ollut kiinnostunut naisesta, on ihminen aina ollut kiinnostunut kuusta. Etenkin kuun siitä puolesta joka ei näy; takapuolesta. Kuu aiheuttaa vuorovesi-ilmiön ja saman voiman vaikutuksesta ihminen voi kuun kierron eri vaiheissa nähdä aivan erilaisia unia. Jos nukkuu.
Nykyään uskotaan että kuu on ontto ja sen sisällä asustelevat alienit tarkkailevat meitä. Siellä on oma TV- asema jonka suosituin ohjelma on "Maatamolla". Se tulee kerran maakaudessa.
kissajapallo
10. Kuu ihmisen mielenkiinnon kohteena
Kuuta katsoo ihminen,
ihmetellen, mietiskellen.
Niin suuri valo taivaan,
ei tuiki, ei välky,
kokoaan muuttaa ajan mukaan.
Kuustako koti uusi
Kun kasvaa ihmiskunta?
Liekö se haave,
vai pelkkää painajaisunta?
Ajan saatossa
Kuu arvoituksensa avaa.
Ohjaa avaruuden matkaajaa
kohti uutta huomista.
t. Mäkelä
11. Tupakanpoltto ja terveys
Ken aloittaa tupakoinnin, nuorena tahi vanhana, saapi olla varma yhdestä asiasta. Rahaa kuluu ja paljon. Se, joka on tarkka rahastansa, ei moiseen myrkkykääryleeseen koske, vaan laittaa nekin pennoset talteen. Ja käyttääpi ne sitten aikanansa omaksimuiden virkistämiseksi.
hennavihanne
Ja sitten siihen hutiin tai herkkuun. Lukija päättäköön. Tässä "heikoimman astian" valioaineet.
12. "Onko nainen 'heikompi astia"?
Eipä suinkaan, kun ei oo astia lainkaan. Pikemminkin koko talon pystyssä ja voimissa pitävä kipinöivä kamiina, jota ilman jokainen ympärillään jäätyisi kalikaksi. Mies voi sitten olla vaikka tämä kalikka, joka kamiinan kipinästä syttyy uuteen liekkiin.
Tai sitten astia, joka toisen työstä täyttyy, ja jota hiipuvan hetken kamiinan kajossa ihastellaan. Naljailut jääköön tähän. Tehtävänsä kullekin, vaan ei toinen toistaan vähempi.
Pajukahi
12. Onko nainen "heikompi astia"?
Onko nainen yhteiskuntamme astiakaapissa se sangen herkkä Myrna, varovasti käsiteltävä ja sulokkaasti koristeltu? Vaiko kenties se valurautainen pata, joka taikoo eväät perheelleen; punaposkisille pikkupilteille ja talon väkevälle herralle?
Onko isäntä, perheenpää, tuo hylly, joka kannattelee vaimoansa - heikompaa taikka vahvempaa - vaikka kuinka heiluisi kaappi? Ovatko pikkuiset Juhani ja Liisa ne maustesirottimet, jotka maustavat elämän, välillä (jos sallinette sanoa) liiankin voimakkaasti maustaen? Vai liekö jokainen oma astiansa, välillä heikko, välillä vahva, välillä pippurinen, välillä vain tyhjä malja - ja välillä se toisia kannatteleva hylly?
lahtisenjenni
12. Onko nainen "heikompi astia"?
Naista on joskus väitetty niin sanotusti heikommaksi astiaksi, mutta väite on kyseenalainen. Jotta voimme tarkastella väitteen paikkansapitävyyttä, pitää ensin määritellä, mitä tarkoitetaan tässä yhteydessä vahvalla ja heikolla ja mihin heikkoutta verrataan.
Astialla tarkoitetaan kielitoimiston mukaan "erilaisia maljan, lieriön tms. muotoisia, vars. ruokataloidessa käytettäviä säilytys-, tarjoilu- ym. esineitä. Nainen on ensisijaisesti ihmisrodun edustaja, ei strereotyyppinen astia.
Puhtaasti astian funktiossa nainen on varmasti heikompi kuin esimerkiksi posliininen astia: vaikka nainen mukauttaisi ruumiinsa astian muotoon, sitä on hyvin vaikea saada esimerkiksi vedenpitäväksi. Tästä jokaisella on kokemuksia, jos on joskus yrittänyt tehdä kämmenistään kupin veden juomista varten. Toisaalta nainen on elävä, joten hänellä on lihaksissaan voimaa toisin kuin posliinisella astialla - sikäli siis naisen voi nähdä vahvempana.
Perinteisesti sanonnalla on toki viitattu metaforisempaan astiaan. Onhan nainen ollut ruokataloudessa ja voi olla lieriön muotoinenkin. Tässä tapauksessa yleensä verrataan naista miessukupuoleen. Miehillä keskimäärin on enemmän fyysistä voimaa ja sikäli nainen voidaan nähdä heikompana. Kuitenkin voidaan todeta, että jos mies on naista vahvempi astia, hänen kannattaisi ottaa vastuulleen ruokatalous.
reetta.n
12. Onko nainen "heikompi astia"?
Raamatussa Pietari käski miehen elää vaimonsa kanssa niin kuin "heikomman astian" kanssa. Tällä hän tarkoitti, että vaimoa ei pidä laittaman mikroaaltouuniin eikä astianpesukoneeseen. Mielestäni nämä ohjeet ovat mitä parahimmat yhä tänä päivänä.
Terhi Kokkonen
Lisää ylioppilasaineita löytyy Yle Historia Instagram sekä Äkkilähtöjä menneisyyteen Facebook-tililtä.
1960-luvulla ylioppilaskirjoituksiin suhtauduttiin erittäin kriittisesti. Niitä arvostelivat opettajien ja oppilaiden lisäksi myös opetuksen asiantuntijat.
