Hyppää pääsisältöön

Stantshinskin pianomusiikki on koskettava löytö

Aleksei Stantshinski syntyi Venäjällä vuonna 1888, opiskeli musiikkia vakavista mielenterveysongelmista huolimatta, sävelsi pianolle kappaleita, joita lähipiiri arvosti, ja kuoli 26-vuotiaana. Nykyään Stantshinskin tietävät vain kovimmat pianonörtit, mutta onneksi yksi heistä on ruotsalainen tähtipianisti Peter Jablonski, jonka uusi levytys varmasti nostaa Stantshinskin tumman, pelkistetyn ja omaperäisen ilmaisun paljon suurempaan maineeseen.

Aleksei Stantshinski / Peter Jablonski
Aleksei Stantshinski / Peter Jablonski Uudet levyt

Stantshinskin sävellystyyli pohjautuu venäläiseen pianoromantiikkaan, mutta on rapsodisempaa, introvertimpaa ja vähemmän virtuoottista. Melodiat kaartuvat sulokkaan kansanomaisina, mutta tunnelma on kauttaaltaan tumma. Omaperäisintä on ilmaisun taloudellisuus. Kun slaavilainen paatos pelkistetään vähänuottiseksi aforistiikaksi, musiikki viiltää sydäntä erittäin terävästi. Stantshinski ei myöskään murra tummia värejään kromatiikalla, kuten Skrjabin ja kumppanit, mutta käyttää paikoin moderneja, piittaamattoman itsevarmoja harmonioita ja tekstuureja.

Stantshinskia on levytetty ennenkin, mutta Peter Jablonski on joukossa omaa luokkaansa. Hänen viipyilevä, runollinen ja kirkas tyylinsä silittää Stantshinskin musiikkia hellästi myötäkarvaan ja saa musiikin tuntumaan luonnolliselta myös niissä kömpelöissä kohdissa, missä nuoren mielenterveyspotilaan sävellystaito hetkeksi pettää.

Nykyään monet levy-yhtiöt tyydyttävät musiikinystävien uutuudenjanoa penkomalla tuntematonta repertuaaria, mutta usein musiikillisen arvon kustannuksella. Ondine on viime vuosien löydöillä osoittanut, että kun löytää riittävän hyvää, ajattoman mielenkiintoista ohjelmistoa ja sille juuri oikean tulkin, ei tarvitse tinkiä mistään. Peter Jablonskin soittama Aleksei Stantshinskin pianomusiikki on viiltävän koskettava löytö.

Aleksei Stantshinski: Sonaatti Es-molli; Preludeja; Luonnoksia ym. - Peter Jablonski, piano. (Ondine, ODE 1383-2)

Kuuntele Uudet levyt 18.3.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua