Hyppää pääsisältöön

Suomen taide-elämän keskeinen vaikuttaja Jan Olof Mallander on käsitetaiteen pioneeri

Jan Olof Mallander kasvokuvassa, kehystetty kuva.
Kuusi kuvaa visionääri Jan Olof Mallanderin elämästä Jan Olof Mallander kasvokuvassa, kehystetty kuva. Kuva: Tv-ohjelmasta Muotokuvassa/arkiston luvalla. J.O. Mallander,Jan Olof Mallander,Kuusi kuvaa

Taidekeräilijä ja taiteilija Jan Olof Mallander on hyvin monipuolinen visionääri, joka tunnistaa aidon taiteen. Taidearvostelijana ja galleristina toiminut kulttuurin moniottelija on toteuttanut itse käytännössä avantgarden ideaa sekä kansainvälisen modernin taiteen ihanteita. Hän on myös tutustuttanut suomalaisia kasvisravintoon, itämaisen filosofiaan sekä buddhismiin.

Jan Olof Mallanderin ura ulottuu viidelle vuosikymmenelle 1960-luvusta alkaen, jolloin hän tarkkaili suomalaista taide-elämää analyyttisesti. Hän yritti löytää omalle taiteelleen elintilaa, mutta nuoren, palavasilmäisen taiteilijan alkutaival oli vaikea.

Vapaa ja svengaava New York

Ensimmäisen kosketuksen modernin taiteen uuteen aaltoon Mallander koki 1960-luvun New Yorkissa, mikä oli kokemuksena jotakin ihan muuta kuin Suomen ahdistava sovinnaisuus. New Yorkissa nuoren miehen taiteeseen suuntautuva into nousi täyteen roihuunsa.

– Se oli kuin shokkiherääminen, mutta tarpeellinen.

Mallander työskenteli 22-vuotiaana apulaispurserina ruotsalaisen loistoristeilijä Kungsholmilla, joka matkasi Etelä-Amerikan ympäri New Yorkiin. –Tarjoilin drinkkejä amerikkalaisille miljonääreille, mikä oli mukavaa työtä.

New Yorkissa säväyttivät Bob Dylanin musiikki, Andy Warholin elokuva Chelsea Girls sekä Claes Oldenburgin taide.

– Warholin suurteos oli neljän tunnin pituinen odysseia, joka hälyytti tajuntaani mielekkäällä tavalla.

New Yorkissa hän suunnisti myös Greenwich Villageen. – Pian löysin Cafe Bitter Endin, missä esimerkiksi Bob Dylan aloitti uransa. Myös Washington Square ihastutti, sillä olihan se hippien paikka.

Suomalaista taidetta Mallander piti kaavoihin kangistuneena. – Se oli jäykkää, tahmeaa ja paksua. Samalla piti olla tietyssä joukossa tai ei ollut missään mukana.

Fluxus - käsitetaiteen yksi suuntauksista

New Yorkissa syntynyt avantgarderyhmä Fluxus oli 1960-luvun radikaali taiteilijaliike, joka merkitsee Jan Olof Mallanderille paljon.

Tärkeitä taideinnoittajia olivat amerikkalainen John Cage ja ranskalainen Marcel Duchamp, joiden näkemyksenä oli panostaa "henkiseen peiliin".

– Liike oli hyvin, hyvin luova. Mukana oli esimerkiksi korealainen videotaiteilija Nam June Paik, japanilainen taiteilija Yoko Ono sekä saksalainen performanssitaiteilija Joseph Beyes, joista tuli myöhemmin suuria nimiä.

Mallander reagoi uuden amerikkalaisen taideliikkeen tunnetuksi tekemisessä nopeasti ja toi suomalaiseen taiteeseen jotakin ihan muuta kuin sovinnaisuutta.

– Fluxus-tuotantooni sisältyi postikortteja, paperiveistoksia, valokuvia, kollaaseja, ready-made-taidetta, installaatioita sekä runo- ja ääniteoksia.

Mallanderin esteettinen herkkyys kanavoitui ensin valokuvaukseen, vaikka ensimmäinen julkinen teos olikin äänilevy nimeltään Extended play vuodelta 1968.

–Olen luultavasti eniten tunnettu tuosta Laajennettu leikki -teoksesta, jossa ratkaisevaa on asenne.

Nykyään vinyyli on keräilyharvinaisuus. Monotonisen nauhateoksen ensimmäisessä osassa eduskunnan puhemies laskee Kekkosen saamat äänet.

Sanaa ”Kekkonen” toistetaan 198 kertaa, jälkimmäisessä 208 kertaa. Teokseen kuului runojulisteita ja näyttelyn yhteydessä julkaistiin runokokoelma Out.

”Tiilitehtailija” loi 60 erilaista tiili-installaatiota

Ensimmäisen tiilistä koostuvan kenttäveistoksensa Mallander rakensi vuonna 1983 Helsingin Meilahteen.

– Valkoinen ja neutraali tiiliskivi on sovelias väline minulle, sillä visioni on muuttuva ja kasvava. En halua luoda illuusiota pysyvyydestä.

Vuonna 1988 Finlandia-talon eteen kohosi installaatio Kohti puhdasta maata, joka oli ympäristötaiteen pioneeritöitä Suomessa. Pitsimäinen, valkoisista tiiliskivistä koostuva teos tuuletti suomalaista taidekenttää uusin versioin eri puolilla Suomea.

Jan Olof Mallander valmistaa installaatiota Kohti puhdasta maata.
Jan Olof Mallander valmistaa installaatiota Kohti puhdasta maata. Kuva: Jan Olof Mallanderin kotiarkisto Kuusi kuvaa,J.O. Mallander

– Puhdas maa on buddhalainen termi, joka tarkoittaa mielentilaa, sanoo sielunvaellukseen uskova Mallander, joka on buddhisti. Se tarkoittaa valaistunutta tilaa – ei konkreettista maata.

Perusolemukseltaan teos on jatkuvasti muuttuva ja kasvava prosessi. – Jos otan itse tiiliskiven käteen ja mietin sen olemusta, siinä avautuu iso mahdollisuus mielikuvitukselle.

Taide on eräänlainen rituaali

Vuonna 1980 Mallander toteutti Tukholman Moderna Museetissa hiiliympyrävisionsa Wang. Hän vietti filmisalissa noin viikon rakentaen sinne omaa pientä universiumia.

– Wang tarkoittaa rituaalia, voimansiirtoa eli energian siirtoa tiibettiläisessä buddhalaisuudessa.

Kuvassa Jan Olof Mallander on tekemänsä Wang-teoksensa edessä.

Mallander Tukholman modernin taiteen museossa, jossa taustalla Fluxus-teos Wang.
Mallander Tukholman modernin taiteen museossa, jossa taustalla Fluxus-teos Wang. Kuva: Jan Olof Mallanderin kotiarkisto Kuusi kuvaa,Jan Olof Mallander,J.O. Mallander,Fluxus

Luominen on Mallanderille muuntautumista.

– Itsensä muuttaminen, muuntuminen, jalostaminen selkiinnyttää elämää. Wang oli minulle ominainen työ kuten tiiliskivestä tehty installaatio. Lisäksi ympyrä on universaali symboli.

–Minusta jokaisen pitäisikin piirtää oman ympyränsä, sillä ympyrän piirtäminen avaa tajuntaa ja vapauttaa. Vaikka ympyrät muistuttavat toisiaan, ne eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Ympyrän toistaminen on kuin lumisadetta. Kahta samanlaista lumihiutaletta ei ole.

Myyttinen galleria Halvat Huvit

Avantgardistisen Cheap Thrills (Halvat Huvit) -gallerian perustanut Jan Olof Mallander vastasi Huvilakatu 12:ssa sijanneen gallerian toiminnasta vuodesta 1971 vuoteen 1977.

Suomalaisen nykytaiteen legendaarisin, vapaa taitelijaryhmä Elonkorjaajat piti näyttelyitä Halvoissa Huveissa, joka nousi kulttimaineeseen Pohjoismaissa.

Gallerian toiminnalle oli olennaista yhteydenpito ulkomaisiin avantgarde-ilmiöihin sekä Fluxus-taiteilijoihin.

– Nam June Paik kirjoitti minulle jossakin vaiheessa, että Halvat Huvit on Fluxuksen ystävä, vaikka taiteemme ei ole ihan Fluxusta.

Halvat Huvit oli ennen kaikkea näyttelypaikka. – Se oli nuorten taiteilijoiden oma foorumi, minne pystytimme ensimmäiset omat näyttelymme. Toiminta oli epäkaupallista ja hyvin spontaania Helsingin parhaalla paikalla, halvalla vuokralla!

Galleria muuntautui tilapäiseksi kasvisravintolaksi, koska halusimme houkutella enemmän ihmisiä galleriaan.

Koska Mallander oli tutustunut vuonna 1972 makrobioottiseen ruokavalioon Tukholmassa, halusi hän esitellä vegetaarisesta ruuasta poikkeavaa ruokaa Suomessa.

Halvoissa Huveissa syötiin myös makrobiottista ruokaa.
Halvoissa Huveissa syötiin myös makrobiottista ruokaa. Kuva: Ilkka Juhani Takalo-Eskola Halvat Huvit,J.O. Mallander,Kuusi kuvaa

–Tavoitteemme oli saada pysyvästi toimiva kasvisravintola Suomeen, ja onnistuimme siinä! Näyttelykin oli ylivoimaisesti menestynein.

Moni sanoo Jan Olof Mallanderin ansioksi makrobioottisen ruuan ja buddhalaisuuden tuomisen Suomeen. Kun galleria Halvat Huvit joutui lopettamaan toimintansa vuonna 1977, paikassa avattiin kulttuurilehti Auran toimitus.

– Päätoimittajana halusin lehteen itämaiseen filosofian teemoja, kuten joogakulttuuria, buddhalaisuutta ja akupunktiota.

Toimitussihteerinä toimi tuolloin Heidi Hautala, josta tuli myöhemmin Mallanderin avopuolisoni.

Teemat eivät tuolloin vielä kiinnostaneet suurta yleisöä. – Niinpä Juha Olavinen teki lehdestä enemmän poliittisen, sanoo aikaansa edellä ollut Mallander.

Tänä päivänä 76-vuotiaalla visionäärillä on käynnissä suuri savotta: hän järjestää teoksiaan, materiaaleja ja kirjeitään 64 hyllyosastoon Kiskon koulun ateljeessaan.

Mallander tekee työtä Kuvataiteen keskusarkiston toiveesta ja Suomen kulttuurirahaston elämäntyöpalkinnon turvin.
– Buddhismin onnenumero on kahdeksan. Tuo numero 64 (8 x 8) löytyy myös kiinalaisesta Yijing’stä, joka sisältää 64 asemaa.

Yle Svenskan tv-ohjelmia Jan Olof Mallanderista ruotsiksi

En avantgardist med perspektiv (2014)
J.O. Mallanders röda tråd (2015)
Muotokuvassa JO Mallander (2017)