Hyppää pääsisältöön

"Tässä olen minä. Lätkäjätkä ja runoilijapoika"

Samuel Jyrinki on 32-vuotias onnellisesti naimisissa oleva vanhoillislestadiolainen neljän lapsen isä ja biseksuaali. Uskonnollisessa yhteisössä normit ovat tiukat eikä niistä poikkeavia katsota hyvällä. Vaikka biseksuaalisuudesta kertominen oli Samuelille erityisen vaikeaa, hän halusi tehdä sen.

“Miksi minusta tuntuu tältä?” Yläasteen loppupuolella Samuel alkoi havahtua vahvaan sisäiseen ristiriitaan. Hän ajatteli olevansa aivan tavallinen nuori poika, mutta keho reagoikin toisella tavalla. Ihan kuin sisällä olisi ollut toinen minä.

Maalaispitäjässä ja vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä miehen piti olla ronski ja voimakas hetero, perheen pää ja elättäjä. Homoseksuaalisuus oli rietasta.

– Se heteronormi oli niin vahva, en osannut edes ajatella, mitä muuta voisin olla kuin heteropoika. Silti tiesin sisimmässäni, että en ole samanlainen kuin muut. Ristiriita oli ahdistava, eikä siitä voinut kertoa kenellekään.

Halu tulla hyväksytyksi ja kuulua joukkoon oli vahva, vaikka Samuelia ahdisti yhteisön tarjoama kapea miehen rooli.

Omat tuntemukset hämmensivät Samuelia ja aiheuttivat syyllisyyttä koko nuoruusiän. Vasta aikuisiällä hän oivalsi, että on muunkinlaista seksuaalisuutta kuin homous ja heterous. Hän oli koko nuoruutensa tiennyt, ettei ole homo. Biseksuaalisuudesta Samuel ei ollut ikinä kuullutkaan.


Samuel Jyringin kasvokuva, hän katsoo kameraan




Samuel Jyringin kasvokuva, hän katsoo kameraan
Kuva: Yle/Samuel Jyrinki
Yle Oppiminen

Samuel on aina pitänyt urheilusta. Jääkiekkokaukalossa ja pelikentillä hän ei ole kokenut identiteettiongelmia. Urheilussa on oma kulttuurinsa ja kaikilla selkeät roolit. Pelikentällä on helppo käydä hetki viihtymässä ja sitten lähteä nopeasti paikalta pois.

– Sen sijaan kynnys lähteä jätkäporukan kanssa jälkipeleihin on ollut korkea, koska siellä tulee niin voimakas ulkopuolisuuden kokemus.

Samuel tunsi olonsa vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä vaikeaksi ja vieraaksi jo ennen kuin hän kertoi biseksuaalisuudestaan.

Lopulta Samuel ei voinut oman hyvinvointinsa vuoksi enää salata biseksuaalisuuttaan. Moni asia kuitenkin pelotti: katkeavaisitko jotkut ihmisuhteet? Voisiko hän edelleen kuulua vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön?

Samuel kirjoitti biseksuaalisuudestaan blogiinsa. Hän koki, että on helpointa kertoa asiasta avoimesti ja kaikille yhdellä kertaa. Perinteisen mieskäsityksen ahdistavuudesta Samuel oli jo aiemmin kirjoittanut.

– Biseksuaaleilla on paljon mielenterveysongelmia ja korkea itsemurhariski. En yhtään ihmettele sitä. Kävin aika kovan koulun itseni kanssa, enkä olisi voinut jatkaa sitä polkua enää.

Tuntuu, että herätysliikkeessä seksuaalivähemmistöön kuuluvien kohdalla on vaikea katkaista lausetta ennen sanaa ”mutta.” Sanaa, jonka jälkeen tulevat ehdot, miten voi kelvata.― Herkkä mies -blogi

– En löytänyt vertaistukea, tunsin, että olin ainoa. Vaikka samaan aikaan olin varma, että on pakko olla muitakin vanhoillislestadiolaisia, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin.

