Hyppää pääsisältöön

Varhaisen haitarin salonkityyli vetää suun virneeseen

Vähärivistohtori Markku Lepistöä arvostetaan perinnetietoisena nykykansanmuusikkona, mutta hänellä on sekä taiteilijana että tutkijana viehtymystä myös klassiseen musiikkiin. Kun Lepistö selvitteli vähärivisen haitarin varhaisvaiheita Suomessa, 1800-luvun puolivälin tienoilla tuli vastaan maatamme kiertänyt harmonikkataiteilija Martin Paul, jonka salonkimusiikillisista konserteista on saanut innoituksensa Lepistön ja pianisti Ilpo Laspaksen levy European soirée, yksi musiikkikevään hupaisimmista levyuutuuksista.

European Soiree / Lepistö & Laspas
European Soiree / Lepistö & Laspas Uudet levyt

1800-luvun puolivälissä harmonikka oli uusi keksintö, jolle muusikot ja valmistajat vasta loivat markkinoita ja ohjelmistoa. Tanssinjytke ei vielä määritellyt harmonikan brändiä, joten kokeilut suuntautuivat myös amatöörien salonkeihin ja virtuoosien kiertueille, joissa harmonikalla soitettiin samaa ohjelmistoa kuin muillakin soittimilla: muunnelmia ja fantasioita ajan oopperahiteistä sekä marsseja, polkkia ja muita pikkukappaleita, useimmiten pianon säestyksellä. Juuri tällaisen valikoiman Lepistö ja Laspas ovat kaivaneet esiin arkistoista ja vanhoista harmonikkakouluista sekä tarvittaessa sovittaneet. Varhaisen harmonikan suurhenkilöt Giuseppe Greggiati ja Louise Reisner olivat säveltäjinä keskinkertaisia eikä diatoninen, vaihtoääninen harmonikka suosi harmonisia seikkailuja, joten levyn sävellyksellinen anti on suppea jopa salonkimusiikiksi.

Onneksi huumoria, ajankuvaa ja tyylikästä musisointia on tarjolla senkin edestä. Jo levykannen silinterihatut ja punaiset takit vihjailevat kaukaisesta, hilpeästä ajasta, jolloin uutuussoitin ja ajan iskusävelet riittivät maakuntakonsertin markkinoimiseen. Lupaus lunastetaan levyn sointimaailmalla: Täyteläisen kirkas harmonikkaäänitys on koneistoäänillä tuunattu aikaan, jolloin tärkeimmät keksinnöt liittyivät mekaniikkaan eivätkä palvelualustoihin. Ja taustalla Ilpo Laspas kolistelee ja säristelee ajankuvaa Urjalan Säätiötalon sympaattisella flyygelinromulla, joka vain juuri ja juuri on saatu remontoitua soittokuntoon.

Mikä parasta, Markku Lepistön notkeanletkeä vähärivisrytmiikka ja ilmava fraseeraus kohottavat yksinkertaisetkin muunnelmajankkaukset lentoon - kunnon kansanmusiikkitaustasta kumpuava tulkinta tekee 1800-luvun salonkimusiikista erittäin virnistyttävää. Toisaalta Casta divassa ja muissa hitaissa kappaleissa Lepistön haitari elää ja hengittää bel canto -oopperaperinnettä kunnioittaen.

Markku Lepistön ja Ilpo Laspaksen eurooppalaiset iltamat eivät ehkä ole musiikkia sanan ylevimmässä merkityksessä, mutta juuri siksi minä ainakin ostan niihin iltamiin lipun, etenkin jos paikalla on juomatarjoilu. Ja jos siinä sivussa avautuu uusia, hienoja näkökulmia harmonikan historiaan ja salonkimusiikin mahdollisuuksiin, niin mikäs sen somempaa.

"European Soirée - 1800-luvun klassista ohjelmistoa harmonikalle", säv. Greggiati, Reisner, Lumbye, Händel, Flotow, Gungl ja Bellini. - Markku Lepistö, 1- ja 3-riviset harmonikat, ja Ilpo Laspas, piano ja cembalo. (Rapusaari Records, RAPU005)

Kuuntele Uudet levyt 4.3.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • Krishna Nagarajan nyky(kansan)musiikki hurmaa rytmisellä eloisuudella

    Levyarvio

    Italialais-intialainen, Suomeen kotiutunut Krishna Nagaraja tunnetaan viulistina ja alttoviulistina etenkin periodi- ja kansanmusiikkipiireissä. Viime vuodet hän on laatinut Sibelius-Akatemiaan taiteellista väitöskirjaa laveasta polska-aiheesta. Projektin tuloksia on nyt kuultavissa Challenge Classicsin uutuuslevyllä, joka todistaa Nagarajan taidot säveltäjänä. Tales of Norway sisältää norjalaiseen perinteeseen linkittyvää, nykykansanmusiikista ponnistavaa, läpisävellettyä musiikkia, jonka rytminen leikkisyys ja eloisa fantasia tekevät vaikutuksen.

  • Tuplalevyllinen perusteellista klarinetti- ja elektroniikkatutkimusta

    Levyarvio

    Amerikkalainen klarinetisti Lucy Abrams-Husso on kotiutunut Suomeen jo vuosia sitten ja tekee nyt Sibelius-Akatemiassa väitöskirjatutkimusta aikamme amerikkalaisesta ja suomalaisesta klarinettimusiikista. Tutkimusprojektin tuloksia kuullaan SibaRecordsin julkaisemalla tuplalevyllä, joka sisältää seitsemän laajaa teosta klarinetille ja elektroniikalle. Musiikinkuluttajalle tällainen kerta-annos on vähintäänkin riittävä, mutta teosten soinnillinen ja dramaattinen moninaisuus pitää kuulijan mielenkiintoa yllä ja haastaa sopivasti myös perusteellista tutkija-muusikkoa.

  • Lisää sävyjä Vasksin mystiikkapaatokseen

    Levyarvio

    Latvialainen Peteris Vasks on viime vuosina noussut maailmanmaineeseen hempeyttä ja paatosta sekoittavalla versiollaan mystisestä minimalismista. Vasksin luottopianisti Reinis Zarins onneksi tarjoaa päivitystä Vasksin säveltäjäkuvaan Ondinen julkaisemalla uutuuslevyllä, jonka ohjelmistoon sisältyy myös säveltäjän kapinallista ja särmikästä varhaistuotantoa.

  • Kuherruskuukausi Sibeliuksen parissa

    Levyarvio

    Viime syyskuussa Nicholas Collon aloitti Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, ja lähes saman tien suhde laitettiin koetukselle suomalaisittain vaativalla levytyksellä. Sibeliuksen seitsemäs sinfonia sekä näyttämömusiikkisarjat Kuningas Kristian II ja Pelleas ja Melisande tietysti sujuvat RSO:lta kuin vettä valaen, mutta Collonin tulkinnallinen näkemys joutuu kestämään vertailun pitkään perinteeseen. Onneksi Ondinen julkaisema levytys hehkuu kapellimestarin ja orkesterin kuherruskuukauden auvoa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua