Hyppää pääsisältöön

Synnynnäinen ADHD vai itseaiheutettu ADT?

Kaksi tietokoneruutua ja näppäimistö
Kaksi tietokoneruutua ja näppäimistö Kuva: Markus Spiske Yle Puhe,Tiina Lundbergin huoltamo

Lyhytjänteisyyttä, ongelmia ajanhallinnassa, unettomuutta ja tehottomuutta. Onkohan minulla ADHD?

Tylsät asiat eivät kiinnosta, mutta mielenkiintoisiin voi uppoutua tuntikausiksi. Paikallaan istuminen on työlästä ja toisten päälle tulee puhuttua jatkuvasti.

Jatkuvat keskeytykset, liiallinen tekeminen ja ympäröivä hälinä häiritsee työntekoa. Puhelin soi, WhatsApp laulaa, sähköposti vilkkuu, päässä risteilee ajatuksia, joihin tulee tartuttua liian hanakkaasti ja niin edelleen.

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan se, että ihminen yrittää jatkuvasti tehdä montaa asiaa samaan aikaan ja joutuu usein keskeyttämään tekemisensä, altistaa toisaalta itseaiheutetun keskittymishäiriön eli ADT:n kehittymiselle. ADT ei synny yksittäisessä kiireisessä hetkessä vaan vaatii alleen pidemmän jakson kuormitusta, asiasta toiseen poukkoilua ja kiireessä sähellystä.

ADHD:n ja ADT:n ero on se, että ADHD on synnynnäinen ja ADT itse aiheutettu omalla toiminnalla ja arjen valinnoilla. ADT oireisiin voi myös itse alkaa vaikuttaa järkeistämällä toimintaansa!

Huoltamon vinkit keskittymiskyvyn parantamiseen

  1. Kävely-, pyöräily-, hiihto- tai juoksulenkin aikana ajatukset kirkastuvat ja uusia ideoita alkaa löytyä. Huoltamon jaksot syntyvät useimmiten lenkillä tai silitysraudan ääressä.
  2. En ole tavoitettavissa -tila. Kännykkä kiinni ja hälytykset pois koneesta. Viesteihin ei tarvitse vastata heti. Huoltamon etäkonttorilla isot luurit korvilla on merkki muille etäilijöille: en ole tavoitettavissa - älä puhu minulle - en kuule mitään - myöskään äitipalvelut eivät ole päällä.
  3. Unohda kiire ja tee asiat ihan rauhassa.
  4. Poista mielestäsi ja puheestasi sana kiire. Opeta mielesi rauhoittumaan esim. hengityksen avulla.
  5. Älä multitaskaa vaan käytä to do -listoja. Asia kerrallaan, ihan rauhassa.

Jos oireesi kuitenkin ovat jatkuneet lapsuudesta asti, voi kyseessä olla ADHD tai ADD. Tällöin kannattaa alkaa selvittää, mistä on kysymys. ADHD:n tunnistamiseen on käytössä ASRS-lomake (ADHD Self-Report Scale), josta on suomennettu sekä 6- että 18-kohtainen kysely.

Tiina Lundbergin huoltamolla aiheena oli aikuisen ADHD. Vieraina olivat ravitsemusasiantuntija ja tohtorikoulutettava Heidi Kinnunen, psykologi Outi Pikkuoksa sekä psykiatrian erikoislääkäri Mika Määttä.

  • “On erikoista, ettei rikas Suomi pysty turvaamaan kaikille riittävää toimeentuloa”

    Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

    Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan meillä ei ymmärretä, että toimeentulo tai terveyspalvelut ovat ihmisoikeuksia. Jos suomalaista pyytäisi luettelemaan keskeisiä ihmisoikeuksia, moni mainitsisi luultavasti äänioikeuden, sananvapauden ja syrjinnän kiellon – eli tutut kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet. – Niiden lisäksi pitäisi ymmärtää, että myös taloudelliset ja

  • Filosofi Elisa Aaltola: “Ihmisen kannattaa luopua eläintuotannosta oman etunsa takia”

    Aaltolan mukaan eläintuotanto voi synnyttää pandemioita.

    Filosofi Elisa Aaltolan mielestä pandemian myötä olisi syytä puhua siitä, kuinka pitkälle ihminen voi riistää eläinlajeja ja luontoa. Hänen mukaansa oma elämämme voi keventyä, jos kohtelemme eläimiä myötätuntoisesti. Koronapandemian myötä on keskusteltu, millaisia seurauksia on sillä, että ihminen vie koko ajan enemmän elintilaa eläimiltä.

  • Puheen Aamu päihittää marraskuun ystävillä ja tiistainisuilla

    Puheen Aamu on marraskuussa yllätyksiä täynnä!

    Puheen Aamu on marraskuussakin yllätyksiä ja kivoja juttuja täynnä! Marraskuun ensimmäisellä viikolla Anna Cadia, Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa kutsuivat kylään ystäviä, henkilöitä, jotka kuuntelevat Puheen Aamua, mutta jotka ovat monelle tuttuja muutenkin: kirjailijoita, muusikoita, luennoitsijoita, juontajia. Marraskuussa nautitaan myös nisuja ja kuunnellaan toivebiisejä.