Hyppää pääsisältöön

Yle selvitti: Tahallista väärinymmärtämistä, henkilökohtaisuuksiin menoa ja vihamielisyyttä – näin kansanedustajat kuvailevat eduskunnan kärjistynyttä keskustelukulttuuria

Yle teetti kansanedustajille kyselyn eduskunnan keskustelukulttuurista.
Ylen kansanedustajille teettämän kyselyn mukaan eduskunnan keskustelukulttuuri on muuttunut huonompaan suuntaan. Yle teetti kansanedustajille kyselyn eduskunnan keskustelukulttuurista. Kuva: Ili Marttinen / Yle Hyvin sanottu,Kansanedustajakysely

Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista arvioi, että eduskunnan keskustelukulttuuri on mennyt huonompaan suuntaan.

Lähes kaksi kolmasosaa Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista eli 44 kansanedustajaa kokee eduskunnan keskustelukulttuurin menneen huonompaan suuntaan, ja vain kaksi kokee sen parantuneen.

Lähes neljäsosa eli 16 vastaajaa arvioi keskustelukulttuurin pysyneen samanlaisena, ja loput kuusi vastasivat, että eivät osaa sanoa. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 68 kansanedustajaa.

Entistä useammin henkilökohtaisuuksia, vihamielistä suhtautumista ja välihuudot usein pyrkivät loukkaavaan sävyyn, eräs vastaaja arvioi keskustelukulttuurin huonontumista avoimessa kysymyksessä.

Puhutaan rumasti, mennään henkilökohtaisuuksiin. Ei välitetä faktoista vaan pelataan mielikuvilla. Nolataan. Ei edes haluta aina keskustella vaan sanotaan rumasti, toinen kansanedustaja kirjoittaa.

Osa edustajista ymmärtää väärin tahallaan toisten puheet. Lisäksi väitetään asioita, joiden tiedetään olevan valetta. Haukutaan muita. Puhutaan salissa yhtä ja somessa täysin toista. Ollaan tahallaan ilkeitä. Osa edustajista käyttäytyy hyvin ja asiallisesti, kolmas kansanedustaja kuvailee.

Kansanedustajat arvioivat eduskunnan keskustelukulttuurin muutosta Ylen kansanedustajakyselyssä.
Lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee, että eduskunnan keskustelukulttuuri on huonontunut. Luvut puhekuplien sisällä kuvaavat edustajien määriä. Kansanedustajat arvioivat eduskunnan keskustelukulttuurin muutosta Ylen kansanedustajakyselyssä. Kuva: Ili Marttinen / Yle Hyvin sanottu,Ylen kansanedustajakysely

Politiikan tutkija kaipaa historiallista tarkastelua

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma kommentoi, että kyselyn tulos on hänen ennakko-oletuksensa mukainen, koska poliittisen keskustelukulttuurin huonontumisesta on puhuttu paljon viime vuosina.

2000-luvun alkupuolella politiikassa oli Vuorelman mukaan runsaasti teknistä ja hallinnollista puhetta.

– Jos siihen vertaa, voi varmasti nähdä, että politiikka on palannut politiikkaan ja nyt oikeasti käydään poliittisesti intohimoisempia keskusteluja kuin 2000-luvun alkupuolella, Vuorelma sanoo. Hän työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.

Hänestä asiasta kuitenkin puhutaan liian historiattomasti.

– Tämähän ei ole mitenkään uusi ilmiö, että eduskunnassa on kärjekästä, henkilöön menevää tai ehkä loukkaavaa puhetta.

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma
Politiikan tutkijan Johanna Vuorelman mukaan eduskunnan keskustelukulttuurissa tapahtui käänne 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma Kuva: Tapio Rissanen / Yle tutkijatohtorit,Eduskuntavaalit 2019,vaalikoneet,analyysi,vaalit,johanna vuorelma

Vuorelma mainitsee esimerkiksi, että 70-luvulla eduskunnassa käytiin paljon kärjekästä keskustelua Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) kannatuksen nousun myötä ja 90-luvulla oli värikästä kielenkäyttöä EU-kysymyksiin liittyen.

