Hyppää pääsisältöön

Yleisö äänesti: Tarja Halonen on inspiroivin nainen – kärkikolmikkoon ylsivät myös Tove Jansson ja Minna Canth

Mustavalkoisessa kuvakollaasissa Tarja Halonen, Tove Jansson ja Minna Canth
Mustavalkoisessa kuvakollaasissa Tarja Halonen, Tove Jansson ja Minna Canth Kuva: Ilkka Ruotsalainen / Yle, Kalle Kultala, Museovirasto Historian kuvakokoelma Yle Elävä arkisto,kansainvälinen naistenpäivä

Elävä arkisto kysyi lukijoilta naistenpäivän kunniaksi, kuka on inspiroivin nainen. Kolmenkymmenen ehdokkaan joukkoon mahtui niin tutkijoita ja tieteentekijöitä, kirjailijoita, taiteilijoita kuin merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ykkössijan vei Tarja Halonen.

Lasikattoja rikkonut Tarja Halonen äänestettiin inspiroivimmaksi

Yleisö äänesti inspiroivimmaksi naiseksi entisen presidentin Tarja Halosen. Halonen keräsi Elävän arkiston äänestyksessä 173 ääntä eli 21,2% kaikista annetuista äänistä.

Tarja Halonen on Suomen ensimmäinen naispresidentti ja ensimmäinen naisulkoministeri. Halonen on toiminut aktiivisesti ihmisoikeuksien puolestapuhujana ja presidenttikaudellaankin hän osallistui aktiivisesti globalisaation ongelmia ratkoviin kokouksiin. Halonen toimi presidenttinä vuodesta 2000 vuoteen 2012.

Presidenttikausiensa jälkeen Halonen on muun muassa opettanut kansainvälistä politiikkaa Harvardin yliopistossa ja perustanut Tarja Halosen Kestävän kehityksen säätiön. Poliittisen uran lisäksi ammattiyhdistys- ja järjestötyö on ollut Haloselle tärkeää. Hän toimii useissa järjestöissä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Halosen presidenttikaudesta voit lukea lisää täältä.

En kuvittele olevani historiallisesti tärkeä ihminen, mutta sanon, että on todella paljon paikkoja, joissa voi vaikuttaa. Mutta työ pitää tehdä itse. Pitää osata ja uskoa asiaansa. Pitää olla sielu mukana.― Lehtilä, Hannu: Tarja Halonen – paremman maailman puolesta. Tammi 2012

Toisena inspiroiva Muumi-hahmojen luoja Tove Jansson

Tove Jansson keräsi 148 ääntä eli 18,2% annetuista äänistä. Kirjailija, kuvataiteilija ja pilapiirtäjä tuli kansainvälisesti tunnetuksi satukirjoistaan ja sarjakuvistaan. Tove Jansson työskenteli välillä myös teatterilavastuksen parissa.

Jansson kirjoitti esikoisteoksensa talvisodan aikana 1939-1940, jolloin syntyi Muumit ja suuri tuhotulva. Nuori Jansson huomasi sodan aikana "värien kuolleen" ja ammensi synkkyyden keskelle lohtua lapsuuden muistoista. Viimeinen muumikirja ilmestyi vuonna 1970, jolloin niitä oli kertynyt proosana ja kuvakirjoina toistakymmentä.

Dokumentti "Tove ja meri" (1984) seuraa Janssonin elämää karulla Klovharun mökkisaarella, jossa Jansson vietti kesiä elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa.

Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset.― Tove Jansson, Tove ja meri (1984)

Kolmanneksi naisasianainen Minna Canth

Kolmanneksi yleisö äänesti Minna Canthin, suomalaisen kirjailijan, lehti- ja liikenaisen, joka oli aikansa merkittävimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Canth keräsi 73 ääntä eli 9% kaikista äänistä.

Canth pyrki parantamaan heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Hän nosti esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja keräsi ympärilleen muita nuoria kirjailijoita ja toimittajia. Minna Canth oli myös ensimmäinen, itsenäisesti työskennellyt suomenkielinen naistoimittaja. Hän aloitti uransa kirjoittamalla miehensä toimittamiin sanomalehtiin kansankasvatuksesta, kansanvalistuksesta ja naisten oikeuksista sekä köyhien asemasta.

Canth työskenteli myös käännöstyön parissa ja käänsi vieraskielisiä artikkeleita välittääkseen suomalaisille ajan eurooppalaista ajattelua.

Canth puolusti sinnikkäästi naisasiaa ja yhdisti keskustelun naisasiasta laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Naiskysymys oli Canthin aikana polttavan ajankohtainen ja tärkeä. Naisyhdistysten tavoitellessa naisille niin kunnallista kuin valtiollista äänioikeutta, Canthin kirjoitusten toivottiin vaikuttavan asian etenemiseen myönteisesti.

Ja kun otollinen hetki on tullut, nouskoon hän ihmiskunnan äitinä ja kasvattajana valtaistuimelle ja ottakoon tehokasta osaa lakien laadintaan, uskonnon puhdistamiseen, tieteen ja taiteen kehittämiseen ja yhteiskunnallisen elämän uudesta järjestämiseen.― Minna Canth naisesta Valvoja-lehdessä 1885

Lue, miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth.

Lähteet: Valtioneuvosto.fi: Tarja Halonen, Kansallisbiografia.fi: Tove Jansson Elävä arkisto: Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth Elävä arkisto: Tarja Halosen presidenttikausi pähkinänkuoressa

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto