Hyppää pääsisältöön

Birmanin kuoromusiikki on teatteria korville

Helsingin kamarikuoro näyttää julkaisevan vaativia nykymusiikkilevyjä solkenaan. Tuorein tulokas, Eugene Birmanin profiililevy, on kuitenkin äänitetty jo nelisen vuotta sitten, ja levy-yhtiö Alban kanssa julkaisu täsmäytettiin hiljattaiseen Musica nova -konserttiin. Birmanin dramaattinen kuoromodernismi innoittaa HKK:n laulajat poikkeuksellisen tiukkaan virtuositeettiin, joten levy erottuu levyvirrasta edukseen.

Eugene Birman / HKK & Schweckendiek
Eugene Birman / HKK & Schweckendiek Uudet levyt

Vuonna 1987 syntyneellä Eugen Birmanilla on taustaa Latviassa ja Virossa, mutta hänen poliittisesti latautunut ja jännitteinen sävelkielensä ei sovi tuttuun, harmaasävyiseen Baltia-brändiin. Angloamerikkalaisessa kulttuuripiirissä sen sijaan on innostuttu Birmanin yhteiskunnallisista teoksista, ja profiililevykin ammentaa siitä lähteestä. State of the Union -kuoro-ooppera rakentuu sukupuuttoon kuolleiden eläinlajien, armeija-operaatioiden ja mainoslauseiden tapaisesta tekstisilpusta, laulusarja Nostra Culpan aineistona on tyhjä talouspuhe ja Lamentations problematisoi nykyihmisen suhteen kristilliseen valituslauluperinteeseen.

Kun postmoderneihin teksteihin yhdistyy kuoroilmaisua äärimmilleen venyttävä sävelkieli, yleensä yleisö kaikkoaa nopeasti ja minäkin jään vain työn puolesta, mutta Eugene Birman tekee työnsä tavallista paremmin. Urkupisteillä, pysyvillä sointikentillä ja hitailla taustaprosesseilla hän tukee informaatiovyöryn kantaviksi kaariksi, ja usein kolmisoinnut tai muut kaiut kuoromusiikin historiasta pilkistävät tekstuurin seasta.

Parasta Birmanin musiikissa on kuitenkin sisäänrakennettu teatterillisuus, joka ei kuulijalta vaadi kuin korvat päähän. Pelkistä tyylialluusioista, teksteistä ja äänteistä rakentuu taianomaisella voimalla kuin pieniä taide-elokuvakohtauksia, jotka on pakko seurata loppuun. Musiikillisten kohtausten intensiteetti vaatii toki Helsingin kamarikuoron ilmaisuvirtuositeettia - sitä että laajennetut tekniikat ovat arkinen väline musiikin tekemiseen. Joku toinen kuoro saattaisi esittää paremmin levyn ne hetket, jotka perustuvat sävelpuhtauteen ja perinteiseen kuoroilmaisuun, mutta Nils Schweckendiekin johtama HKK on maailmanluokkaa heti, kun sointu alkaa rapautua vihellykseen, mutinaan tai intonaatioleikkeihin, niin kuin Birmanin kappaleissa usein tapahtuu. Yhtä suvereeni on myös Nostra Culpan solisti, virolainen ääni-ihme Iris Oja.

Eugene Birman: Lamentations; Nostra Culpa; State of the Union. - Helsingin kamarikuoro ja ContempoArtEnsemble/Nils Schweckendiek, sekä Iris Oja, laulu. (Alba, ABCD 500)

Kuuntele Uudet levyt 4.3.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • Yleislevy pääsiäispyhiin

    Levyarvostelu

    Jos minun pitäisi selviytyä koko pääsiäisjuhlakaudesta vain yhdellä uutuuslevyllä, saattaisin hyvinkin valita lauluyhtye Stile anticon uuden levyllisen Josquin Desprez'n musiikkia. Missa pange linguan ympärille rakennettu, yleishengellinen ohjelma sisältää sekä lohdun että ilon musiikkia, mutta tärkeintä on se, että Josquinin rikkeetön, kirkas vokaalipolyfonia luo selittämättömästi uskoa siihen, että kaikki vielä järjestyy, olipa kyseessä sitten pandemia tai passiokertomus.

  • Christoph Graupner sävelsi tarkoituksenmukaista pääsiäistaustaa

    Levyarvostelu

    Christoph Graupner urakoi Darmstadtin hovisäveltäjänä 1400 kantaattia. Christian Bonathin johtama Pulchra Musica -barokkiorkesteri on poiminut niistä neljä, jotka kuljettavat kiirastorstaista pitkäperjantain kautta pääsiäisen riemuun. Ennen levyttämätön valikoima ei ehkä ole Graupnerin parasta passiomusiikkia, mutta yhtä kaikki tarjolla on värikästä, elävää taustaa pääsiäispyhiin.

  • Händelin Brockes-passiossakin on pari hittiaariaa

    Levyarvostelu

    Saksalainen barokkirunoilija Heinrich Brockes kirjoitti Jeesuksen kärsimystarinasta oman versionsa, jonka tunteelliset pohdinnat, monipuoliset henkilöhahmot ja dramaattiset dialogit innoittivat monia säveltäjiä. Myös Georg Friedrich Händel tarttui Brockesin librettoon, mutta tuloksena syntynyt liki kolmetuntinen passio ei ole saavuttanut merkittävää nykysuosiota. Arcangelo-yhtyeen ja laatusolistien uusi levytys puhaltaa teokseen henkeä, muttei todellakaan horjuta Bachin asemaa barokin passiomestarina.

  • Buxtehuden ja Schützin passiomestaruus saa arvoisensa tulkinnan

    Levyarvostelu

    Bachin passiot ovat hiljaisen viikon suurimpia hittejä, mutta häntä edeltävän sukupolven passiomusiikki nauttii lähinnä kulttisuosiota. Dietrich Buxtehuden kantaattisarja Membra Jesu nostri sekä Heinrich Schützin passio Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä ovat kuitenkin mestarillista passiomusiikkia, jonka ympärille barokkiyhtye Ensemble Correspondances on rakentanut kahden CD:n pyhiinvaelluksen saksalaisen varhaisbarokin koskettavimpaan ytimeen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua