Pikku Kakkonen
Yle
Luutarhan tarinoita tarjoaa lapsille tietoa erilaisista kuolemaan liittyvistä tavoista ja uskomuksista ympäri maailmaa.
Lapset ovat luonnostaan uteliaita. Heitä kiinnostaa miten sydän toimii, voiko avaruudessa hengittää ja mistä vauvat tulevat. Kuolema on yksi aihe muiden joukossa. Siihen liittyvät kysymykset tulevat usein yllättäen ja saattavat olla hyvin konkreettisia: miksi ruumis haudataan, miten mummo mahtuu uurnaan tai onko kuolleilla nälkä?
Lasten kuolemaa kohtaan osoittama kiinnostus saattaa tuntua aikuisesta ahdistavalta, mutta surun hoitoon erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula muistuttaa kirjassa Kaikki mitä olet aina halunnut tietää kuolemasta (Henna Mäkelin, 2018), että aikuisen tehtävä on auttaa lasta ymmärtämään vaikeitakin asioita. Poijula on sitä mieltä, että suomalaiset lapset jäävät usein yksin surunsa kanssa, ja kuolemasta tiedetään Suomessa ylipäätään liian vähän. Siksi hän kuulisi mielellään esimerkiksi kouluissa enemmän puhetta kuolemasta.
"Luutarhan tarinoita sai alkunsa, kun oma lapseni alkoi esittää kuolemaan liittyviä kysymyksiä", kertoo Luutarhan tarinoiden kirjoittaja Kirsi Alaniva. "Etsin keskustelun tueksi aiheeseen liittyviä lastenkirjoja, mutta huomasin nopeasti, että suurin osa käsitteli kuolemaa surun ja menettämisen näkökulmista. Ne oli suunnattu lapsille, jotka olivat jo menettäneet jonkun läheisen. Halusin kirjoittaa niiden rinnalle teoksen, joka lähestyisi kuolemaa konkreettisemmin, erilaisten näkemysten ja uskomusten kautta. Harva aikuinenkaan on nimittäin varma siitä, mitä ajattelee kuolemanjälkeisestä elämästä tai siitä, miten haluaa tulla muistetuksi kuolemansa jälkeen."
Luutarhan tarinoita tarjoaa aikuisille työkaluja kuolemasta puhumiseen. Sarjan jaksot käsittelevät kuolemaa niin tiibetiläisen taivashautauksen, jälleensyntymän kuin luonnontieteellisen näkemyksenkin kautta. Samalla ne pyrkivät laajentamaan puhetta kuolemasta aikuisten omien uskomusten ulkopuolelle. Sarjassa on viisitoista kuvitteellista hahmoa eri puolilta maailmaa. Yhteistä heille on se, että he ovat kaikki jo kuolleita. Jokaisen tarinan lopussa on pieni tietoisku, jossa kerrotaan kyseisen vainajan tai kulttuurin tavoista suhtautua kuolemaan.
Suomalainen tapa muistaa vainajia on melko vaatimaton moniin muihin kulttuureihin verrattuna. Suhde läheisiin päättyy yleensä hautajaisiin, ja kuoleman aiheuttama suru saattaa peittää alleen koko eletyn elämän kauneuden. Luutarhan tarinoiden hahmot antavat pehmeän alustan aikuisen ja lapsen keskusteluille ja muistuttavat siitä, että kuolema on luonnollinen osa jokaisen ihmisen elämää. Mitä enemmän meillä on tietoa kuolemasta, sitä vähemmän se meitä pelottaa. Ja sitä paremmin me selviydymme elämän pienistä ja suurista menetyksistä.
Jaksoja julkaistaan Areenaan perjantaina 5.3. ja 12.3. sekä tiistaina 23.3.
Kirsi Alaniva on turkulainen toimittaja ja kirjailija, jonka kolmas teos Kuplat käsittelee vanhemmuutta ja menettämisen pelkoa. Luutarhan tarinoita on hänen ensimmäinen lastenkirjansa.
Marjo Nygård on seinäjokelainen kuvittaja ja graafikko. Hän on kuvittanut lukuisia lastenkirjoja, runokirjoja ja oppimateriaaleja. Vuonna 2005 hän voitti Finlandia Junior -palkinnon.
Ääninäyttelijät Tanjalotta Räikkä ja Ilkka Koivula
Musiikki Pekko Käppi
Äänisuunnittelija Teuvo Lehtinen
Tuotantokoordinaattori Päivi Puukko
Toimittaja Petra Stolt
Tuottaja Hanna-Mari Kauhanen
Tuotanto Yle Lapset 2021
Muokattu 17.3. Vaihdettu julkaisupäivämäärä
