Laura Korhonen
Yle
Monilahjakas mutta ikuinen vastarannankiiski Erik Satie, musiikillisia näkyjä saanut Hildegard Bingeniläinen, biljardia pelaava ja hienoja vaatteita rakastava Wolfgang Amadeus Mozart sekä jazzista ammentava Terry Riley. Muun muassa näiden säveltäjien tunnetuimpiin teoksiin perehdytään 8 klasaria -audiosarjan uusissa jaksoissa.
Pääosassa on musiikki, mutta kuulijalle avautuu myös aikakausi ja maailma, jossa säveltäjä eli. Ohjelman jaksot ovat pieniä musiikillisia maailmoja, jotka tuttujen musiikkiteosten kautta tempaavat mukaansa myös niiden syntyhetken kulttuurihistoriaan.
– Ajattelen jaksoja äänitarinoina, jotka rakentuvat ääni-, teksti-, ja musiikkielementeistä, sanoo ohjelman toimittaja ja käsikirjoittaja Eva Tigerstedt.
– Studiossa yhteistyö äänisuunnittelija Jukka Hervan kanssa on ollut tiivistä ja antoisaa.
Sukellus säveltäjien maailmoihin on ollut kiinnostava tutkimusmatka myös tekijöille.
– Historiallisista yksityiskohdista oli tärkeää ottaa selvää, että oikeanlaisen tunnelman ja äänimaiseman sai luotua. Esimerkiksi melkein tuhat vuotta sitten elänyt abbedissa Hildegard Bingeniläinen eli maailmassa, jota meidän on vaikeata nykypäivänä ymmärtää. Kirkko ja uskonto määräsivät naisen, etenkin nunnan elämää.
Musiikin historiallinen jatkumo on pitkä
Monet musiikin elementit, joita kuulemme oman aikamme musiikissa, ovat kehittyneet vuosisatojen saatossa. Säveltäjät ja soittajat ovat aina ottaneet vaikutteita musiikkiinsa toisiltaan ja menneiden aikojen mestareilta.
– Tämä historiallinen jatkumo on tosi kiehtova, Tigerstedt toteaa.
Jos ei ole kuunnellut aiemmin vanhempaa klassista musiikkia, voi tutustumisen taidemusiikkiin aloittaa Tigerstedtin mukaan esimerkiksi Terry Rileyn In C -teoksesta. Musiikillisten rajojen yli ketterästi liikkuva säveltäjä on myös taitava jazzmuusikko.
– In C on sävelletty 60-luvun Kaliforniassa ja se on tärkeä teos musiikillisessa minimalismissa. Se kuulostaa varsin erilaiselta kuin perinteiseksi mielletty taidemusiikki.
Kiehtovia havaintoja, kuuntelukulmia ja elämyksiä
Tutuista taidemusiikkiteoksista on olemassa lukuisia eri esityksiä, taltiointeja ja tulkintoja. Harjaantunut kuulija voi löytää niiden väliltä suuriakin eroja.
Jokaisen kokemus on kuitenkin yksilöllinen, eikä musiikkia tarvitse opetella tuntemaan omaa kiinnostuneisuuttaan enempää.
– Sanoisin, että kokemus laajenee, kun oppii kuuntelemaan teoksissa erilaisia asioita. Joskus se, että vähän tökätään johonkin suuntaan, auttaa löytämään myös uutta.
Eva Tigerstedt vertaa kokemusta metsäretkeen. Siitä voi nauttia tietämättä luonnosta juuri mitään.
– Jos kuitenkin kävelet metsässä biologin kanssa, joka kertoo ympäristöstä ja luonnosta, alat nähdä siellä asioita, joita et aiemmin huomannut. Mielestäni sama pätee musiikkiin: voit nauttia tietämättä siitä juuri mitään, mutta tieto tuo uudenlaisia kuuntelukulmia ja elämyksiä.