Vuorelman mukaan 2000-luvulla käännekohta keskustelukulttuurissa oli vuoden 2011 jytky eli perussuomalaisten suuri vaalivoitto. Silloin eduskuntaan nousi paljon kansanedustajia, jotka eivät olleet sosiaalistuneet eduskunnan puhekulttuuriin eivätkä tunteneet sen normeja.

– Kohuja, joita nousee ihan säännöllisesti eduskunnassa pidetyistä puheista, nostattavat ensisijaisesti perussuomalaisten edustajat, Vuorelma toteaa.

Europarlamentin keskustelu sai Silvia Modigin itkemään

Nykyinen europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) aloitti eduskunnassa vuonna 2011 ja työskenteli kansanedustajana vuoteen 2019 saakka. Hän koki, että keskustelu oli aluksi arvokasta ja faktoihin perustuvaa mutta muuttui sittemmin asiattomammaksi. Kyselyn tulos ei siis yllättänyt häntä.

– Tietyllä porukalla on mennyt röyhkeys ja rohkeus sekaisin. Kuvitellaan, että on rohkeutta, että kehtaa sanoa mitä vain.

Modig arvioi, että europarlamentin keskustelukulttuuri on pahempi kuin eduskunnan. Osin hän uskoo sen johtuvan kulttuurieroista, mutta osin kehityskulusta, jossa naisten ja eri vähemmistöjen oikeuksien polkeminen on valjastettu useassa Euroopan maassa vallanpitäjien oman politiikan edistämiseen.

Hänen mielestään on syytä erottaa tyhmät puheet vaarallisista puheista, joissa ihmisryhmistä puhutaan alentavasti ja luodaan uhkakuvia.

– Tiedän, että fasismi on todella kova sana, mutta en osaa kuvailla millään muulla sitä, mitä näen europarlamentissa.

Silvia Modig, Vänsterförbundets Europaparlamentariker
Silvia Modig kuvailee europarlamentin keskustelukulttuuria kylmääväksi ja pahemmaksi kuin eduskunnassa. Silvia Modig, Vänsterförbundets Europaparlamentariker Kuva: GUE/NGL Silvia Modig,Euroopan parlamentti,europarlamentaarikot,Vasemmistoliitto

Modig kirjoitti hiljattain Facebook-päivityksen, jossa kertoi itkeneensä, kun europarlamentissa käytiin keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Hän kirjoitti muun muassa näin: “Olen istunut vuosia eduskunnassa kuulemassa mitä kauheampia loukkauksia tasa-arvoisen avioliittolain eri käänteissä. Luulin jo tottuneeni. Mutta europarlamentissa puheet ovat pahempia kuin koskaan olen eduskunnassa kuullut.”

Modig kertoo kyllä kuulleensa loukkauksia aiemminkin, mutta hänestä kylmäävää oli viha, joka huokui joistain puheenvuoroista europarlamentissa.

– Siellä oli ihmisiä, jotka uskovat siihen, että esimerkiksi homot muodostavat suuren uhan kaikelle sille, mikä on ja oli hyvää, ja että heidät pitää eliminoida kuvasta, jotta hyvä elämä voi jatkua, Modig sanoo.

Kansanedustajat arvioivat eduskunnan täysistuntojen keskustelukulttuuria eri adjektiiveilla.
Kyselyyn vastanneet kansanedustajat näkevät, että usein istuntosalin keskustelukulttuuria voi kuvailla muun muassa kriittiseksi, hyökkääväksi ja negatiiviseksi. Luvut puhekuplien sisällä kuvaavat edustajien määriä. Kysymykseen vastasi 57 edustajaa. Kansanedustajat arvioivat eduskunnan täysistuntojen keskustelukulttuuria eri adjektiiveilla. Kuva: Ili Marttinen / Yle Hyvin sanottu,Ylen kansanedustajakysely

Velvoite vakaasta ja arvokkaasta toteutuu harvan mielestä

Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista on sitä mieltä, että voisi kuvailla istuntosalin keskustelukulttuuria usein kriittiseksi, hyökkääväksi ja negatiiviseksi. Sen sijaan kysymyksen 57 vastaajasta vain 12 arvioi, että voisi kuvailla istuntosalin keskustelukulttuuria usein arvokkaaksi ja vakaaksi. 42 vastaajan mielestä näin voisi kuvailla joskus ja kolmen mielestä ei koskaan.

