Hyppää pääsisältöön

Ville Ojasen kolumni: Keskustelu on avain käyttäytymisen ymmärtämiseen

Ihmisen käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä pohtiessa ja päätöksiä tehdessä on hyvä olla käytössä jotain mielipiteitä vahvempaa, kirjoittaa Ville Ojanen.

Ville Ojanen
Ville Ojanen psykologia

Koronakriisi on osoittanut, kuinka välttämätöntä on ymmärtää ihmisten toimintaa ja osata vaikuttaa siihen. Niin kauan, kunnes riittävä rokotekattavuus on saavutettu, koronan leviäminen on sidoksissa siihen, miten toimimme.

Eivätkä ihmisten käyttäytymisen vaikutukset tietenkään rokotuksiin pääty. Myös koronakriisin jälkeen maailmaa pyörittävät ihmisten tunteet ja tarpeet. Lisäksi näyttää siltä, että tulevaisuudessa olemme myös entistä haastavampien käyttäytymiseen liittyvien haasteiden edessä.

Koronakriisi on nostanut matkan varrella esiin useita käyttäytymiskysymyksiä. Noudatetaanko ohjeita ja suosituksia? Mitkä tekijät ohjaavat kansalaisten käyttäytymistä ja hallituksen päätöksiä?

Entä rokotevastaisuus? Pitääkö siitä olla huolissaan, vai onko se vain marginaalinen ilmiö? Entä sitten Koskelan tragedia? Miten keskiarvoihin pitäisi suhtautua silloin, kun järkyttävää yksittäistapausta ei vain voi ohittaa?

Tiedämme myös, että korona kohtelee kansalaisia hyvin epäoikeudenmukaisesti. Miten pitkään jatkunut etäopetusjakso vaikuttaa nuorten mielenterveyteen? Millaisia lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia työn ja elinkeinon menettämisellä on? Vahvistuvatko yhteiskunnan vakautta horjuttamaan pyrkivät voimat, kun uhka, epätietoisuus ja stressi pitkittyvät? Nostavatko salaliittoteoriat siksi juuri nyt päätään?

Ihmisen käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä pohtiessa ja päätöksiä tehdessä on hyvä olla käytössä jotain mielipiteitä vahvempaa.

Yksiselitteistä totuutta ei käyttäytymisen syistä ja seurauksista voida koskaan saavuttaa, mutta se ei silti tarkoita, ettei niihin kyettäisi vaikuttamaan. Käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa. Uusien tapojen muodostumista voidaan helpottaa. Ristiriitoja voidaan oppia käsittelemään. Yksinkertaista se ei ole, mutta mahdollista.

Monimutkaiset, muuttuvat ja epävakaat ilmiöt, kuten ihmisen käyttäytyminen ja siihen vaikuttaminen vaativat pitkäjänteistä, monipuolista ja ammattimaista otetta. Ihmisen toimintaan liittyvien haasteiden kohtaamisessa on siksi järkevää hyödyntää käyttäytymistieteellistä ammattiosaamista.

Tämän osaamisen ytimessä ovat ihmislähtöisyys, käyttäytymisen taustoista kertovan tiedon kerääminen ja yhteen kokoaminen, toimenpiteiden kokeilu ja vaikutusten tutkiminen sekä erityisesti toimivat kanavat kuunnella ja luoda keskustelua. Pitkäjänteisyys on avainasemassa; mitä aikaisemmin on aloitettu, sitä paremman ymmärryksen varassa pystytään nyt toimimaan.

OECD:n tilastojen mukaan käyttäytymistieteellistä asiantuntemusta ja menetelmiä sovelletaan maailmanlaajuisesti yli kahdessasadassa valtionhallinnon organisaatiossa. Kehitys sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten Iso-Britanniassa ja siihen viitataan nimellä Behavioral Insights. Valtioneuvoston kanslia aloitti lokakuussa 2020 hankkeen, jossa toimintaa kokeillaan Suomessa, aluksi erityisesti koronakriisiin liittyvissä kysymyksissä.

Lähtökohtana on, että arvailun sijaan käyttäytymistä tutkitaan, toimenpiteitä kokeillaan ja kokemuksista keskustellaan. Erityisen taitavia näiden periaatteiden soveltamisessa ovat yritykset, joiden tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminnan kehittäminen perustuu keskusteluissa hankitulle, jatkuvasti ajantasaiselle ja syvälliselle asiakasymmärrykselle.

Kun näitä lähtökohtia on eri puolilla maailmaa sovellettu yhteiskunnallisiin ongelmiin, ihmisiä on saatu esimerkiksi säästämään puhdasta vettä, lääkärit vähentämään turhien antibioottien määräämistä sekä saatu moninkertaistettua koronatestiin hakeutumista.

Voidaanko ihmislähtöisellä kehittämisellä löytää aikaisempaa parempia keinoja tukea myös henkistä hyvinvointia sekä vahvistaa kansalaisten kokemaa luottamusta, arvostusta ja turvallisuuden tunnetta?

Mahdollisesti, etenkin jos ihmislähtöinen kehittäminen yhdistyy uudenlaisiin kansalaistaitoihin. Tarpeen on esimerkiksi vahvistaa taitoa tunnistaa omiin rajoihin tai oikeuksiin kohdistuvia loukkauksia ja osata reagoida niihin. Samoin tarvitaan yhä vahvempaa kykyä käsitellä ristiriitoja ja konflikteja yhdessä.

Kaikki edellä mainitut taidot puolestaan edellyttävät vahvaa itsesäätely- ja yhteistyökykyä ja vaikuttavat ihmisen tapaan olla vuorovaikutuksessa; keskustella, ottaa puheeksi, tehdä näkyväksi ja rakentaa yhteistä ymmärrystä.

Keskustelu on inhimillisen kasvun ja kehittymisen ytimessä. Se on ihmisen tapa ymmärtää ja muuttaa käyttäytymistään. Keskustelu on myös meidän tapamme muuttaa maailmaa. Siksi ihmislähtöinen, keskusteleva kulttuuri voi parhaimmillaan vahvistaa demokratiaa sekä luoda vakaampaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.

Ville Ojanen
Filosofian tohtori, psykologi
Academy of Brain Oy
Valtioneuvoston kanslia, käyttäytymistieteellinen asiantuntijaryhmä

Valtioneuvoston kanslia / Käyttäytymistieteellinen asiantuntijaryhmä on mukana Hyvin sanottu -hankkeessa.