Hyppää pääsisältöön

Tarkkoja tunnemyrskyjä 1600-luvulta

Saksalainen nuori sopraano Anna Lucia Richter on tehnyt nopeasti nousevaa uraa, mutta itse törmäsin häneen vasta Pentatone-yhtiön uutuuslevyllä Il delirio della passione, jolla kuullaan Claudio Monteverdin tunteikkaimpia aarioita ja lauluja. Levyn tähti on kuitenkin kielisoittaja Luca Piancan ohjastama Ensemble Claudiana, joka toteuttaa Monteverdin tunnemyrskyt mielikuvituksekkaasti mutta tarkasti.

Il delirio della passione / Anna Lucia Richter
Il delirio della passione / Anna Lucia Richter Uudet levyt

Levyn ohjelmisto on rakennettu tunnetuimpien Monteverdi-hittien varaan. Lemmensurun syövereistä siirrytään reippaan sointukiertosvengin kautta värikkäisiin karaktääärikappaleisiin ja takaisin niin varmoin ottein ja mukaansatempaavasti, että vasta levyn jälkeen tajusin mitä tuli kuultua. Tällä levyllä koin Monteverdin taidon tunnesäveltäjänä, aiemmin olen vain tiennyt sen.

Osaksi levyn teho perustuu Anna Lucia Richterin kirkkaaseen sopraanoon, jonka ylärekisterin forteissa on viiltävää terää ja alempana pehmeää pyöreyttä. En ihmettele, että levytyksen jälkeisen pandemiatauon aikana hän on vaihtanut fakkia mezzosopraanoksi. Richter heittäytyy barokkiaffektien vietäväksi tasapainoisella yhdistelmällä kuulasta linjaa ja tyylikästä eläytymistä, mutta pohjimmiltaan levyn vetoava tunteellisuus kumpuaa Ensemble Claudianan riveistä.

Jokaisen laulun continuo on rakennettu taitavasti tukemaan karaktäärejä: Pur ti miron kielisoitinhelinä, La mia turcan turkkilaisperkussiot ja Zefiro tornan leppoisa rämpytyskomppi ovat mainioita esimerkkejä, mutta kyse on kokonaisuudesta, jossa jousten himmeä suru ja kielisoitinten helinä häilyvät kuin valo ja varjo. Lukuisilla Monteverdi-levyillä olen kuullut yhtä nerokkaita oivalluksia, mutta harva on kokonaisuutena näin hallittu. Jopa Ariannan valituksessa vieraileva miesjoukkio laulaa äärimmäisen ilmaisuvoimaisesti ja puhtaasti, samoin kontratenorina ja viulistinakin vieraileva Dimitri Sinkovsky. Luca Piancan tyylitajusta kertovat myös soitinvälikkeet, jotka hän on nikkaroinut tehostamaan Ariannan valituksen tragediaperintöä ja oopperallista laveutta.

Jos Claudio Monteverdi on aiemmin tuntunut etäiseltä säveltäjältä, kannattaa tilanne pikimmiten korjata tällä levyllä. Minä ainakin huomasin eläytyväni 1600-luvun alun lemmensuruihin koko sielullani. Levyn ainoa kauneuspilkku löytyy viitosraidan alusta, josta kuulin kaksikin leikkauskohtaa eli editointivirhettä. Joko ne ovat yleistyneet viime vuosina tai sitten korvani ovat yliherkistyneet moisille epäolennaisuuksille.

"Il delirio della passione", Claudio Monteverdin aarioita ja lauluja. - Anna Lucia Richter, sopraano, ja Ensemble Claudiana/Luca Pianca. (Pentatone, PTC5186845)

Kuuntele Uudet levyt 18.3.2021, toimittajana Kare Eskola.

  • Alakotilan takuuraikkautta mandoliinilla

    Levyarvostelu

    Taidemusiikin ja nykykansanmusiikin rajamaa versoo yhä runsaammin mielenkiintoista musiikkia, ja ahkerin puutarhuri siellä on säveltäjä, sovittaja, kosketinsoittaja ja pedagogi Timo Alakotila. Vuonna 2014 hän sävelsi konserton pitkäaikaiselle yhtyekaverilleen, mandoliininsoittaja Petri Hakalalle, ja nyt kun teos on saatu levytettyä, siitä saattaa tulla suomalaisten kamariorkesterien keskuudessa yhtä suosittu kuin Alakotilan Concerto grossosta.

  • Kitaristi Janne Malinen kuljettaa punaista lankaa halki vuosisatojen

    Levyarvostelu

    Uuteen levyyn asti olen pitänyt Janne Malista luovana mutta tolkullisena kitaristina. Nyt hän kuitenkin yhdistää kolme teosta, joilla ei ole mitään yhteistä: Piazzollan kaksoiskonserton kitaralle ja bandoneonille, Weissin luuttukonserton klavikordisäestyksellä sekä niiden välissä Tommi Kärkkäisen konserton sähköisesti käsitellylle silent-kitaralle. Levyn kuunneltuani pidän Janne Malista entistä luovempana mutta edelleen tolkullisena. Rohkeudesta ja ilmaisun pakosta syntyvä punainen lanka tikkaa kokonaisuuden yhteen.

  • Toimiiko kuoro saamelaisuuden tulkkina?

    Levyarvostelu

    Laajan Saamenmaan musiikista ja kulttuurista riittäisi syvää innoitusta myös valtakulttuurin taidemusiikille, etenkin nyt kun kulttuurien kohtaamisesta on siivottu räikeimmät virheet. Pohjoinen huippukuoro Erik Westbergs Vokalensemble on omistanut uuden levynsä saamelaisvaikutteiselle musiikille. Joikun ja kamarikuoroilmaisun yhdistäminen ei ole helppoa, mutta tulos kuulostaa yllättävän luontevalta, innoittuneelta ja saamelaislähtöiseltä.

  • Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri toteuttaa Wiljami Niittykosken vision

    Levyarvostelu

    Kaustisen Salonkylässä asunut, vuonna 1985 kuollut Wiljami Niittykoski oli keskeinen hahmo siinä kehityksessä, jonka tuloksena kaustislainen viulunsoitto on nyt maailmanperintökohde. Salonkylän Sibelius oli kasvanut pelimanniperinteeseen mutta myös alueelle suodattuneeseen taidemusiikkiin, ja sävelsi sielunsa tunnot kappaleiksi, joita Kaustisella yhä soitetaan. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on nyt tehnyt tämän kansanomaisen sävelaarteiston pohjalta levyn, joka toteuttaa Niittykosken genrerajatonta musiikkinäkemystä tyylikkäästi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua