Emma Vainio
Yle
Maailmassa lähetetään nykyisin päivittäin arviolta yli kuusi miljardia emojia, ja käytettävissä oleva kuvakevalikoima elää ja monipuolistuu koko ajan. Suosituimmat emojit peilaavat aikansa vallitsevia arvoja ja maailmantilaa.
Vuonna 2019 maailmanlaajuisesti käytetyin emoji oli kuva vedet silmissä nauravista, pyöreistä kasvoista. Seuraavilla sijoilla olivat punainen sydän sekä sydänsilmäiset, onnellliset kasvot.
Käytetyimmät emojit julkaistiin jälleen 2020, maailman emoji-päivänä 17. heinäkuuta. Suosituimpana jatkoi vedet silmissä naurava hahmo, mutta seuraavaksi tulivat vuolaasti itkevät kasvot ja kyyneltyvät silmät. Maailmalla riehuva koronavirus näyttää siis selvästi vaikuttavan myös tapaamme käyttää emojeita.
Myös uudet, vuonna 2021 julkaistavat emojit peilaavat ajankohtaisia teemoja. Perinteisten mies- ja naiskasvojen rinnalle on suunniteltu sukupuolineutraali hahmo sekä kirjava joukko rakastueita pariskuntia, joiden sukupuolessa ja ihonvärissä on runsaasti valinnanvaraa.
Tarjolla on erilaisia sovelluksia, joiden avulla hahmojen ilmeitä ja ominaisuuksia voi yhdistellä miltei loputtomiin. Yhdistelemisleikin tuloksena kuka tahansa voi luoda emojin, joka esittää vaikkapa herkistynyttä mustekalaa, nukkuvaa klovnia tai apinapäistä kaktusta.
Emojit suunniteltiin teineille - nyt niillä viestivät myös poliitikot
Emojit selvittävät hetkessä, onko somepäivityksen kirjoittaja huvittunut, väsynyt vai riehakkaalla tuulella - tai onko hänellä kenties sydänsuruja.
Mielentilojen lisäksi emojien avulla voi näppärästi ilmaista sijaintia, säätilaa tai sunnuntaibrunssin sisältöä. Arkipäivän kiireisessä viestinnässä emojeita käytetään ikään kuin varmistamaan, että kirjoittajan tarkoitusperät ovat varmasti hyvät ja tekstin sävy positiivinen. Esimerkiksi WhatsApp-viesti lapsen päiväkotikaverin äidille saattaa jopa vaikuttaa töykeältä ilman jonkin sorttista hymiötä lauseen loppuun liitettynä.
Alun perin karkkimaiset emojikuvat suunniteltiin teini-ikäisten keskinäiseen viestimiseen, mutta toisin kävi. Nykyisin myös maailman johtavat poliitikot maustavat jatkuvasti Twitterissä ilmauksiaan emojein. Emojit ovat 2010-luvulla vakiinnuttaneet paikkansa osana päivittäistä viestintää niin vahvasti, että maailmanlaajuisesti käytetty englannin kielen sanakirjapalvelu Oxford Dictionaries nimesi 2015 vuoden sanaksi kuvakkeen, jossa on vedet silmissä nauravat, keltaiset kasvot.
Suomessa Kotimaisten kielten keskus valitsi samana vuonna ajankohtaisten sanojen listalle emoji-sanan, joka määriteltiin “hymiötä monipuolisemmaksi, pikaviestinnässä käytettäväksi kuvasymboliksi”.
Suomen ulkoministeriö julkaisi niin ikään vuonna 2015 maailman ensimmäiset kansalliset emojit, ”Suomi-emojit”, osana This is Finland -maakuvasivuston joulukalenteria. Omat emojinsa saivat esimerkiksi lavatanssit, joutsen, pesäpallo ja jäänmurtaja.
Emojit lainasivat ideoita manga-sarjakuvalta
Mistä nuo ilmeikkäät pallerot ja muut minifiguurit ovat saaneet alkunsa? Mihin emoji-ilmaisu juurtuu? Kuvilla viestimisen historian voisi tietenkin vetää luolamaalauksiin ja muinaisen Egyptin hieroglyfeihin asti, mutta pysykäämme tällä kertaa näissä digitaalisen ajan symboleissa.
Värikkäiden emojikuvien idea sai alkunsa ns. emoticon-merkeistä, joita ovat esimerkiksi :-) ja ;D. Emoticon on lyhennelmä englanninkielisestä ilmauksesta emotion icon, eli suomennettuna tunnekuvake. Ensimmäisen hymyä symboloivan merkkiyhdistelmän kirjoitti ohjelmointiin perehtynyt yhdysvaltalaistutkija Scott Fahlman sähköpostiviestissään syksyllä 1982.
Digitaaliseen viestintään vankasti juurtuneiden, veikeiden miniatyyrikuvakkeiden historia johdattaa lopulta Japaniin. Emoji-sana tulee japanin kielen sanoista e (kuva) ja moji (merkki).
Ensimmäiset matkapuhelimissa käytettävät emojikuvat teki japanilaisella puhelinoperaattorilla työskennellyt artisti Shigetaka Kurita vuonna 1998. Hän suunnitteli pikkuruiset emojikuvat ruudukkoihin, jotka olivat kooltaan vain 12 x 12 pikseliä.
Taiteellisessa työskentelyssään Kurita inspiroitui mangan kuvastosta. Mangassa esimerkiksi hahmon hermostuneisuutta saatetaan perinteisesti kuvata otsalle kirpoavalla hikikarpalolla. Ideoinnin taustalla vaikuttivat myös liikennemerkit sekä kiinalaiset kirjoitusmerkit.
Shigetaka Kuritan alkuperäinen 176 emojin sarja on tallennettu New Yorkin modernin taiteen museo MoMAn kokoelmaan.
Emoji-ilmaisu on käynyt läheisiä keskusteluja myös länsimaisen maalaustaiteen kanssa. Norjalaistaidemaalari Edvard Munchin tunnetuin teos Huuto (1893) on saanut uuden elämän kauhistuneen sini-keltaisen, luihukasvoisen emojin muodossa.