Perustuslain mukaan kansanedustajan “tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä”.

– Vakaan ja arvokkaan esiintymisen määritelmä on tulkinnallinen asia, joka vaihtelee eri aikakausina. Myös puhujan puoluetausta voi vaikuttaa tulkintaan. Omien puheissa saatetaan hyväksyä kärjekkäämmät puheet, koska poliittiset tavoitteet pyhittävät retoriset keinot, tutkija Vuorelma sanoo.

Hän huomauttaa, että eduskunnassa puhumiseen on normit ja säännöt. Hänen mielestään puhemiehistöllä on tarpeeksi keinoja puuttua asiattomaan puheeseen istuntosalissa.

– En näe suurimpana ongelmana eduskunnan puhekulttuuria, vaan nimenomaan sosiaalisen median puhetavat.

Vuorelma arvioi, että merkittävä muutos poliittisessa keskustelukulttuurissa onkin tapahtunut siinä, että sosiaalisesta mediasta on tullut poliittisen tekemisen areena. Siellä ei tarvitse noudattaa eduskunnan normeja ja sääntöjä, ja keskustelu voi yltyä hyvin kärjekkääksi.

Ylen kyselyssä kansanedustajilta kysyttiin, mitä yleisöjä he huomaavat ajattelevansa puhuessaan istuntosalissa. 57 vastaajasta jopa 46 kertoo ajattelevansa läsnäolevia edustajia. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat hallitus (34) ja oman puolueen kannattajat (30).

Vuorelma kyseenalaistaa, esiintyvätkö kansanedustajat todella ensisijaisesti toisilleen, vaikka he nykyään jakavat videotallenteita pitämistään puheenvuoroista sosiaalisessa mediassa.

– Esiintyminen äänestäjille on ihan selvä funktio. Ehkä edustajat eivät halua myöntää sitä, Vuorelma sanoo.

Kansanedustajat kertoivat miettivänsä eri yleisöjä puhuessaan eduskunnan istuntosalissa.
Suurin osa kyselyyn vastanneista kansanedustajista kertoo kohdistavansa puheenvuoronsa istuntosalissa oleville edustajille. Luvut puhekuplien sisällä kuvaavat edustajien määriä. Kysymykseen vastasi 57 edustajaa. Kansanedustajat kertoivat miettivänsä eri yleisöjä puhuessaan eduskunnan istuntosalissa. Kuva: Ili Marttinen / Yle Hyvin sanottu,Ylen kansanedustajakysely

Ilkka Kanervan mielestä kuunteleminen on vähentynyt

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo, että vaihtelee, kenelle hän osoittaa sanansa istuntosalissa. Ensisijainen yleisö voi olla esimerkiksi ministeri, jolta hän kysyy jotakin. Kanerva kertoo kuitenkin ajattelevansa puhuessaan yleensä laajemmin suomalaisia ja mediaa.

Vuodesta 1975 alkaen kansanedustajana työskennellyt Kanerva jakaa sen näkemyksen, että eduskunnan keskustelukulttuuri on mennyt huonompaan suuntaan.

– Sanoisin, että me emme nyt ainakaan elä parhaita päiviä sen suhteen. Toivoisin rakentavampaa ja kuuntelevampaa suhtautumista toisiimme, eri puolueisiin ja myös yli hallitus-oppositio-rajojen.