Vanhoillislestadiolaisuudessa ajatellaan, että homous ei itsessään ole väärin tai syntiä, mutta homoseksuaalisten ajatusten ajatteleminen tai tekojen tekeminen on syntiä. Raamatusta nostetaan esiin Sodoma ja Gomorra, puhutaan synnistä ja homoseksuaalisuuden kauheudesta ja kehotetaan tukahduttamaan mielihalut.

Samuel näkee tällaisen ajattelun liian kapeana.

– Ei lainkaan ymmärretä sitä, miten tärkeä osa identiteettiä seksuaalisuus on. Se ei ole vain irrallinen osa ihmisestä. Se ei ole vain halu, se on keskeinen osa ihmistä ja tämän persoonaa.

Tiedätkö, minä olen mies, joka toisinaan suorastaan tihkuu estrogeeniä hoivatessaan lähimmäisiään ja puhuessaan kyynel silmäkulmassa ihmisyydestä, mutta usko tai älä, vaimoni haluaa silti hypätä sänkyyn kanssani.― Herkkä mies -blogi

Vastaanotto oli vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä ristiriitainen. Lähipiirin reaktiot olivat onneksi enimmäkseen kannustavia ja ymmärtäviä. Varsinkin vanhemman sukupolven oli vaikea hyväksyä Samuelin avoimuutta ja osa toivoi, että hän olisi ollut hiljaa.

– Saatetaan sanoa, että “se on hänen ristinsä ja se pitää kantaa, voimia siihen”, mutta ymmärtääkö sanoja mitä tuo oikeasti tarkoittaa? Mitä tuntee vanhoillislestadiolainen homoseksuaali, jotka istuuu kirkon penkissä ja kuulee nuo sanat? Häneltä on riistetty mahdollisuus parisuhteeseen ja perheeseen.

Samuel ei kuitenkaan halunnut jättää vanhoillislestadiolaista yhteisöä. Hengellisyys on hänelle tärkeätä, vaikka ristiriita oman identiteetin ja herätysliikkeen arvojen välillä on kova.

]]
Eilen nautin taas siitä, kun vaimoni kosketteli päätäni laittaessa hiuksiani. Tuli levollinen ja hyvä olo. Ajattelin, että onneksi olemme oppineet puhumaan asiasta ja olen sen myötä oppinut myös ilmaisemaan tarpeeni tulla kosketetuksi.― Herkkä mies -blogi

Kaapista tultuaan Samuel sai paljon viestejä ihmisiltä, jotka olivat hänen kanssaan samassa tilanteessa. Monet seksuaalivähemmistöihin kuuluvat eivät uskalla kertoa asiasta avoimesti kenellekään. Osa on kenties muuttanut asumaan kauas omista vanhemmistaan voidakseen elää vapaammin.

Samuel uskoo vanhollislestadiolaisen kulttuurin vähitellen muuttuvan avoimemmaksi. Yhteisön sisällä on pohdittava suhtautumista erilaisiin vähemmistöihin ja annettava tilaa erilaisille äänille.

– Helposti sanotaan kaikkien olevan samanarvoisia, mutta silti vuorovaikutus on jyrkkää ja torjuvaa. Vähemmistössä olevat tarvitsevat vielä lisää tilaa hengittää, puhua ja kokea.

Samuel on naimisissa rakastamansa naisen kanssa, nuoruudenrakkautensa, ja parilla on neljä lasta. Perhe ja luottamus siihen, että avioliitto on ns. ikuinen, ovat Samuelille tärkeitä asioita. Elämä on onnellista. Silti häpeä istuu edelleen tiukassa.

– Joskus mietin, että olisi helpompaa jos näyttäisi itsestään vain sen normiin kuuluvan ja kelpaavan. Mutta ei se oma olo parantunut kaapissa. En tuntenut itseäni arvokkaaksi, en tullut näkyväksi sellaisena kuin olen. Sen kun muistaa niin on parempi olla.

]]
Ihminen tarvitsee rajansa. Ihminen tarvitsee kokemuksen siitä, että tällainen minä olen ja juuri se on arvokasta puolustettavaksi.― Herkkä mies -blogi

Muokattu 29.3.21: Korjattu virheellisesti käytetty lahko-sana sanalla herätysliike.