Kun yhteiskunta haluaa kaikki tehot irti ja tulevaisuus näyttää synkältä, nuoret hakeutuvat vaihtoehtoisten uskojen äärelle. Onko kyseessä vain somevaikuttajien luoma irtokarkkiuskonto? Ja miksi marginaali rajatieto voi olla myös vahingollista?
Vaikka 1990-luvulla syntyneistä vain joka neljäs pitää itseään uskonnollisena, henkisyys ei ole kadonnut minnekään.
Uushenkiset uskomukset yleistyvät erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Onko se ihme, kun he ovat kasvaneet populaarikulttuurin ympäröimänä?
Millenniaalit ovat lapsena lumoutuneet Harry Pottereista, keräilleet Pokémon-kortteja, katsoneet Matrix-elokuvia ja tv-sarjoja noidista, vampyyreista ja ihmissusista.
– Myös pelit ovat avanneet fantasiamaailman, vaikka henkilö olisi muuten hyvin sekulaari (maallinen), sanoo Turun yliopiston uskontotieteen lehtori Tiina Mahlamäki.
Pelit voisivat olla yksi selitys sille, miksi alle kolmekymppiset miehet ovat erityisen vastaanottavaisia vaihtoehtoisille tavoille uskoa. Tutkijat ovat tuloksesta ymmällään, koska vuosikymmenten ajan naiset ovat aina olleet uskonnollisempia.
Ennen oli fitnessvaikuttajia, nyt henkisyysoppaita
Suomalaisten somepäivityksissä vilahtaa yhä useammin henkisyyttä edustavaa sisältöä. Suositut vaikuttajat kertovat ametistinauhojen kirkastavan mieltä, ja nuorten suosimat lifestyle-kaupat myyvät kristallien käyttöoppaita.
Parantavat kristallit ovat niin suosittuja, että köyhien maiden asukkaat kaivavat henkensä uhalla kiviä länsimaiden markkinoille.
Kun Instagramista etsii henkistä hyvinvointia julistavia tilejä, vastaan tulee nuoria, kauniita naisia. He voisivat olla ketä tahansa muotivaikuttajia, mutta eteeristen kuvien tekstit ovat voimauttavia mietelauseita ja kuun kierron analyyseja.
Noidiksi itseänsä kutsuvat vaikuttajat, kuten brittiläinen Harmony Nice ja suomalainen Kuparikettu, korostavat luontosuhdetta ja kasvioppia.
Väitöskirjatutkija Anna-Maija Multas Oulun yliopistosta näkee henkisyyden kasvussa paljon hyvää.
– Ennen oli fitnessbuumi, nyt henkisyys.
Esimerkiksi mielenterveysaiheista puhutaan avoimemmin. Somella oli varmasti roolinsa, kun kansalaisaloite maksuttomasta psykoterapiakoulutuksesta keräsi tammikuussa vaadittavat allekirjoitukset.
Mediakulttuuri on siis yksi syy vaihtoehtoisten uskomusten suosion taustalla. Sosiaalisen median kautta avautuu koko maailma, jolloin paikallisetkin ilmiöt laajenevat globaaleiksi.
Rajatieto vastaiskuna kapitalismille
Nettisukupolvi janoaa myös aikuisena uudelleenlumoutumista, mutta se ei ole aina kovin helppoa.
– Rationaalisessa yhteiskunnassamme ei ole tilaa lumolle, vaikka sitä ihminen kuitenkin kaipaa, dosentti Tiina Mahlamäki pohtii.
Astrologia ja meditaatio ovat tapoja käsitellä tai paeta suorituspaineita. Trendikkäät voimakivet eivät ole vain kauniita koristeita, vaan niiden on kuvailtu toimivan itsereflektoinnin ja rauhoittumisen välineenä.
Murrosaikana vastauksia etsitään uusista, ei-totutuista paikoista. Lumoutuminen tuo lohdutusta ilmastonmuutoksen, koronapandemian ja poliittisen polarisaation täyttämään tulevaisuuteen.
– Epävarmuus ja erilaisten uhkatekijöiden tiedostaminen saavat katsomukselliset ja uskonnolliset kysymykset nousemaan pinnalle, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola.
