Hyppää pääsisältöön

Testaa, miten looginen olet – treenaamaalla loogista ajattelua keskustelutaitosi paranevat kohisten

kuvituskuva logiikasta
kuvituskuva logiikasta Kuva: Mikko Lehtola / Yle logiikka

Loogista ajattelua treenaamalla voi oppia perustelemaan argumenttinsa paremmin ja ymmärtää, milloin toisen perustelut eivät ole kestäviä. Opettele loogista ajattelua muutaman yksinkertaisen harjoituksen avulla.

Arkisessa keskustelussa logiikaksi kutsutaan herkästi mitä tahansa järkeenkäypää tai pääteltävissä olevaa asiaa. Filosofiaa ja elämänkatsomustietoa Töölön yhteiskoulussa opettava Olli Hakala kertoo esimerkin.

– Joku saattaa esimerkiksi todeta, että on loogista mennä ravintolaan etsimään kumppania, vaikka tarkoittaa sillä, että se saattaa olla tarkoituksenmukaista, muttei välttämätöntä.

Loogiseen päättelyyn kuuluu juuri välttämättömyys. Se on johdonmukaista ajattelua, jossa yhdestä tai useammasta alkuoletuksesta eli premissistä johdetaan loogisia seurauksia. Logiikka on oma tieteenalansa ja sitä opetetaan lukioissa ja yliopistoissa muun muassa filosofian ja matematiikan opinnoissa.

Halvoilla heitoilla saa helppoja pikavoittoja ja poskettoman löysää puhetta nostetaan otsikoihin.― Olli Hakala

Miksi kuitenkin jokaisen kannattaisi hieman perehtyä logiikkaan ja treenata loogista ajatteluaan? Elämässähän pärjää varsin hyvin vähemmälläkin logiikalla.

– Jos perehtyy loogisen ajattelun lainalaisuuksiin, argumentaatio sujuu paremmin ja ymmärtää myös, jos jonkun toisen perustelut eivät ole kestäviä, Hakala sanoo.

Loogista ajattelua treenaamalla voi myös harjoituttaa hidasta ajatteluaan. Muun muassa psykologi Daniel Kahneman on nostanut esiin nopean ja hitaan ajattelun eroa. Ihmisen psykologiaan kuuluu, ettei meillä yleensä ole kärsivällisyyttä treenata hidasta ajattelua. Ihminen ajattelee mielellään nopeasti.

– Huolellisuus ei ole nykypäivänä hyve, nopeus on, Hakala sanoo.

Kumpi on tärkeämpää: se, miten puhutaan vai se mistä puhutaan?

Filosofina Hakala katselee monia asioita omasta vinkkelistään. Esimerkiksi eduskunnan puheenvuorot vilisevät argumentaatiovirheitä.

– Kun päätetään politiikan suunnasta, olisi hienoa, että argumentit olisivat päteviä. Esimerkiksi monet perustelut tasa-arvoisen avioliittolain puolesta ja vastaan olivat ehtymätön aarreaitta argumentaatiovirheitä bongaavalle.

Myös kasvisruoka- ja asevelvollisuuskeskustelussa esitetään usein loogisesti virheellisiä perusteita. Olli Hakala nostaa esiin Alexander Stubbin taannoisen asevelvollisuutta koskevan lausunnon: "Miesten asevelvollisuus ei ole tasa-arvo-ongelma, koska se on perinne".

– Kollega Arno Kotro nosti silloisen pääministeri Stubbin lausunnon asevelvollisuudesta jopa tekemäänsä filosofian oppikirjaansa, sillä se on niin hyvä esimerkki huonosta argumentaatiosta. Tuollaista johtopäätöstä ei yksinkertaisesti voi tuollaisilla perusteilla tehdä. Ei perinteellä voi perusteella sitä, että asevelvollisuus ei ole tasa-arvo-ongelma.

Loogista ajattelua voi harjoitella esimerkiksi piirtämällä asia kuvioksi paperille tai kirjoittamalla se auki.

Puheessa onkin tärkeä hahmottaa argumentaation ja retoriikan ero. Ihmislaji on ollut taipuvainen hurahtamaan retorisiin puheisiin vuosituhansien ajan, mutta sosiaalisen median myötä vaikuttava ja suostutteleva puhe saa hyvin elintilaa ja algoritmit suosivat kuulijoissa tunnereaktioita herättäviä puheita. Huolellisesti ajatteleva ja ajatuksensa loogisesti perusteleva ihminen jyrätään helposti somessa ja julkisessa keskustelussa.

– Halvoilla heitoilla saa helppoja pikavoittoja ja poskettoman löysää puhetta nostetaan otsikoihin. Toimittajat päästävät esimerkiksi monet politikot aivan ihan liian helpolla, Hakala sanoo.

Miten omaa loogista ajatteluaan kannattaa treenata?

Loogisen päättelyn harjoittelu vaatii logiikan perussääntöjen tuntemista ja sen jälkeen treenaamista. Loogista ajattelua harjoittelevan on myös hyvä tuntea kognitiiviset vinoumat, joihin ihminen on taipuvainen lankeamaan. Niihin kuuluu muun muassa vahvistusharha, joka tarkoittaa sitä, että olemme taipuvaisia vahvistamaan jo olemassaolevia uskomuksiamme. Yksimielisyysharha taas saa meidät ajattelemaan, että omat mielipiteet ja uskomukset yleisempiä kuin ne todella ovat.

– Kaikki oppivat loogista ajattelua, jos haluavat. En ole tavannut yhtään lukiolaista, joka ei olisi oppinut perusasioita. Peruslogiikan siirtäminen arkiargumentaatioon on vähän hankalampaa ja vaatii vähän enemmän treeniä, Olli Hakala sanoo.

Loogista ajattelua voi harjoitella esimerkiksi piirtämällä asia kuvioksi paperille tai kirjoittamalla se auki.

– Ei tarvitse osata mitään virallisia logiikan merkintöjä, vaan voi tehdä omia nuolia ja kuvioita. Silloin näkee hyvin oman ajattelunsa köykäisyydet, Hakala sanoo.

Esimerkkiharjoitus: Mitä seuraavista väitteistä voi päätellä loogisesti?

P1 = premissi 1 eli ensimmäinen alkuoletus ja P2 on premissi 2 eli toinen alkuoletus.

P1 Kaikki tontut pitävät joulusta.
P2 Vili on tonttu.

Valitse jokin vaihtoehdoista

a) Vili pitää joulusta
b) Vili ei pidä joulusta.
c) Ei voi päätellä kumpaakaan edellisistä.

Vastaus:
Tämän hahmottamiseksi kannattaa piirtää kuvio. Piirrä ensin joulusta pitävien olioiden joukko. Sen sisään piirrä tonttujen joukkoa kuvaava ympyrä, koska kaikki tontut pitävät joulusta. Sijoita Vili tonttujen joukkoon. Kuvasta näkee heti oikean vastauksen: a) Vili pitää joulusta.

Testaa, miten loogisesti ajattelet. Mitä seuraavista väitteistä voi päätellä loogisesti?

Kysymykset on saatu jutussa haastatellulta filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja Olli Hakalalta. Lisää harjoituksia löydät Abitreenien filosofian päättelytehtävistä.

Tehtävää täydennetty 1.3.2021: 4. kysymykseen lisätty yksi premissi (Maailmassa elää ainakin yksi kuningatar), jotta vastauksen voi päätellä oikein.

Kommentit