8 klasaria -audiosarjan uusiin jaksoihin pääset käsiksi alla olevista linkeistä. Ohjelman käsikirjoittaja ja toimittaja on Eva Tigerstedt, äänisuunnittelija Jukka Herva ja tuottaja Nina Naakka. Sarjan ensimmäinen kausi löytyy myös Yle Areenasta.
Henrik Ibsenin klassikkonäytelmä Peer Gynt saa lisäpotkua Griegin näytelmämusiikista. Vuorenkuninkaan luolassa tanssivat peikot, ihana Solveig laulaa kaihoisasti. Griegillä on ihmeellinen kyky luoda ikimuistettavia melodioita ja vahvaa jännitettä kasaavia tilannemusiikkeja. 1870-luvulla Grieg oli jo Pohjolan kuuluisin säveltäjä, joka musiikissaan otti vaikutteita kansanmusiikista. Mutta miten asiaan liittyy norjalainen lehmänsonta ja mystinen Ääni?
Ikuinen vastarannankiiski Satie sävelsi kolme Gymnopedie-kappaletta jo vähän päälle parikymppisenä. Pariisin taiteilijakortteleissa 1890-luvulla Satie hurahti myös uskonnolliseen mystiikkaan ja halusi luoda uuden musiikillisen tyylin. Valkoisen. Ilman hapankaalia.
Voiko satumaisempaa musiikkia ollakaan! Ihania valsseja, tarttuvia tanssirytmejä, soitinten leikkiä kuin olisivat eläviä otuksia. Tšaikovskin balettimusiikki pursuaa mielikuvitusta ja joulun taikaa. Pähkinänsärkijä on Tšaikovskin kolmas ja viimeinen baletti, ensi-esitetty 1892 Pietarissa. Miten Tšaikovski ratkaisi marmeladivuoren ongelman ja voiko tällaista todellakin säveltää tilauksesta?
Tulilieskat nousevat päästä kun Hildegard ottaa vastaan viestejä suoraan taivaasta. 1100-luvulla elänyt abbedissa ja säveltäjä oli myös näkijä ja tietokirjailija, mielipidevaikuttaja aikana kun naisen paikka oli tiukkaan määritelty. Hildegardin musiikki soi kuin laulettu meditaatio. Nykyään hermopiparit ja terveyskirjat menevät kaupan.
Halleluja! Tuttu ja vaikuttava kuorokohtaus on vain pieni osa suurenmoisesta oratoriosta. Händel värittää tekstiä musiikin keinoin. Musiikin taidokkuus ja koskettavuus tekee teoksesta klassikon, joka kruunaa joulun tai pääsiäisen, tai minkä tahansa hetken. Vaikka 1740-luvun Lontoossa kaikki eivät heti voineet sulattaa, että Messias-aiheista teosta esitettiin teatterissa.
Kauan ajateltiin, että Mozart sävelsi viimeiset sinfoniansa vain Jumalalle. No ei, hänellä oli rahapula. Vakituista työtä kun ei irronnut mistään. 40. sinfonian säveltämisen aikoihin vuonna 1788 Wienissä oli lama ja moni muusikko työttömänä. Sinfonia nro 40 on läpikotaisin koskettava ja suurenmoinen teos, täynnä dramaattista tunnetta ja silti klassisen kirkas.
Bussissa voi saada ideoita. Kaliforniassa Riley oivalsi uuden kappaleen, jossa katkeamaton liike yhdistyy staattiseen säveltilaan. Siinä kuuluu myös 60-luvun hippimeininki, jazzkokeilut ja uusien trippien mahdollisuus. Minimalismin avainteos.
Saariahon musiikki antaa kuulijan upota sävelmaailmaan, jossa mielikuvitus on vapaa monenlaisiin assosiaatiohin. Miten musiikissa hahmottuvat läheinen ja kaukainen, sisäinen ja ulkoinen maailma? Laajat avaruudet, kimmeltävät sointivärit, liike ja pysähtyminen soi Orionissa suuren orkesterin voimin. Teos kuultiin ensi kertaa vuonna 2002.