Suosittu amerikkalainen Instagram-astrologi Chani Nicholas on todennut, että uushenkisyys on vastaus kaipuulle, jota teknologia tai kapitalismi ei voi tarjota.
Mahlamäki huomauttaa, kuinka myös yhteiskunnan koneisto osaa hyötyä henkisyysbuumista.
– Uusliberalistisessa eetoksessa hyvä työntekijä on henkisesti balanssissa. Tällöin työnantaja tarjoaa mindfulness-kursseja, joilla henkilö oppii meditoimalla olemaan myös parempi työntekijä.
Uskosta hyöty heti eikä taivaassa
Juuri Areenassa julkaistussa Spirituaaliset-dokumenttisarjassa meedio kertoo tekevänsä eniten auttamistyötä ja enkelihoitajalta toivotaan apua rakkaus- ja työpulmiin.
Rajatieto on kiinnostanut ihmisiä aina, muistuttaa Tiina Mahlamäki. Taikakirjat ovat jo vuosisatoja neuvoneet, miten löytää aarre ja ikuinen onni. Tarve selvittää on luontaista.
– Spirituaalinen käänne on osa isompaa trendiä, joka alkoi 1900-luvun lopulla.
Nykyään uskonto on kuitenkin yksityisempää. Se on itsenäisiä valintoja, joilla halutaan kokonaisvaltaista huolenpitoa.
– Ei mietitä taivaassa olevia palkintoja, vaan pyritään kehittymään juuri nyt, Mahlamäki avaa.
Halveksuttava irtokarkkiuskonto?
Uushenkisyydessä valitaan usein eri uskontojen elementeistä juuri itselle sopivat piirteet.
Spirituaaliset-sarjan Riina on selvänäkijä, joka ottaa yhteyden arkkienkeli Gabrieliin ja puhdistaa chakroja, jotka pohjaavat intialaiseen lääketieteeseen. Veli-Matti taas on raitistunut Krishna-tietoisuuden avulla sekä kokenut vahvoja ufokokemuksia.
Eklektisyyttä kuvataan joskus halveksuen irtokarkkiuskonnoksi, mutta uskontotieteen lehtori Mahlamäki on eri mieltä.
– Kyllähän irtokarkitkin valitaan pussiin huolellisesti ja tarkkaan.
Valitsemassaan tavassa ei myöskään tarvitse pysyä lopullisesti; nykyajan usko rakennetaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Jos esimerkiksi työtilanne muuttuu, valitaan elementtejä, jotka tukevat uutta elämänvaihetta.
Mieluummin henkinen kuin uskonnollinen
Uutta henkisyysbuumia on vaikea mitata perinteisillä mittareilla, koska henkilöt eivät usein kuulu mihinkään tiettyyn uskontokuntaan.
Sosiologisesti mitattuna kirkko kärsii jäsenkadosta, mutta oikeasti uskonnollisuus on vain muuttanut muotoaan henkisempään suuntaan.
Liki puolet 25–34-vuotiaista naisista määrittää itsensä mieluummin henkiseksi kuin uskonnolliseksi (Kirkon tutkimuskeskuksen kysely 2020). Sama on havaittu Yhdysvalloissa.
Tiina Mahlamäki liittää piirteen uushenkisyyden ideaaliin, jossa korostetaan yksilöllistä valintaa ja elämyksellisyyttä.
– Suomessa kirkko nähdään byrokraattisena ja hierarkisena. Luterilaisesta perinteestä on riisuttu elämykselliset jutut. Esimerkiksi sunnuntaiaamun jumalanpalvelus on vierasta tälle ajalle.
Yhdysvalloissa on pohdittu, etteivät nykynuoret löydä vanhempiensa ja isovanhempiensa kirkosta samaa merkitystä, vaikka tavoittelisivatkin samoja arvoja. Sen takia he etsivät johdatusta muualta.
Arkkipiispa Tapio Luoma on myöntänyt evankelis-luterilaisen kirkon kipuilut. Hänen mielestään kirkkoon pitäisi saada enemmän uskontoa. Luoma myös tiedostaa kirkon olevan yhä miehinen valtaorganisaatio, vaikka iso osa työntekijöistä on naisia.
Sumeneeko mediakriittisyys?
Jos somevaikuttaja puhuu kanavallaan henkisyydestä, onko sillä väliä?
On. Nimittäin puolet 15–24-vuotiaista kertoo somevaikuttajilla olevan merkitystä hyvinvointiin, terveyteen ja kauneudenhoitoon liittyviin valintoihin, kertoo vaikuttajamarkkinointitoimisto Ping Helsingin tutkimus (2019).
– Nuorille vaikuttaja voi olla lähde, joka koetaan helpommin uskottavaksi ja luotettavaksi kuin vaikkapa instituutiot, sanoo tutkija Anna-Maija Multas.
Hän tekee parhaillaan Oulun yliopistossa väitöskirjaa, joka käsittelee terveyteen liittyviä lukutaitoja verkossa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian projektia, jossa tutkitaan, mitä tai keitä tiedonlähteitä nuoret pitävät luotettavina.
Englanninkielisiä Instagram-tilejä selatessa voimaannuttavien tekstien keskeltä pomppaa videoita, joissa kritisoidaan koronarokotteita salaliittoteorioista tutuilla perusteilla. Aluksi rokotekriittisyys ei hätkäytä, koska se sekoittuu tilin muuhun henkisyys-sisältöön.
Kuinkahan monella tällainen viesti jää vaikuttamaan mieleen huomaamatta?
– Henkisyydestä kiinnostuminen ei sulje ulos kriittistä ajattelua. Somea selatessa pitäisi aina hoksauttaa, mikä tausta jutulla on tai mitä vaikutuksia sillä voisi olla omaan käytökseen, Multas muistuttaa.
Yle Uutiset selvitti helmikuun lopulla, kuinka useat rokotevastaisessa keskustelussa aktiivisesti mukana olevat henkilöt myyvät muun muassa selvännäkijän palveluita, joogaa ja hyvinvointivalmennusta. Erityisesti Instagramissa korostuu, miten rokotekriittisyys verhotaan hyvinvoinnin lisäämiseksi ja luonnonmukaisuudeksi.
Halu kuulua eliittiryhmään
Miksi salaliittoteoriat leviävät astrologia- ja henkisyyspiireissä?
– Kun on avoin vaihtoehtoisille tavoille nähdä maailma ja hoitaa itseään, voi se olla joillekin portti vahingollisiin asioihin, pohtii Turun yliopiston uskontotieteen lehtori Tiina Mahlamäki.
Anna-Maija Multas on samoilla linjoilla: vaihtoehtoinen ja niin sanottu marginaali tieto nähdään samalla tavalla.
– Vaihtoehtoinen myös kiehtoo: se on jotakin, jota muut eivät ymmärrä. On halu kuulua pienempään eliittiryhmään, Multas jatkaa ja toteaa näiden olevan salaliittoteorioiden yleispiirteitä.
Millainen on vaikuttajan vastuu?
Yli 80 prosenttia vaikuttajista uskoo, että somevaikuttajat jakavat virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Tämä selviää mediayhtiöiden verkoston, Mediapoolin, vuoden 2018 kyselystä.
Multas on tutkimuksissaan huomannut, että esimerkiksi tubettajat tiedostavat vastuunsa.
– He huomaavat, kuinka heidän sanomisillaan ja sisällöillään on vaikutusta. Samalla oma kokemus on videoissa kaikkein tärkeintä.
Joskus tekijät joutuvat vastuuseen kyseenalaisista sisällöistään, kuten bloggaaja Maria Nordin. Hänen hyvinvointikurssinsa markkinointi sai turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin asettamaan hänelle 100 000 euron uhkasakon.
Multas nostaa vaihtoehtohoitojen rajoittamiseksi myös puoskarilain, jolla voitaisiin kieltää terveydelle haitallisen sisällön markkinointi. Sitä on yritetty ajaa eteenpäin Sipilän hallituskauden lakihankkeena ja kansalaisaloitteena.
Korjattu 22.3.2021 klo 11.40: Spiritualistinen-sana korjattu spirituaaliseksi.