Ilkka Kanerva eduskunnassa 12.9.2019
Pitkäaikainen kansanedustaja Ilkka Kanerva on kiinnittänyt huomiota siihen, että ennen uudet edustajat malttoivat kuunnella ja oppia keskustelukulttuurista, kun taas nykyisin edustajilla on heti "täysi vauhti päällä". Ilkka Kanerva eduskunnassa 12.9.2019 Kuva: Pekka Tynell / YLE kansanedustajat,eduskunta,Ilkka Kanerva,Kansallinen Kokoomus

Kanerva kokee, että minä-keskeisyys on lisääntynyt ja kuunteleminen vähentynyt. Hänen mukaansa 70-luvulla ensimmäisen vuoden kansanedustajana oli ihan luontevaa seurata vaitonaisena keskustelua ja pyrkiä omaksumaan parhaita keskustelukulttuurin oivalluksia. Nykyään ensimmäisen kauden kansanedustajat vaikuttavat hänestä olevan “kaikkitietäviä”.

– Se ei sinänsä ole välttämättä paha merkki, mutta siihen ei ole ehkä julkisuudessa kiinnitetty niin paljon huomiota, että heti kun tulet kansanedustajaksi, on aika lailla täysi vauhti päällä.

Kanerva kuitenkin tunnistaa tutkija Vuorelman kuvauksen, että myös 70- ja 90-luvuilla keskustelu oli välillä kärjekästä.

Joiltain osin keskustelukulttuuria on suitsittu. Kanerva huomauttaa, että aiemmin istuntosalissa saatettiin pitää tuntikausien puheenvuoroja ihan vain sen takia, että haluttiin jarruttaa päätöksentekoa. Nykyään niin pitkiä puheenvuoroja ei voi pitää, vaan niiden mittaa rajoitetaan puheenvuoron tyypistä riippuen joihinkin minuutteihin.

Kyselyyn vastanneet arvostavat mahdollisuutta oppia

Kyselyssä selvitettiin myös kansanedustajien näkemyksiä hyvän keskustelun elementeistä. Eniten samaa mieltä tai täysin samaa mieltä vastaajat ovat siitä, että hyvään keskusteluun kuuluu mahdollisuus oppia ja saada uusia näkemyksiä. Seuraavina tulevat tilan antaminen myös eri mieltä oleville, kuunteleminen, keskittyminen ja läsnä oleminen sekä keskustelukumppanin kunnioittaminen.

Vuorelma pohtii, ovatko kansanedustajat ajatelleet kysymykseen vastatessaan esimerkiksi istuntosalin tai valiokuntien keskusteluja tai yleisemmin julkista keskustelua.

Hänestä mahdollisuus oppia ja saada uusia näkemyksiä on vähän yllättävä ykkönen, jos miettii istuntosalin keskusteluja, joissa linjat on päätetty etukäteen ja puolueet tietävät toistensa linjat. Sen sijaan valiokunnissa pääsee nimenomaan oppimaan.

– Ei ole oikeastaan parempaa mahdollisuutta oppia Suomessa. Voi kutsua kenet tahansa asiantuntijan sinne alustamaan, Vuorelma toteaa.

Hyvin sanottu -kyselyn kansanedustajille toteutti IROResearch Ylen toimeksiannosta 1.3.–16.3.2021. Kyselyyn vastasi 68 kansanedustajaa, joista 54 vastasi kaikkiin kysymyksiin. Kursiivilla näkyvät sitaatit on poimittu kyselyn avoimista vastauksista.

Mitä ajatuksia eduskunnan keskustelukulttuuri sinussa herättää? Miten kärjistynyttä keskustelua voidaan suitsia, vai voidaanko? Keskustelu jatkuu Yle Puheen Politiikkaradiossa perjantaina 19.3. kello 12.30 ja lähetyksen päätyttyä kello 13.05 Yle Areenassa. Tapio Pajusen vieraana on eduskunnan puhemiehistö eli Anu Vehviläinen, Tarja Filatov ja Juho Eerola.