Ahdistaako ilmastonmuutos ja siihen liittyvät ikävät uutiset? Nyt voit huokaista helpotuksesta, sillä Ylen uudessa hyvän tuulen Mahtikoneita ja ilmastoihmeitä -sarjassa esitellään keksintöjä, joiden avulla voidaan ratkaista ilmastonmuutoksen ongelmia.
Sarjaa isännöivä Janne Käpylehto on tullut tutuksi hulvattomista keksinnöistään ja tempauksistaan. Tietokirjailijalle ja uusiutuvan energian sarjayrittäjälle mikään ei ole mahdotonta: viimeisimpänä saavutuksenaan hän lunasti itselleen maailman suurimman jääkarusellin rakentamisen herruuden maaliskuussa 2021 Lappajärven jäällä. Myös matkustaminen kummallisilla aluksilla Tallinnaan on Jannen erikoisalaan. Kesällä 2020 hän matkasi sinne aurinkosähköveneellä ja paria vuotta aiemmin matka taittui kylpytynnyrillä Ville Haapasalon kanssa.
Sarjan vahvana taustavaikuttajana on tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla palkittu Risto Isomäki, joka on julkaissut yli 30 tieto- ja kaunokirjaa sekä kampanjoinut pitkään ilmasto- ja ympäristökysymysten puolesta. Hänen tekemänsä yle.fi/tiede -sivuilla julkaistut artikkelit täydentävät ja laajentavat sarjassa käsiteltäviä aiheita.

Monen sarjassa nähtävän keksinnön alkukotina on luonto. Hyödyntämällä sen monimuotoisuutta ja yhdistämällä siihen teknologiaa sekä tuttuja materiaaleja saadaan aikaiseksi ilmastonmuutosta hillitseviä mahtikoneistoja.
Sarjassa perehdytään suuriin asioihin, joilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Mukana on niin energian tuotantomuotoja kuin energian käytön ja päästöjen syntymisen kannalta keskeisiä keksintöjä. Joka jaksossa Janne havainnollistaa kepeällä otteella isojen asioiden mekanismeja helpommin ymmärrettäviksi.
Sarjan aloitusjaksossa tutustutaan Suomen ensimmäiseen sähkölentokoneeseen Malmin lentokentällä. Tulevaisuudessa sähkölentokone saattaa olla ekologisin tapa matkustaa.
Tulevaisuudessa aurinkopaneeli voi olla printtaamalla valmistettu perovskiittiaurinkopaneeli. Tehokkaasti valoa imevästä perovskiitistä valmistettava aurinkopaneeli on merkittävin keksintö aurinkosähkön tuotannossa vuosikymmeniin.
Maankuoreen on varastoitunut valtava määrä auringon säteilemää lämpöenergiaa, mutta myös maapallon ydin itsessään on hehkuvan kuuma! Tämän geotermisen energian hyödyntäminen on iso mahdollisuus energiantuotannossa.
Tuliperäisillä alueilla lämpö suorastaan suihkuaa maan pinnalle, mutta Suomessa paksun kallioperän poraaminen vaatii sisua. Jos geotermistä lämpöä voidaan hyödyntää täällä, se onnistuu kyllä missä tahansa. Espoon Otaniemessä on käynnissä Deep Heat -projekti, ja pora onkin jo pyörähtänyt 6,4 kilometrin syvyydessä!
Tuuleen liittyvä teknologiaosaaminen kehittyy koko ajan, ja voimaloiden tuotantokapasiteetit kasvavat huimasti. Kun uusiutuvan energian tuotanto kasvaa, sähkön määrän säätämisen tarve samalla korostuu. Viinamäen tuulipuiston yhteyteen rakennetulla jättimäisellä sähköakulla voidaan tasapainottaa sähköntuotantoa silmänräpäyksessä.
Kotkassa Janne tutustuu maailman suurimpaan kuivaligniinin tuotantolaitokseen Sunilan tehtaaseen, jonka on suunnitellut Alvar Aalto. Ligniini on luonnon oma liima-aine ja sen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat: tulevaisuudessa siitä voidaan jalostaa autojen, lentokoneiden ja akkujen osia.
Miltä tuntuu ajatus siitä, että tulevaisuudessa meidän ei tarvitsisi kasvattaa kanaa saadaksemme kanankoipia tai tuottaa munia leipoaksemme täytekakkuja? Tulevaisuudessa saatamme syödä maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa, emmekä pysty erottamaan, onko ruoka peräisin solutehtaasta vai eläimestä.
Janne heittää sähköautoiluun epäluuloisesti suhtautuville Kummeleille haasteen: sähköautokaupat syntyvät Jannen eduksi, jos hän suoriutuu ehdottamastaan ajohaasteesta määrätyssä ajassa. Matka kulkee Suomen halki aina Inaria myöten. Miten keksijä-Janne ratkaisee lataushaasteen, jos seuraavalle latauspisteelle on matkaa enemmän kuin auton akussa riittää virtaa?
Akkuteollisuudessa tarvitaan paljon erilaisia mineraaleja, joista tärkeimpiä on eettisiä kysymyksiä herättävä koboltti. Litiumakut ovat yleisimpiä sähköautojen akkuja, mutta onko litiumin oltava ainoa vaihtoehto? Janne esittelee BroadBit Batteriesin natriumakkukeksinnön. Miksi akkuteollisuuden uudet innovaatiot eivät päädy markkinoille? Akku-Jukalla eli Järvisen Jukalla on siihen vastaus. Nyt haetaan vastauksia ja ajetaan sähköautolla Suomen ympäri 80 tunnissa!
Ravintoloiden ja elintarviketeollisuuden jäteöljyt, eläintalouden teurastusjätteet ja kalanjalostuslaitosten perkeet voidaan muuttaa polttoaineeksi. Sarjassa Janne selvittää, miten esimerkiksi munkkirasvasta tehdään laivalle polttoainetta Uudessakaupungissa sijaitsevalla bioöljylaitoksella.
Lisää ohjelmasta
- Biodieseliä varten ei tarvitsekaan hakata sademetsää – päinvastoin, sen käyttö voisi jopa lisätä niiden ennallistamista
- Sähköautot yleistyvät vauhdilla, mutta litiumakkuja varjostaa lapsityövoima ja ympäristötuhot – suomalainen suolasta ja hiekasta ammentava akku voi vielä ratkaista ongelman
- Eläintalous on ilmastokriisin tikittävä aikapommi, mutta siihen on yksinkertainen ratkaisu: kasvisruoka ja keinoliha - ruoan vallankumous näyttää jo alkaneen